Valheenpaljastaja
Valheenpaljastaja: Näin meitä huijattiin vuonna 2020 – moneenko vipuun sinä menit?
Koronavirukseen liittyvä misinformaatio leimasi vuotta 2020.
Misinformaation vuodesta 2020 ei voi puhua suomatta huomiota koronavirukselle ja siitä kiertäneille väärinkäsityksille, salaliittoteorioille ja suoranaisille huijauksille.
Valheenpaljastaja: Dunning-Kruger-efekti selittää netin amatööriepidemiologien itsevarmuutta
Emme itse huomaa, kun asiantuntemuksemme loppuu.
Koronakevään aikana nähtiin suuri määrä voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä pandemian etenemisestä ja torjunnasta. Näitä esittivät usein ihmiset, joilla ei ollut minkäänlaista osaamista epidemiologian tai virologian alueilla. Heidän itsevarmuuttaan selittää Dunning-Kruger-vaikutus.
Valheenpaljastaja: Tervetuloa infodemian aikaan! Näistä merkeistä tunnistat koronaviruksesta levitettävän väärän tiedon
Muista lähdekritiikki epidemian ja pandemian sattuessa.
Internetin laki: jos jostakin aiheesta on informaatiota, siitä on myös misinformaatiota.
Kokeile pakohuonepeliä!
Uudessa pakohuonepelissä ollaan trollin jäljillä
Nokkeluus ja mediataidot auttavat ulos trollin talosta.
Astut sisään ja ovi sulkeutuu takanasi. Tajuat joutuneesi valeuutisia tehtailevan trollin ansaan. Tarvitset nokkeluutta ja mediataitoja päästäksesi ulos talosta.
Riittämättömät – menestyspaineet uuvuttavat lukiolaisen
Testaa tietosi
Testaa itsesi – millainen nettikeskustelija olet?
Tutustu nettiminuuteesi lähemmin, saatat yllättyä.
Se miten netissä käyttäytyy, saattaa olla itselle sokea piste. Tämä testi paljastaa, millainen keskustelija olet ja mitä oikeasti ajattelet netin keskusteluista.
-
Mitä ovat masaliisa ja myyssärit? — Testaa, tunnetko murresanoja
Suomen kielessä on paljon osuvia ja hauskoja sanoja.
-
Tiedätkö tarkalleen missä Tampere on? Osaatko sijoittaa Oulun oikein? - Testaa kuinka kartalla olet Suomen kaupungeista!
Testaa maantietosi Yle Oppimisen karttatestissä!
-
Testaa tietojasi Helsingin kaupunginmuseon laatimissa historiavisoissa!
Helsingin kaupunginmuseon laatimia visoja.
-
Jättivisassa sata kysymystä Suomesta – oletko sinä todellinen Suomi-tietäjä?
100 vakavaa ja kevyttä kysymystä, mukana Suomi 101-bonus!
Some Deep Story -dokumenttisarjan viides kausi – tarinoita velkaantumisesta
"Vääriltä ihmisiltä ei kannata lainata rahaa" — Some Deep Story -dokumenttisarja kertoo rehellisiä tarinoita velkaantumisesta
Some Deep Story -sarja näyttää tarinoita velkaantumisesta.
On olemassa velkoja, joihin ei auta velkaneuvoja tai poliisi. Some Deep Story -lyhytdokumenttisarjan uudella kaudella perehdytetään velkaantumisen syihin ja seurauksiin. Sarjan viidennen kauden on ohjannut Sami Kieksi.
Väärille ihmisille ei kannata jäädä velkaa
Rankasti kiusattu Jaakko, 28, alkoi hautoa kostoa kiusaajilleen ja ajautui alamaailman porukoihin. 18-vuotiaana mukaan tulivat päihteiden sekakäyttö ja pikavipit. Kun luottotiedot oli menetetty eikä läheisiltä saanut enää lainaa, Jaakko alkoi rahoittaa päihteiden käyttöä rikoksilla. Hän jäi...
Peliriippuvuus johti itsemurhaan
Maijan, 38, edesmennyt aviomies Jussi pelasi nettikasinolle koko omaisuutensa ja riisti lopulta henkensä. Niko, 32, on toipuva peliriippuvainen, joka menetti peliriippuvuuden seurauksena lähes kaiken. Nikolle kertyi pelivelkaa yhteensä yli 70 000 euroa. (U)
Shoppailu ja kulissielämä veivät ulosottoon
Daniel, 28, eli kulissielämää ja osti tavaraa luottokortilla ja pikavipeillä. Hän halusi näyttää vanhemmille ja kavereille, että hänellä menee hyvin. Nyt hänellä on useita eri velkojia ja ulosotossa noin 25 000 euroa. (U)
Satojen tuhansien velat yrittäjyydestä
Joni, 33, ehti olla rakennusalan yrittäjänä vajaat puoli vuotta, kunnes hän sairastui. Työkyvyttömyyden jälkeen hänen rakentamansa talot eivät menneet enää kaupaksi. Lopputuloksena Jonille jäi maksettavaksi yli 350 000 euron velkataakka. (U)
Rahapelit ajoivat itsemurhaan – "Jussilta jäi vain kännykkä ja vaatteita", kertoo peliriippuvaisen leski Maija Korsu
Jopa miljoonalla on huoli läheisen pelaamisesta.
Rahapelikoukku voi muuttaa viihteen velkahelvetiksi. Maijan mieheltä meni ensin omaisuus, sitten mielenterveys ja lopulta henki.
Kannattaako velat päästää ulosottoon? Mitä velkajärjestely käytännössä merkitsee? – Älä jätä velkoja hoitamatta
Velat kannattaa yrittää hoitaa
Joka kymmenennellä suomalaisella on maksuhäiriö. Suurin osa pystyy hoitamaan velkansa ajallaan, mutta kenen tahansa elämä saattaa saada käänteen, jossa velat alkavat kasaantua ja uhkaavat kaatua päälle. Velkoja ei pidä hävetä, eikä niiden vuoksi kannata vaipua epätoivoon.
Mitä on olla köyhä Suomessa?
Köyhyyden anatomia - tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa
Testaa, kärsitkö sinä aineellisesta puutteesta.
On maamme köyhä, siksi jää, lauletaan jo Maamme-laulussa. Laulun sanat eivät kuitenkaan 2010-luvun Suomessa pidä kovin hyvin paikkaansa, sillä useimmilla suomalaisilla on korkeampi elintaso kuin ennen ja menestymme myös kansainvälisissä vertailuissa. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi, mistä kertovat esimerkiksi pitenevät leipäjonot. Millaista siis on suomalainen köyhyys 2010-luvun loppupuolella?
Saako köyhä katsoa Netflixiä tai omistaa lemmikin? Kysyimme, mitkä ovat perusasioita ja mitkä luksusta – näin te vastasitte
Verkkokysely kartoitti suomalaisten asenteita.
Älypuhelimesta on tullut perusasia, mutta aikakauslehdet eivät köyhälle kuulu. Yle Oppimisen verkkokysely kartoitti suomalaisten asenteita.
Monilla ei ole hajuakaan, miten köyhyys ja huono-osaisuus vaikuttavat lapsiin, sanoo luokanopettaja Maarit Korhonen
Maarit Korhonen on huolissaan lasten apatiasta.
Vähän yli kymmenesosa suomalaisista lapsista asuu pienituloisessa kotitaloudessa. Miten perheiden köyhyys ja monet siihen liittyvät elämänhallinta- ja mielenterveysongelmat näkyvät luokkahuoneissa? Opettaja Maarit Korhonen ja Pelastakaa Lapset ry:n Riitta Kauppinen kertovat.
Melkein kaikki rahasta
“Näky oli kuin märkä rätti vasten kasvoja” – unelmakoti paljastui hometaloksi
Ovenkarmin alta löytyy mustaa kasvustoa.
Iidan ja Santerin elämä meni tauolle, kun heidän ostama rintamamiestalo paljastui homeloukuksi. Kolmen vuoden viivästystaistelu päättyi laihaan sopuun. “Se on vain rahaa”, Iida sanoo jälkikäteen.
”Puoliso nauttii, kun saa pitää liekaa kireällä” – tiukka kontrolli toisesta on taloudellista väkivaltaa
Taloudellista väkivaltaa on monissa ihmissuhteissa.
Taloudellinen väkivalta pitää sisällään monenlaisia ilmiöitä: toiselta rahan varastamista tai pimittämistä, kontrollointia tai vaikkapa työnteon estämistä. ”Raja menee siinä, onko toisella osapuolella mahdollisuus ilmaista mielipiteensä vai jättääkö hän sen ilmaisematta, koska kokee oman turvallisuutensa uhatuksi”, sanoo taloudellista väkivaltaa tutkinut Eveliina Äärelä.
Tiedätkö taloudesta yhtä paljon kuin ysiluokkalainen? – Seitsemän kysymystä taloudesta
Inflaatio, euribor, vaihtotase... mitä ne tarkoittavat?
Jotta ymmärtäisi talousuutisia, täytyy tietää muutama keskeinen asia taloudesta. Nämä käsitteet opetetaan yläkoulun yhteiskuntaopin tunneilla.
Kuuleeko koulu! Podcast koulumaailman polttavista kysymyksistä
Kysy mitä vaan – Mira Selander Yle Puheessa maanantaisin
Kysy mitä vaan isyydestä: Wali Hashi, mikä sua isyydessä eniten pelottaa?
Kysy mitä vaan maratoonarilta: Tarja Virolainen, mikä on suurin oivallus, jonka olet juoksemiesi kilometrien kautta saanut?
Kysy mitä vaan parisuhdeterapeutilta: Heidi Valasti, mistä asioista muodostuu kestävä parisuhde?
Kysy mitä vaan näyttelijältä: Hannu - Pekka Björkman, mikä on näyttelijän tärkein ominaisuus?
Kysy mitä vaan joulupukilta: Kummat joulupukkia odottavat enemmän kylään; lapset vai aikuiset?
Some Deep Story -dokumenttisarjan neljäs kausi – tarinoita köyhyydestä
Sinnittelyä nollatuloilla
Nollatuloilla sinnittelevän Sylvi-Helenan alamäki alkoi, kun hän tippui työelämästä sairauksien vuoksi. Rikkoutuneen parisuhteen jälkeen käteen jäi hometalo ja ongelmat alkoivat kasautua. Ohjaus Sami Kieksi. (U)
Palkalla ei pärjää
Viitasaarelainen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti Sari painii köyhyyden tuomia haasteita vastaan. Työstä saadulla palkalla ei pärjää ja tulot jäävät reilusti alle pienituloisuusrajan. Ohjaus Sami Kieksi. (U)
Nälkä ajaa leipäjonoon
Suomen tunnetuin vähävaraisten auttaja Heikki Hursti jatkaa vapaaehtoistyöntekijöidensä kanssa sinnikästä työtä vähäosaisten puolesta. Ruokajonon asiakasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta henkilöstä muutamaan tuhanteen. Ohjaus Sami Kieksi. (U)
Yle Oppimisen video menestyi Shortland-kilpailussa 6.11. Laura Kankaalan asiantunteva ote toi voiton kategoriassa Vuoden häiriö.
Internet haluaa tietää susta kaiken - Miksi sen pitäisi kiinnostaa?
Annat itsestäsi jatkuvasti tietoa nettiin. Mihin tuo tieto menee? Kuka sitä käyttää? Ja mihin? Hyvishakkeri Laura Kankaalan mukaan kaikkien olisi hyvä ymmärtää vähintään perusasiat datan liikkeistä. Ohjaus: Joni Nieminen. Tuotanto: Yle Oppiminen.
#kiitostyökaveri – laitetaan hyvä kiertämään työpaikalla
"Ootte best!" Lue tästä, miten suomalaiset kiittävät työkavereitaan – ja kiitä sinäkin!
Laita sinäkin hyvä kiertämään!
Suomalaiset ovat tarttuneet #kiitostyökaveri-haasteeseen, ja iloisia tarinoita on alkanut kertyä. Kampanja jatkuu ja leviää, joten vielä ehtii kehua kaveria.
"Kukaan miehistäni ei pelkää töitä" – metrotyömaalla tehdään lujasti hommia, mutta nauretaan koko ajan, kertoo työnjohtaja Arvo Täht
Maanalainen jättihanke puristaa tiimistä timantin
Metrotyömaalla ei sooloilla eikä kiukutella. Tärkeintä on, että kaikki tietävät mitä on tehtävä. Hyvä työntekijä menee apuun, kun toinen tarvitsee apua, kuvailee työnjohtaja Arvo Täht.
Alex on kampaamon ilopilleri – hyvä työilmapiiri välittyy asiakkaille asti
Työilmapiiri rakentuu nyyttikestiperiaatteella.
Ei ole yhdentekevää, miten töissä käyttäytyy. Kampaamossakaan ei riitä, että on taitava hiusmuotoilija. Ihmissuhdetaidot ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin hiustenkäsittelytaidot.
"Imin kuin sieni sitä, miten hän puhui potilaalleen." Kätilö-Eeva on myötäelämisen mestari, ja jokainen pystyy kehittämään empatiakykyään
Nykyisessä työelämässä ei pärjää ilman ihmissuhdetaitoja
Se, että osaa asettua toisen asemaan, on tärkeä taito työpaikalla. Tamperelainen kätilö Eeva Liimatainen on saanut lempinimen Empatia-Eeva, koska hän osaa lukea ihmisiä hyvin.
Digitreenit
Digitreenit – Käytä nettiä turvallisesti
Digitreenit: Näin teet lapsesi älypuhelimen käytöstä turvallisempaa
Suhtaudu myönteisesti ja säädä turva-asetuksia.
Lähes jokaisella ekaluokkalaisellakin on jo älypuhelin taskussaan. Miten luotsata lasta turvallisesti älypuhelinten maailmassa? Tässä Digitreenien vinkit!
Digitreenit: Salasanakone - testaa kuinka nopeasti salasana murretaan
Lyhyt salasana murretaan sekunneissa.
Testaa Salasanakoneessamme, kuinka nopeasti salasanat murretaan. Salasanat ovat digitaalisen elämämme siunaus ja kirous. Salasanojen hallintaan on onneksi olemassa aputyökaluja.
Perkele, perhonen, porkkana – löytyykö oma salasanasi suosituimpien listalta?
Tor-verkossa on myynnissä myös suomalaisten salasanoja.
Salasana, 123456, porkkana, perkele ja perhonen. Tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi on selvittänyt suomalaisten suosituimmat salasanat anonyymissä Tor-verkossa, missä käyttäjätunnuksia myydään eniten tarjoaville. Jos löydät listalta omasi, vaihda se heti.
Digitreenit: Epäiletkö nettihuijausta? Kysy nämä kysymykset!
Kolmen kohdan muistilista verkkohuijausten tunnistamiseen.
Digimaailmassa on näppärä asioida – mutta kiire on huono kaveri. Petosyritykset perustuvat usein sille, että uhri ei ehdi harkita tekemisiään. Katso muistilistan vinkit huijausyritysten tunnistamiseksi.
Kirjoituksia kielestä
Oletko käynyt Londonissa, Temsin varrella?
Eksonyymit − eksoottisten paikannimien kotoisat kaverit.
Miksi jotkin paikannimet suomennetaan, ja miten suomennetut nimet ovat muuttuneet ajan kuluessa?
-
Naiset vaikuttivat suomen kielen kehittymiseen hellan ja koulun välissä
Naiset tulivat mukaan kielen kehittämiseen 1800-luvulla.
-
Kangasalla vai Kangasalalla? Paikannimien taivutukseen ei ole oikotietä
Yleistä taivutussääntöä ei ole.
-
Kieppo, batonki ja veppiselain saivat lähtöpassit Kielitoimiston sanakirjasta – Miksi ihmeessä?
Miten sanakirjan sanavalikoima muuttuu?
-
Luonto, perinteet ja romantiikka inspiroivat sukunimen vaihtajia
Millainen on hyvä uudissukunimi?
Terveisin aivot
Rapsuta koiraa ja kuuntele lempimusiikkiasi – nämä 8 hauskaa asiaa saavat aivosi voimaan paremmin
Tiesitkö, että nauru huoltaa aivoja tehokkaasti?
Aivoterveyttä voi edistää helposti. Aivot rakastavat iloisia asioita, kuten tanssia, metsäretkiä ja koiran rapsuttamista.
-
Hyvä sinä, joka neulot, nikkaroit tai askartelet! Käsityöt ovat herkkua aivoille
Katso, mitä aivoissasi tapahtuu, kun teet käsitöitä.
-
Arki on aivoille rallia – kokeile, miten ihan tavallinen päivä vaikuttaa aivoihisi
Pelaa hauskaa ja paljastavaa Aivorallipeliä!
-
Aivot ovat viisaat – ne ajavat itsensä burnoutiin, jos stressi jatkuu liian pitkään
Aivoissa näkyy rappeumia jo kuukauden stressin jälkeen.
-
Tee testi: miten aivosi voivat?
Pienillä arjen valinnoilla on suuri merkitys aivoille.
Näpyttelynopeudella on väliä
Testaa, kuinka nopea kännykän näpyttelijä olet!
Montako sanaa kirjoitat minuutissa?
Näpyttelemme kännykkää useita kertoja päivässä. Ei siis ole yhdentekevää, kuinka nopeasti se sujuu. Testaa nopeutesi näpyttelypelissä!
Kahdella peukalolla kirjoitat nopeammin – ja 9 muuta faktaa kännykällä näpyttelystä
Näpyttelynopeudet ovat parantuneet vuosien varrella.
Kännykällä ja tietokoneella kirjoittaminen vaatii erilaista tekniikkaa. Tässä näpyttelyyn liittyviä faktoja, joita on koonnut Aalto-yliopiston käyttöliittymien ja käytettävyyden professori Antti Oulasvirta.
Kuinka sujuvasti kirjoitat kännykällä? Kännykän näpyttelynopeudella on yhteys jopa talouteen ja hyvinvointiin
Nuoret kirjoittavat selvästi nopeammin kuin aikuiset.
Tekstinsyöttö on jo niin tärkeä osa arkea, että se voidaan nähdä kansalaistaitona. Aalto-yliopiston professori suunnittelee suomalaisille paremmin sopivaa näppäimistöä ja kantaa huolta ikäihmisistä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä digiyhteiskunnasta puutteellisten näppäilytaitojensa vuoksi.
Nettikiusaaminen
Tapa ittes! Vitun majava! Vedä ittes jojoon! – Riikka vei nettikiusaamisen oikeuteen
Riikka teki nettikiusaamisestaan rikosilmoituksen.
Lukiolainen Riikka Korteaho joutui niin piinaavan nettikiusaamisen kohteeksi, että päätyi lopulta tekemään asiasta rikosilmoituksen. Nettikiusaaminen on pahimmillaan voimakasta vyörytystä, joka seuraa mukana kaikkialle ja koko ajan.
Jormasta tuli Risumies ja nettijulkkis tahtomattaan – mitä traagisessa jutussa tapahtui?
Risumiehestä tuli julkkis tahtomattaan
Miltä sinusta tuntuisi, jos sinusta tulisi tietämättäsi netti-ilmiö? Eräänlainen sketsihahmo, joka perustuu sinun persoonaasi. Näin kävi 72-vuotiaalle Jorma Hirvoselle, hänestä tuli Risumies.
"Jos tulet ravintolaani, syljen ruokaasi!" – julkisen työn tekijät saavat törkeää palautetta päivittäin
Nettikommentointi on usein pelkkää törkyä.
Törkypuhetta, haukkumista, uhkailua. Ala-arvoiseen kommentointiin törmäävät kaikki netinkäyttäjät, mutta erityisen paljon sitä saavat osakseen julkisuudessa työskentelevät ihmiset.
Muutama risu
Lenkkeilijä lataa YouTubeen videon iäkkäästä miehestä, joka jättää risuja lenkkipolun viereiseen risukasaan ja moittii kuvaajaa voimasanoin. Harmittomalta tuntunut video saa valtavat mittasuhteet. Ohjaus Sami Kieksi.
Mokasiko media?
Mokasiko media: Luovuttiko Radio Aalto itsensä mainostajalle?
Valjastettiinko koko radiokanava mainoskanavaksi?
Radio Aalto muutti lokakuussa 2013 nimensä yhden päivän ajaksi Radio Terraksi. "Terra" oli artisti Jenni Vartiaisen seuraavana päivänä julkaistavan levyn nimi. Valjastettiinko koko radiokanava mainoskanavaksi? Katso lyhyt video tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.
Mokasiko media: Syyllistyikö Aku Ankka piilomainontaan?
Tutustu aitoihin rajatapauksiin ja mieti, mokasiko media.
Vuonna 2014 julkaistun Aku Ankka -lehden sisällä julkaistiin liite, jossa mainostettiin Oululaisten Reilu-paahtoleipää. Oliko kyseessä piilomainos? Katso lyhyt esittely tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.
Mokasiko media: Oliko Länsiväylän otsikko klikkiotsikko?
Sortuiko Länsiväylä-lehti klikkiotsikointiin?
Länsiväylä-lehdessä julkaistiin lokakuussa 2015 juttu otsikolla “Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä”. Lukijan mielestä otsikko oli harhaanjohtava jutun sisältöön verrattuna. Sortuiko Länsiväylä klikkiotsikointiin? Katso lyhyt esittely tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.
Mokasiko media: Oliko Youtuben pelivideo piilomainos?
Eikö yhteistyömerkintä riitä pelivideoissa?
Laeppavika-nimimerkin Youtube -kanava julkaisi syyskuussa 2015 videon "Minun Kohtaloni", jossa tubettaja esitteli ja pelasi Destiny-peliä. Riittikö yhteistyömerkintä, jotta katsoja ymmärsi katsovansa maksettua sisältöä? Katso lyhyt video tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.
Kun oppiminen takkuaa
Kokeile, miltä tuntuu kun lukihäiriö hajottaa tekstin palasiksi – Markku Bergin kauhukokemukset saivat hänet auttamaan lukemisen ongelmista kärsiviä
Häpeän kokemuksesta voi päästä eroon.
Markku Berg joutui kouluaikana nöyryytetyksi lukemisen vaikeuksien takia. Kun hän huomasi lapsenlapsellaan samoja vaikeuksia, oli pakko tehdä jotain.
"Improbatur ei ole maailmanloppu", lohduttaa nuorisopsykiatri Laura Suomalainen, joka reputti itse matematiikan ja viihtyi kahviloissa paremmin kuin koulussa
Nuorisopsykiatri kertoo oman tarinansa rohkaisuksi nuorille.
Kukaan ei olisi uskonut nuoresta Laura Suomalaisesta, että hänestä tulee isona lääkäri. Nyt hän kertoo oman tarinansa toivonkipinäksi kaikille niille, joiden opinnot eivät suju oppikirjojen mukaan.
"Oon monta kertaa itkenyt sen takii kun vaan ei osaa" – kiire ja vaatimukset kuormittavat koululaisia
Arjen pitäisi olla muutakin kuin jatkuvaa suorittamista.
Miksi nuorilta kysellään arvosanoista ja koulumenestyksestä? Miksei kysytä mikä on paras koulumuisto? Ja onko lopulta tärkeämpää osata matikan kaavat kuin tunnistaa tilanteeet, joissa työkaveri tarvitsee tukea?
Orkesterikone
Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.
Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!
Avoin tarina
Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.
Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.
Jussi-enon piirustuskoulu
Opi piirtämään erilaisilla tekniikoilla.
Jussi-enon piirustuskoulussa opetellaan piirtämään eri välineillä ja tekniikoilla.
Kertaa kieliä
Kielikylpy kasvattaa lapsista monikielisiä – pikkulapsille ruotsin kielisuihkuja voi tarjota myös kotona
Kokeile ruotsin kielisuihkuja kotona Lasten Areenasta.
Kielikylvyssä lapsi oppii ruotsia - tai suomea tai saamea - lähes huomaamattaan. Lasten Areenassa on suomeksi että ruotsiksi puhuttuja sarjoja, joilla pientä lasta voi helposti tutustuttaa toiseen kieleen.
Finnish phrases - Suomen kielen fraaseja
20 keskustelutuokiota suomeksi lyhyillä videoilla.
Welcome to learn Finnish! These easy videos will help you to deal with everyday situations, like buying food, telling about your family and introducing yourself.
Ranskan pikavisiitti
Ranskan matkailualkeet nopeasti; kieli- ja tapatietoa.
Oletko lähdössä matkalle? Haluatko oppia kielen alkeet nopeasti? Pikavisiitti on tiivis paketti, josta saa Ranskan kieli- ja tapatietoa: kuinka selvitä kaupassa, ravintolassa, kaupungilla, lippuluukulla… Pari ranskan sanaa riittää – et voilà! Kielten taitotasoasteikolla pikavisiitti sijoittuu tasolle A1.
Talous
Näin toimii talous: Mikä on bruttokansantuote eli BKT?
BKT on tavaroiden ja palvelujen arvo yhden vuoden aikana.
Bruttokansantuote on kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo yhden vuoden aikana. BKT:een lasketaan esimerkiksi parturikäynnit, pianotunnit ja leipomon pullat. Bruttokansantuotetta käytetään yleensä ilmaisemaan maan vaurautta ja hyvinvointia.
Piensijoittajan elämänoppeja: Sijoittamisessa ei ole valitusoikeutta
Sijoittaminen on hauskaa - kun tietää mitä tekee.
Paljonko olet valmis menettämään rahojasi menettämättä yöunia? Jos vastaus on nolla euroa, pidä rahasi nollakorkoisella pankkitilillä. Jos haluat vaurastua, jatka lukemista.
Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?
Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.
Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä.
Näin toimii talous: Mistä raha tulee?
Raha syntyy velkaa ottamalla.
Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.
Vesitätkö keskustelun surkeilla väitteillä? – Näin tunnistat laiskan argumentoinnin ja keskustelet paremmin
Väittelyn 5 virhettä – tunnista ja keskustele paremmin
Netin keskusteluissa vilisee yleistyksiä, laiskaa argumentointia ja epäloogisuuksia. Samankaltaiset virheet toistuvat ja ajavat keskustelun umpikujaan. Näin vältät yleisimmät virheet ja opit keskustelemaan paremmin!
Miksi kannattaa pyytää anteeksi vaikkei tee mieli? – Neljä vinkkiä, joiden avulla kommentoit sosiaalisessa mediassa menestyksekkäästi
Pyytäisinkö anteeksi? Miten rohkaisen keskustelua?
Kun molemmat osapuolet säilyttävät kasvonsa, kommentointi on mennyt nappiin. Viestinnän asiantuntija ja bloggaaja Katleena Kortesuon vinkit neljään some-pulmaan.
Oppiminen Areenassa
Neljä opettajaa – neljä kokemusta etäkoulusta
Yle Uutisluokka Triplet
Ota haltuun oppimistekniikat!
Koulukuva - millaisen kuvan sinä jätät? : Lyhytvideo koulukiusaamisesta
Media- ja digitaidot: Media- ja digitaidot: Väittelyn 5 virhettä
Näin toimii talous - katso lyhyet videot: Talouden peruskäsitteitä
Kosmos - maailmankaikkeus viidessä minuutissa
Suomen juhlapäivät: Yle Oppimisen lyhyet videot kertovat juhlapyhien taustat.
Kansa koulussa
Tiesitkö tämän?: Saunan historia kivikaudelta nykyaikaan.
Suomalaisen hyvinvointivaltion historia: Suomalaisen hyvinvointivaltion historia: Suomen 100 vuotta Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio
Mitä tarkoittaa suhteellinen vaalitapa? D'Hondtin menetelmä [ASMR]: Opi d'Hondtin menetelmä rentoutavalla ASMR-videolla
Uusimmat sisällöt
- Valheenpaljastaja: Näin tunnistat videohuijauksen
- Historiavisa: Miten Runebergin päivää juhlittiin 1800-luvulla? Miksi Topelius söi kiirastorstaina kilohaileja?
- Valheenpaljastaja: Näin meitä huijattiin vuonna 2020 – moneenko vipuun sinä menit?
- Karhu nukkuu, siili horrostaa, pöllö pohtii muuttoa – näin luonto sopeutuu talveen
- Historiavisa - kaupunkien eläimet
- Nukkuuko karhu "koiranunta"? Miksi jänis järsii puuta? Testaa tietosi eläinten talvesta!
- Historiavisa: Milloin joulurauha julistettiin Turussa ensimmäisen kerran? Entä mikä tai kuka on Sylvian joululaulun Sylvia?
- Miten koota vastuullinen ruokakassi? – Kuluttajan harteille asetetaan suurta taakkaa
