Hyppää pääsisältöön

Musiikkitieto

  • Orkesterikoneen musiikkitieto

    Testaa musiikkitietämyksesi!

    26.11.2015Orkesterikone
    Tämä lyhyt mutta totinen testi kertoo, kuinka paljon tiedät musiikista, musiikin teoriasta ja soittimista. Tuloksia saat paranneltua perehtymällä Orkesterikoneen sisältöön, sillä vastaus kaikkiin kysymyksiin löytyy sieltä!
  • Taajuudeltaan 440 hertsisen nokkahuiluäänen kaksiulotteinen spektrikuvaaja. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.

    Ääni ja sävel

    26.11.2015Orkesterikone
    Ääni syntyy värähtelevästä esineestä tai oliosta. Konserttimusiikki koostuu suurimmaksi osaksi sävelistä, vaikka myös hälyä esiintyy. Sävelellä on tietty korkeus, voimakkuus, kesto ja äänenväri.
  • Nuottiavain (g). Vain Orkesterikoneen käyttöön.

    Nuottiavaimet

    26.11.2015Orkesterikone
    Kun musiikkia merkitään muistiin, nuottiavain kiinnittää sävelnimet soivaa musiikkia vastaaville paikoille. Nuottiavainta voidaan vaihtaa kesken kappaleen, jotta käytössä olevat sävelet osuisivat viivastoalueelle ja olisivat helppolukuisempia. Matalille soittimille on oma nuottiavain.
  • Munkki Guido Arezzolainen (vas.).

    Sävelkorkeudet

    26.11.2015Orkesterikone
    Sävelnimet ovat suomeksi melkein kuin aakkoset. Sävel c aloittaa aina uuden oktaavin. Sävelnimen korottamiselle, alentamiselle ja palauttamiselle on omat merkkinsä.
  • Perusnuottien kestot kokonuotista kolmaskymmeneskahdesosanuottiin. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.

    Nuottiarvot ja tauot

    26.11.2015Orkesterikone
    Nuottiarvo eli sävelen kesto määräytyy nuotin ulkonäön perusteella. Pitkien nuottien pää on rengas, ja lyhyillä nuoteilla on erilaisia väkäsiä varren jatkeena.
  • Musiikkinotaation kaari- ja pistemerkintä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.

    Rytmioppia

    26.11.2015Orkesterikone
    Nuotinluku alkaa avaimen lisäksi tahtiosoituksen lukemisesta. Sen avulla selviää tahdin pituus ja koko idea musiikin rytmittämisestä.
  • Nuotti

    Duuri ja molli

    26.11.2015Orkesterikone
    Duuri-molli-tonaalisuudessa asteikon sävelillä on niiden sijainneista riippuva ja kiinteänä pysyvä suhde musiikin alkupisteeseen. Tämä piste on perussävel tai perussointu eli toonika.
  • Keskiaikainen nuottikuva.

    Modaalisuus

    26.11.2015Orkesterikone
    Sävellajisuus voi olla muutakin kuin duuri–molli-tonaalisuutta. Länsimaista taidemusiikkia hallitsi ennen 1600-lukua modaalisuus. Moodeja eli kirkkosävellajeja käytettiin esimerkiksi gregoriaanisessa musiikissa.
  • Ylinouseva kvartti ja paloauton sireeniääni. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi

    Intervallit

    26.11.2015Orkesterikone
    Sävelkorkeuksien välisiä eroja kutsutaan intervalleiksi. Intervalli voi olla joko peräkkäisten tai yhtä aikaa soivien sävelten välinen mitta.
  • Kolmisointu kääntämättömänä muotona.

    Soinnut

    26.11.2015Orkesterikone
    Sointu on vähintään kolmen sävelen kokonaisuus. Sävelten lukumäärän mukaan sointuja kutsutaan esimerkiksi kolmi- ja nelisoinnuiksi. Niillä on lisäksi omat käännösmuotonsa.
  • Radion sinfoniaorkesteri ja Hannu Lintu

    Partituuri

    26.11.2015Orkesterikone
    Kapellimestari näkee partituurista, mitä orkesterin eri soittimet soittavat. Partituuriksi nimitetään vähintään kolmen nuottiviivaston yhdistelmänuottia.
  • Analoginen metronomi.

    Suhteelliset tempot

    26.11.2015Orkesterikone
    Laajamuotoisissa musiikkiteoksissa, kuten sinfonioissa ja konsertoissa, tempot vaihtelevat. Säveltäjät korostavat vastakohtia ja nimeävät eri osia tempojen nimillä.
  • Erikoismerkintöjä kollaasina.

    Muita esitysmerkintöjä

    26.11.2015Orkesterikone
    Musiikkinotaatio ohjaa esittämistä tempomerkintöjen lisäksi muun muassa agogiikka- ja artikulaatiomerkintöjen avulla.
  • Antonio Vivaldi maalauksessa.

    Sävellysmuodot ja -tyypit

    26.11.2015Orkesterikone
    Muoto on säveltäjän tekemä musiikkiarkkitehtuuri. Musiikinteorian avulla muotoja tunnistetaan ja luokitellaan. Muotoanalyysi jäsentää teoksia.
  • Pianotaiteilija Murray Perahia soittaa RSOn solistina 11.9.2015.

    Orkesterit ja yhtyeet

    26.11.2015Orkesterikone
    Sinfoniaorkesterin kehitys alkeellisesta jousiorkesterista täyteen runkoon kesti noin 200 vuotta. Täysimittaisia sinfoniaorkestereita Suomessa ovat Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri ja Tampere Filharmonia.
  • Äänirauta.

    Viritys

    26.11.2015Orkesterikone
    Viritys on soittimen asettamista oikeaan vireeseen. Tietystä värähtelytaajuudesta poikkeaminen on epävireisyyttä. Orkesterissa oboisti antaa viritysäänen.