ympäristötieteet - uusimmat sisällöt

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Euroopan ensimmäiset naisille suunnatut erämessut järjestetään ensi kesänä Vuokatissa

Erämessuilla samanhenkiset naiset voivat verkostoitua ja tavata toisiaan. Luonnonvarakeskuksen mukaan joka kymmenes metsästäjä on nainen, kun 20 vuotta sitten määrä oli vajaat neljä prosenttia.

Luonnonvarakeskuksen susikannan suotuisan suojelutason viitearvoja määrittelevässä laskennassa oli ohjelmointivirhe – ministeriölle lähti liian pieni luku

Ohjelmointivirhe ei ole vaikuttanut reviirien lukumäärää koskevien viitearvojen laskentaan eikä pienimmän elinvoimaisen populaation määrittelyyn. Viitearvotyön väliraportti julkaistiin syyskuussa.

Maksaisitko ruuasta enemmän, jos se parantaisi eläinten oloja? Uusi merkintä kertoisi eläinten hyvinvoinnista

Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus laativat ehdotuksen eläinten hyvinvointimerkinnästä. Se kertoisi eläinten terveydestä, käsittelystä ja mahdollisuudesta liikkua.

Mäntymetsä alhaalta ylöspäin kuvattuna, kuvassa puiden latvustoja sinistä taivasta vasten.

Männyn kasvu on pienentynyt Pohjois-Suomessa

Imiöstä ei olla huolissaan, mutta Luonnonvarakeskus jatkaa sen tutkimista.

Lohen kesänvanhoja poikasia ja yksi vanhempi lohen jokipoikanen.

Itämereen laskevissa joissa runsaasti lohenpoikasia

Tornionjoessa ja Simojoessa on ollut tänä syksynä edellisvuotta enemmän lohen kesänvanhoja jokipoikasia.

Koirat yritetään opettaa tunnistamaan metsätuhoja aiheuttavia tauteja

Lapin amk:n ja Luken hankkeessa selvitetään, voisivatko koirat oppia tunnistamaan lahottaja- ja ruostesieniä metsässä.

Suomen susikanta on liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena – näin kertoo suden suojelua pohtineen hankkeen väliraportti

Hankkeessa selvitetään viitearvoa populaatiokoosta, jolla suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä. Mallinnustyökalun kehittäminen on yhä kesken, joten nyt julkaistava väliraportti ei vielä kerro odotettua viitearvoa.

Ämpärillinen puolukoita ja kaksi poimuria.

Helteet kuivattivat mustikan, ja se oli puolukan onni: puolukan kimpussa hääränneiden pölyttäjien työn tuloksena odotettavissa on nyt hyvä puolukkasato

Ensimmäiset havainnot hyytelöön sopivista, kirpeistä puolukoista on jo Lapissa tehty. Kypsää puolukkaa löytyy ainakin Pellon ja Kolarin korkeudelta. Makeampaa puolukkaa pitää vielä malttaa odottaa parisen viikkoa.

Metsästyskoiran riski kohdata susi on tänä metsästyskautena edellissyksyä suurempi

Luonnonvarakeskuksen mukaan susikanta on kasvanut viime vuodesta. Lisäksi Luken toissavuonna pannoittamien susien paikkatietoa ei ole enää käytettävissä metsästyksen suunnittelussa, sillä viimeisetkin pannoista lakkasivat toimimasta joulukuussa 2020.

Hilloja ämpärissä ja suolla Pudasjärvellä.

Hillasadosta on tulossa keskinkertainen, koska kuivuus haittasi kukkien pölytystä

Hillasadosta on tulossa keskinkertainen. Suomuurain kukki runsaana, mutta pölytystulos jäi keskinkertaiseksi ja raakileiksi päätyi kukista noin neljännes. Helteet ovat jonkin verran verottaneet hilla- ja lakkasatoa.

kenttäbiologi Kaisa Nikku ja puustonmittaaja Antti Simppula seisovat keskellä metsää. Nikku tarkastelee maaperänäytettä, joka on Simppulan kädessä olevassa kaivuuvälineessä

Kauriit syövät mustikkavarvikot, ja se voi enteillä pahaa – nyt selvitetään, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut metsiin 25 vuoden aikana

Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan, mitä Suomen metsien kasvillisuudessa tapahtuu. Tavoitteena on tutkia, miten esimerkiksi metsänhoitomenetelmät ja ilmastonmuutos vaikuttavat kasvillisuuteen. Maastoryhmät kiertävät metsiä tänä ja ensi vuonna.

Raahen saaristossa raivataan pensaita ja puita – lampaista iso apu urakassa

Raivausten kohteena on 16 saarta ja lintuluotoa, josta löytyy monia uhanalaisia lajeja. Saariston maisema on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä, kun saaret ja luodot ovat kasvaneet pahasti umpeen.

Syksyisiä mustikan varpuja kädessä. Mustikka kehittää jo syksyllä seuraavan vuoden lehtiaihiot.

Mustikka kukkii nyt todella runsaasti – tulevasta sadosta se ei välttämättä kerro yhtään mitään

Mustikankukkia näkyy tavallista enemmän ympäri Suomea, mutta mustikkasadon kannalta tärkein yksittäinen tekijä on pölytyksen onnistuminen. Sen arvioiminen on vielä liian aikaista.

Luonnonvarakeskukselle rakennetaan tiloja Savonlinnan teknologiapuistoon – toiminnan määrä alkaa tiloissa jo ensi vuonna

Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 3,7 miljoonaa euroa. Luke aloittaa toimintansa tiloissa kesäkuussa 2022.

Lyökö lämpöaalto koivut kukkaan? Kukinta on myöhässä, mutta siitä odotetaan runsasta

Koivun kukinta on reilun viikon jäljessä normaalista aikataulusta. Todennäköistä on, että koivun kukinta ryöpsähtää käyntiin hyvinkin nopeasti tälle viikolle ennustettujen lämpölukemien ansiosta.

Euroopanmajavaa etsitään nyt myös Kainuusta – Luke kerää dna-näytteitä, sillä majavalajien levinneisyys ei ole kaikkialla selvä

Luonnonvarakeskus pyytää luonnossa liikkujia keräämään majavan kaataman puun juuresta lastuja ja lähettämään ne tutkittavaksi.

poro porot porotalous merkkaukset merkitykset vasanmerkkaukset

Porotalouden kannattavuus noussut

Porotaloustöiden tuntimäärä väheni kuusi prosenttia edellisestä poronhoitovuodesta.

Kainuun metsäpeuralaskennat alkavat viikonloppuna – olosuhde on nyt otollinen

Viimeksi metsäpeurat laskettiin vuonna 2019.

Luke on tehnyt oppaan porojen aiheuttamien vahinkojen korvausarviointiin

Toisinaan kiistat menevät jopa käräjille asti.

Metsäntutkimusasema on toiminut Punkaharjulla liki 100 vuotta.

Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun toimitiloille löytyi ostaja

Senaatti-kiinteistöt avasi huutokaupan kohteesta syksyllä. Kaupat solmittiin tammikuun puolivälissä.

Hevosia Harjun oppimiskeskuksen pihatossa.

Kymmenkunta tutkimushevosta muuttaa täysihoitoon Virolahdelle – Luonnonvarakeskus selvittää, miten hevonen viihtyy uudenlaisessa aktiivipihatossa

Luonnonvarakeskus kasaa hevostenpitäjille ohjeita, miten hevosia pitää hoitaa ja kohdella.

Näätämöjoen lohisaalis romahti viime vuodesta

Suomen puolella Näätämöjoen lohisaalis oli vain noin puolet pitkän aikavälin keskisaalista.

Haitallinen yöperhonen, havununna on jo maakunnassa

Metsätuhoja aiheuttavat havununnan toukat, joita Luonnonvarakeskus tutkii.

Luonnonvarakeskus luopuu susien pannoittamisesta – metsästäjät huolissaan koirien puolesta

Viimeksi susia pannoitettiin kevättalvella 2019.

Sudelle asennettava seurantapanta tutkijan kädessä.

Metsästäjäliitto valittelee Luken päätöstä olla pannoittamatta susia

Luonnonvarakeskuksen mukaan DNA-näytetiedot ja Tassu-tietojärjestelmä korvaavat pannoitusta susikantaa arvioitaessa.

Terveydenhoitaja Emmi Pekesen tekee terveystarkastusta 3-vuotiaalle Almalle.

Lahtelaisessa neuvolassa rohkaistaan perheitä vahvistamaan luontosuhdettaan – voisiko lapsen harrastus ollakin metsässä olemista

Ympäristöministeriön rahoittaman kokeilun tavoitteena on lisätä sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia.

Vedenalaiskamerassa voi näkyä kerralla jopa useita isoja lohia kutupuuhissa.

Kurkista lohien hääkamariin – vedenalaiskamera välittää elävää kuvaa Tenon lohien kutupuuhista

Luonnonvarakeskuksen kamera näyttää tapahtumaa, jota ihminen ei yleensä pääse katsomaan.

Kirjanpainajatoukkia ja jälkiä kuusen rungossa

Kammottu metsätuholainen saattaa tehdä toisen sukupolven – lämmin sää saa kirjanpainajat aikuistumaan varhain

Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku.

Kasperi Nieminen poseeraa ampumansa karhun vieressä Lieksassa elokuussa 2020.

Ennätyssuuri jahti alkoi reippaasti Pohjois-Karjalassa – Kasperi Nieminen kaatoi uroskarhun aivan lähietäisyydeltä

Tutkijan mukaan karhu voi Suomessa hyvin, koska kanta kasvaa, vaikka kaatojen määrä nousee.

Jokioisten ja Maaningan huippunavetoista tulee kansainvälisen maitotutkimuksen kivijalka Suomessa

Jokioisille rakennetaan kokonaan uusi navetta vastaamaan tutkimuksen tarpeita.

Viime vuoden teerisaalis oli runsas Kainuussa

Runsaampi kanta ja pidemmät metsästysajat näkyvät saalismäärässä.

Metsäkanalintujen saalismäärä kasvoi viime vuonna 20 prosenttia

Etenkin teeriä on pyydetty aikaisempaa enemmän.

Lämmin sää suosinut tuholaisen lisääntymistä – Rautalammilla kirjanpainajakuoriaisen epidemiaraja ylitetty

Kun epidemiaraja ylittyy, metsien tuhoriski on tavallista korkeampi.

Ilveskanta hienoisessa kasvussa Pohjois-Karjalassa

Suomessa on arviolta noin 2 100 yli vuoden ikäistä tupsukorvaa.

Isohaaran voimalaitoksella tulvaluukut auki ja isot kuohut

Isohaaralla tutkitaan kalojen liikkeitä

Tutkimustulokset valmistuvat syksyllä.

Julius Väkevä aurinkolasit päässä ja Julius Väkevän jalka, jota hauki puri.

Verinen kohtaaminen laiturilla: iso hauki iski hampaansa 10-vuotiaan Julius Väkevän jalkaan – ”Näkyi vain suuri suu, joka tuli kohti”

Ihmisen kimppuun käyvä hauki etsii ravintoa ja erehtyy kohteesta.

Kukinta lupaa hyvää mustikkasatoa ‌–‌ pitkään jatkuva helle voi muuttaa tilanteen

Kukinnan aikaiset sääolosuhteet ovat olleet hyönteispölytykselle otolliset.

Jokioisten elämyspuisto Elonkierto etsii mallia toiminnan jatkamiseksi myös tulevaisuudessa

Elokierron Ystävät ry otti vuoden vaihteessa vetovastuun Elonkierrosta.

Kainuun susikanta pysynyt ennallaan – laumoja on 5–7, joista kaksi liikkuu rajan molemmin puolin

Susien määrä on pysynyt Kainuussa samana jo useamman vuoden ajan.

Kuinka pahasti etäkoulu ravisutti koulutuksen tasa-arvoa?

Ylen aamu tänään: Pandemia-ajan etäopetus toi perhetaustan vaikutuksen esiin – miten pahasti etäkoulu ravisutti tasa-arvoa? Katso lähetys tästä

Luonnonvarakeskus julkistaa arvion susien määrästä Suomessa. Onko susi levittäytynyt jo koko maahan? Vieraana myös muotikuvaaja Samuli Karala.

Haapakosken voimalan yläpuolelle iijoella asennetaan kala-aitaa ohjaamaan kalanpikasia pois voimaln turbiineista 5.6.2019.

Luke selvittää tänä kesänä, miten Iijoen ainutlaatuinen kalojen ohjausaita on toiminut

Teräsaidalla haluttiin opettaa vealluskaloja löytämään oikea reitti voimalan turbiineiden ohi.

Hilla kukkii Ranualla – tutkija ei vielä ennusta, minkälainen sadosta tulee

Erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan kukinnan lisäksi pölytyksen onnistuminen vaikuttaa siihen, millainen sadosta tulee.

Luke kehittää ikivanhasta suomalaisesta humalasta huippulaatua – parhaiden aromien etsintä on tiedettä

Luonnonvarakeskuksen keräämän kansallisesti arvokkaan humalakokoelman kasvit saavat parhaillaan pituutta Lopen Haapastensyrjän kasvihuoneissa.

Merikosken voimalaitoksen ohijuoksutukset

Vaellussiian luonnollista pärjäämistä selvitetään istutuskaloja värjäämällä Oulun Merikoskella – luonnontuotannon lisääminen tähtäimessä

Merikosken kalaportaat ovat osoittautuneet paikoin tehottomiksi kalojen jokeen nousun kannalta.

En åker med gul säd. I bakgrunden syns röda byggnader.

Luke ulkoistaa Sotkamon lajikokeet – muutos on osa toiminnan uudelleen järjestelyjä

Luonnonvarakeskuksen mukaan osa peltokasvien kenttäkoetoiminnasta on hoidettu jo aiemmin yhteistyökumppanien kanssa.

Greenpeace / metsähakkuut / avohakkuu/ Kirkkonummi 27.02.2020

Metsäteollisuuden selvitys: Hakkuita voidaan kasvattaa ja hiilinielut turvata samanaikaisesti – Vaatisi isot panostukset metsänhoitoon

Esimerkiksi talousmetsien lannoitus pitäisi viisinkertaistaa nykyisestä, arvioi Luonnonvarakeskus.

Aihe: ympäristötieteet

Uusimmat artikkelit