Sisältöä aiheesta Politiikka-Suomi

Ulkoministeri Pekka Haavisto on kulkenut pitkän tien pienlehden toimittajasta ja kansalaisaktivista ulkopolitiikan raskaan sarjan ammattilaiseksi. Haavisto nousi ensimmäisen kerran laajemmin julkisiiteen kun luontoaktivistit järjestivät Koijärvellä näyttävän operaation vuonna 1979. Haavisto toimi pienlehtensä Kompostin toimittajana sekä luonnonsuojelijoiden ja maanomistajien välisenä neuvottelijana. 1980-luvulla Haavisto oli perustamassa Vihreille omaa puoluetta ja 1995 hänet nimettiin ympäristöministeriksi ja myöhemmin Vihreiden presidenttiehdokkaaksi. Pekka Haaviston henkilökuvan on toimittanut Pekka Laineen Politiikka-Suomea varten tekemästä haastattelusta Olli Laine.

Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin määrittelee itsensä tunnolliseksi suorittajaksi, jota kiinnostavat asiat henkilöiden sijaan. Kansalaisia ja mediaa kiinnostaa kuitenkin paitsi politiikan sisällöt myös poliitikon ikä, sukupuoli, ulkonäkö ja arkiset valinnat. Laajempi yleisö sai Sanna Marinin johtajuudesta ensimmäisen kerran kunnon näytteen vuonna 2016. Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toiminut Marin piti maratonmittaan venyneet ratikkakeskustelut rautaisella otteella raiteillaan. Uran raju nousukiito on vienyt Sanna Marinin vastuurooliin keskelle historiallista kriisiä. Hallituksen johtaminen korona-aikana on ollut politiikkaa myrskyn silmässä.Politiikka-Suomea varten Sanna Marinia haastatteli Pekka Laine.

Paavo Väyrynen valittiin kansanedustajaksi vuonna 1970. Hyvin pian hän oli jo lähellä vallan huippua pääministeri Ahti Karjalaisen sihteerinä. Politiikka-Suomen henkilökuvassa on vuosikymmeniä suomalaisessa poliitikassa merkittävästi vaikuttanut moninkertainen ministeri, keskustan uuteen kukoistukseen nostanut puheenjohtaja ja presidentinvaalien kestoehdokas. Väyrynen kertoo kassakaappisopimuksesta, tahtopolitiikasta ja mediapelistä, poliittisista isänmurhista, ja myös siitä voiko vitutukseen kuolla. Politiikka-Suomea varten Paavo Väyrystä haastatteli J.P. Pulkkinen.

Riikka Purran nousu politiikan huipulle näyttää ulospäin nopealta. 2016 puolueen jäseneksi, 2019 eduskuntaan, samana vuonna puolueen varapuheenjohtajaksi ja puolueen johtoon elokuussa 2021.Perussuomalaisten puheenjohtajan Pohjalla on kuitenkin pidempi yhteiskunnallisen heräämisen kaari, joka vie lapsuusvuosiin. Matkalle mahtuu myös poliittisen suunnan etsintää. Lapsuuden kodin vasemmistolainen ilmapiiri ja nuoruuden viherherätys ovat saaneet väistyä maahanmuuttokriittisen politiikan tieltä. Politiikka-Suomea varten Riikka Purraa haastatteli Pekka Laine

Kokoomuksen entinen puheenjohtaja Alexander Stubb toimi ministerinä yli 3000 päivää. Kansainväliseltä uralta vuonna 2008 ulkoministeriksi hypännyt Stubb luopui politiikasta kesällä 2016 hävittyään puolueen puheenjohtajavaalin Petteri Orpolle. Mikä meni pieleen? Ketkä puukottivat selkään? Pölyn laskeuduttua Stubb analysoi nyt mennyttä ja pohtii tulevaa. Voisiko Stubb vielä palata politiikan taistelutantereelle? Alexander Stubbin henkilökuvan on toimittanut Seija Vaaherkummun Politiikka-Suomea varten tekemästä haastattelusta Olli Laine.

Tarja Halosen tie kansanedustajaksi, ulkoministeriksi ja lopulta politiikan korkeimpaan asemaan tasavallan presidentiksi on polveileva ja vaiherikas. Halonen muistelee lapsuuttaan Helsingin työväenkaupunginosassa Kalliossa. Miten oma isä katosi elämästä Tarja-tytön ollessa vasta 2-vuotias? Pitkän sisä- ja ulkopoliittisen uran jälkeenkin Halonen kokee olevansa ensisijaisesti aktivisti. Miten hän päätyi mukaan Vanhan Ylioppilastalon valtaukseen 1968? Kuinka Halonen toi tasavallan presidenttinä reilun kaupan kahvin presidentinlinnaan vastustuksesta huolimatta? Politiikka-Suomea varten Tarja Halosta haastatteli Olli Laine.

Entinen pääministeri Matti Vanhanen ehti juuri ja juuri mukaan politiikan suuriin ikäluokkiin. Ylipolitisoituneella 1970-luvulla yhteiskunnallinen herätys iski myös Vanhaseen ja koululaispolitiikka vei mukanaan. Betonirakentamista vihanneen ja ydinvoimaa vastustaneen keskustalaisen espoolaisnuoren maailmassa tärkeätä olivat juuret ja Kekkonen. Myöhemmällä uralla mm. pääministeriyden paineet, kirvelevät vaalitappiot ja ykstyiselämää riepotellut julkisuus ovat panneet konkaripoliitikon koetukselle. Missä raja kulkee? Milloin politiikka ei enää tunnu mielekkäältä? Politiikka-Suomea varten Matti Vanhasta haastatteli Pekka Laine.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson tunnustautui jo varhaisteininä itseoppineeksi feministiksi. Nykyään Andersson näkee identiteettipolitiikan haitallisena ja korostaa että on tärkeätä pitää politiikka ja oma puolue avoimena erilaisille kansanryhmille. Anderssonin ensimmäinen blogi oli nimeltään Nuori ja vihainen. Hän näkee sosiaalisen media sen monista ongelmista huolimatta ennen kaikkea demokratisoineen suomalaista politiikkaa. Millainen olisi Anderssonin unelmayhteiskunta? Li Anderssonin henkilökuvan on toimittanut Pekka Laineen Politiikka-Suomea varten tekemästä haastattelusta Olli Laine.

Vuodesta 1979 kansanedustajana työskennellyt Ben Zyskowicz heräsi politiikkaan kylmän sodan kahtia jakautuneessa maailmassa. Zyskowiczilla ei nuorisopoliitikkona ollut epäselvää kumpaan blokkiin- itäiseen vai läntiseen - hän on kallellaan. Suomettumisen ajan Suomi muistuttaa edelleen puolueensa oikean laidan edustajaa historiamme pimeästä puolesta. Taitavana verkostoitujana ja väittelijänä tunnetun Benin tallissa on valmennettu monta lahjakkuutta kokoomuspolitiikan edustustasolle. Politiikka-Suomea varten Ben Zyskowiczia haastatteli Pekka Laine.

Jutta Urpilainen on urallaan rikkonut lukuisia lasikattoja. Hän on ollut SDP:n ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja, ensimmäinen nainen valtiovarainministerinä Suomessa ja ensimmäinen suomalainen nainen Euroopan komission jäsenenä. Ensimmäisenä naisena historiallisen ison kansanliikkeen johdossa hänen täytyi toistuvasti todistaa oma pätevyytensä. Urpilainen kantoi jatkuvasti mukanaan paperipinoja ja tunsi itsensä kassi-Almaksi. Hän teki kotiläksyjä, hän opiskeli faktoja. Perheessään hän ei kuitenkaan ollut ensimmäinen poliitikko. Politiikka-Suomea varten Jutta Urpilaista haastatteli JP Pulkkinen.

Nuoruudessaan yleisönosastolle kirjoittelleesta ja metallimusiikkia harrastaneesta Jussi Halla-ahosta tuli merkittävä mielipidevaikuttaja vuosia ennen astumista valtavirran politiikkaan. Blogikirjoittajna hän esitteli maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta kärkevästi kritisoivan agendansa ja valoi perustan tulevalle suosiolle. 2011 eduskuntaan nousseesta Halla-ahosta tuli Perussuomalaisten tarinassa haastaja, joka syrjäytti Timo Soinin edustaman linjan ja nousi puolueen johtoon 2017. Halla-ahon johti puolueen vaalimenestykseen 2019 selkeästi kansallismielisellä maahanmuuttokysymyksiin keskittyvällä politiikalla. Politiikka-Suomea varten Jussi Halla-ahoa haastatteli Pekka Laine.

Kuudetta kautta kansanedustajana toimiva Eva Biaudet tunnetaan erityisesti tasa-arvo- ja ihmisoikeustyöstään. Biaudet vietti kolme vuotta Wienissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana. Politiikka-Suomen henkilökuvassa Biaudet kertoo omasta tiestään, joka alkoi helsinkiläisessä lähiössä kaksikielisessä kodissa. Vuonna 2011 Biaudet sai silloisen Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin kädestä palkinnon ihmiskaupan vastaisesta työstään. Biaudet’n kansainvälinen työ lähti liikkeelle kahdesta puhelinsoitosta 15 vuotta sitten. Politiikka-Suomea varten Eva Biaudet’ta haastatteli J.P. Pulkkinen.

Vuonna 2007 eduskuntaan noussut Ville Niinistö on ollut yli kymmenen vuoden ajan yksi vihreiden näkyvimpiä poliitikkoja. Opiskelijapolitiikasta valtakunnanpolitiikkaan tullut Niinistö sai pitkään vastata kysymyksiin, jotka koskivat hänen setäänsä, nykyistä Tasavallan presidenttiä. Ympäristöministerinä, puoluejohtajana ja europarlamentaarikkona toimiminen ovat kuitenkin luoneet vahvan oman profiilin. Niinistö aloitti poliittisen uransa Kaarinan kaupunginvaltuustossa, jossa oli ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtaja. Eteen tuli tapaus, jossa pikaruokaketjun majoneesitehdas aiheutti ongelmia. Politiikka-Suomea varten Ville Niinistöä haastatteli Pekka Laine.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kirjoitti vuonna 2018 eduskuntaa työpaikkana tarkastelleen kirjan Eduskunta - ystäviä ja vihamiehiä. Kontula pohtii suomalaista mielenlaatua: kuinka se heijastuu politiikan tekemiseen. Miksi suomalaiset päätyvät helposti tappelemaan baarissa mutta käyttäytyvät parlamentissa rauhallisesti? Taistolaisuudesta gradunsa tehnyt Kontula kertoo mistä taistolaisuudessa hänen mielestään oli kyse. Kontula määrittelee itsensä nykyisen eduskunnan ainoaksi julkikommunistiksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Politiikka-Suomea varten Anna Kontulaa haastatteli Olli Laine.

Kun Timo Soini kuuli ensimmäisen kerran Veikko Vennamon puhuvan 1970-luvulla, hän löysi aatteellisen kotinsa. Espoossa, Iivisniemen lähiössä kasvaneesta Soinista tuli SMP:n jäsen ja Vennamon värikkään politiikan vankkumaton kannattaja. Isä-Veikon retorinen perintö kuuluu oppipojan myöhemmällä uralla, kun Soini tuo Perussuomalaiset-puolueen johtajana vennamolaisen populismin uudelle vuosituhannelle. Protestipuolueeksi leimattu PS nousi “jytkyllään” vuoden 2011 eduskuntavaaleissa isojen joukkoon. Haastajasta tuli haastettu ja osa kovimmista haastajista löytyi oman puolueen sisältä. Timo Soinia haastatteli Politiikka-Suomea varten Pekka Laine.

Harvalla suomalaispoliitiikolla on ollut niin epätodennäköinen lähtökohta kuin Nasima Razmyarilla. Razmyarin perhe pakeni Afganistanin sotaa 1992, kun hän oli kahdeksanvuotias. Vuonna 2010 hänet valittiin vuoden pakolaisnaiseksi ja viisi vuotta myöhemmin hän pääsi eduskuntaan. Jo vuosia ennen, kun Razmyar oli koululainen, hänen piti löytää kesäksi tet-harjoittelupaikka. Kotona käytiin keskusteluja: olisiko puoluetoimisto hyvä paikka? Ja minkä puolueen? Politiikka-Suomea varten Nasima Razmyaria haastatteli JP Pulkkinen.

Kun keskustan tuore puheenjohtaja Esko Aho astui pääministerin virkaan keväällä 1991, hän tuskin osasi aavistaa millaisen myllyyn joutuisi. Neuvostoliitto oli murenemassa, Suomi oli suistumassa lamaan ja edessä oli myös kiperiä ratkaisuja EY:n suhteen. Vuoden 2000 alussa entinen pääministeri Aho valmistautui vielä yhteen haasteeseen, presidenttikisaan. Tarvittiin vaalikirja. Kirjailija Antti Tuuri esitti Aholle kysymyksen, joka vei yhtaikaa menneeseen ja tulevaan. Politiikka-Suomea varten Ahoa haastatteli J.P. Pulkkinen.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen suku on poikkeuksellinen: viidennen polven poliitikolla on pitkä poliittinen ja hengellinen perintö molempien vanhempiensa puolelta. Annin isän pappissuku vaikutti Kokoomuksessa, IKL:ssä ja Lapuanliikkeessä. Suvussa oli myös 1900-luvun alussa Verikoirat-ryhmässä poliittisia murhia tehnyt mies. Suvun poliittinen suuntaus muuttui kun Annin isä, toimittaja Anssi Sinnemäki kääntyi 1970-luvulla vasemmalle. 1990-luvulla ex-taistolainen isä oli kiitollinen kun Anni-tytär valitsi puolueekseen Vihreät. Ultra Bra -yhtyeen sanoittajana julkisuuteen noussut Anni Sinnemäki myös muistelee ydinsotaa pelkäävän pikkutytön ahdistuksesta kertovaa Kahdeksanvuotiaana-kappalettaan. Politiikka-Suomea varten Anni ja Anssi Sinnemäkeä haastatteli Olli Laine.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki aloitti poliittisen toimintansa jo ala-asteella järjestämällä lakon. Viidennen polven helsinkiläinen poliitikko muistelee nuoruuden ystäviään, joista monet ovat jo menehtyneet. Miten vilkas Paavo-poika onnistui välttämään tarkkailuluokalle joutumisen? Räväkkänä poliitikkona tunnettu Arhinmäki pohtii suomalaista luokkayhteiskuntaa sekä poliittisen kulttuurin muutosta. Mitä on tapahtunut ja miksi? Millaisen vallankumouksen Arhinmäki haluaa tehdä? Politiikka-Suomea varten Paavo Arhinmäkeä haastatteli Olli Laine.

Pitkän uran sekä toimittajana että poliitikkona tehnyt Ulpu Iivari asteli ensimmäisen kerran SDP:n puoluetoimistoon Helsingin Hakaniemessä 70-luvun alkupuoliskolla. Vastassa olivat puolueen vahvat miehet Rafael Paasiosta Kalevi Sorsaan. Seuraavalla vuosikymmenellä ensimmäisenä naisena puoluesihteeriksi noussut Ulpu Iivari sai moneen kertaan huomata, että politiikka on miesten määrittelemä pelikenttä. Naisilla ei ole pääsyä kaikkiin tärkeisiin pöytiin, saunanlauteista puhumattakaan. Monipolvisen uran lämpimimmät muistot liittyvät suomalaisen politiikan kauneimpaan ja tärkeimpään työpaikkaan, eduskuntaan. Politiikka-Suomea varten Ulpu Iivaria haastatteli Pekka Laine.