viljakasvit - uusimmat sisällöt

Somettava maanviljelijä Anne-Mari "Amski" Tarkkio metsätöissä raivaussahan kanssa.

Isännättäreksi itseään kutsuva Anne-Mari Tarkkio, 29, sompailee EU:n tukiviidakossa ja tietää, miten ahdas ”naisviljelijälaatikko” on

Yle Kioski seurasi maanviljelijän arkea kiireisimpänä sesonkiaikana. Videoilla Anne-Mari Tarkkio kertoo satokauden sujumisesta, mutta myös esimerkiksi kokemastaan vähättelystä miesvaltaisella alalla.

Ohrapelto Mäkelän tilalla Korialla Kouvolassa.

Eteläsavolainen viljasato on odotettua parempi

Etelä-Savossa kevätviljojen korjuu on lopuillaan: ohrat on puitu ja kauraa on vielä pohjoisessa Etelä-Savossa korjattavaksi. Myös öljykasveja puidaan vielä.

Skördetröska står stilla på en blöt spannmålsåker

Viljasadosta viidesosa uhkaa jäädä peltoon Varsinais-Suomessa – Pitkä poutajakso pelastaisi osan sadosta

Esimerkiksi osa kauroista on niin huonolaatuista, että se joko jätetään peltoon tai viedään polttolaitokseen.

Keskipohjalaiset viljelijät korjaavat tänä vuonna vähintään normaalin sadon – puinteihin ei kaivata nyt sateita

Jos lähipäiviksi ennustetut sateet eivät laajemmin toteudu, satonäkymät ovat melko hyvät maakunnassa. Myös perunan osalta näyttää hyvältä, todetaan ProAgriasta.

Lassi Hantula seisoo telapyörillä varustetun puimurin vierella ja katsoo eteenpäin.

Sateiden vesittämien peltojen kantokyky on jo monin paikoin kriittinen – telapuimurit yleistyvät isoilla tiloilla

Teloilla varustettu puimuri voi pelastaa sadonkorjuun märimmillä pelloilla. Etelä-Pohjanmaalla sadosta on korjattu vasta noin viidennes, kun yleensä tähän aikaan ollaan jo voiton puolella.

Keski-Pohjanmaalla hyvät satonäkymät – viljojen puinnit ovat hyvässä vauhdissa

Keski-Pohjanmaalla viljojen puinnit ovat edenneet Etelä-Suomen tahtiin kun taas Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sateet ovat myöhästyttäneet töiden aloitusta ja laskeneet satonäkymiä.

Etelä-Savossa puinnit alkaneet – viljelyksiä kiusaava vieraslaji eksynyt eteläsavolaisillekin pelloille

Alkukesän kuivuus verottaa maakunnan viljasatoa. Nyt kuivuutta kaivattaisiin puintien takia.

Jos puinnit onnistuvat, viljasadot yltävät kuivasta alkukesästä huolimatta tavanomaisiksi sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa

Karjanrehuksi päätyvä ohra on ylivoimaisesti eniten viljelty vilja Savo-Karjalassa. Ruista sen sijaan saa nyt pelloilta etsiä. Jos lämmin sää jatkuu, viljojen puinnit alkavat parin viikon kuluttua.

Mies on polvillaan ja katsoo lehmiä navetassa.

”Kaikki vilja menee oman tilan karjan rehuksi eikä se riitäkään”, toteaa nuori tilallinen – viljan jättihinta on pudonnut viime vuodesta

Ukrainan sota ja kuivuushuolet ovat pitäneet viljamarkkinaa heilahtelevana, mutta viime viikkoina viljan hintataso on ollut melko tasainen.

Sateet parantaneet viljasadon näkymiä – alkukesän kuivuus jättänee sadon korkeintaan keskinkertaiseksi

Alueelliset vaihtelut viljojen satonäkymissä jopa kuntien sisällä ovat suuria. Osa pelloista tarvitsisi yhä lisää vettä, osalle sitä ei enää kaivata.

Ohrapeltonsa edustalla seisoo maa- ja metsätalousyrittäjä Ylöjärven Viljakkalassa asuva Ville Koivuniemi.

Ensin oli kuivaa, sitten satoi liikaa: maatalousyrittäjä Ville Koivuniemi jännittää, saako öljyyn ja ravinteisiin laittamiaan rahoja takaisin

Kuiva ja ajoittain helteinen alkukesä verotti viljasatoa. Heinäkuun sateet tulivat tarpeeseen, mutta paikoin pellot kastuivat jo liikaakin. Runsaat sateet lisäävät tautien ja homeen vaaraa.

Kuivuus kiusaa viljakasvustoja - edes sade ei enää auta kaikkia

Kuiva alkukesä on jo heikentänyt satonäkymiä, kertoo ProAgria Etelä-Pohjanmaa tuoreessa kasvutilannekatsauksessaan.

Kuivuuden koettelemaa kitukasvuista peltoa.

Kuivuus puolitti Varsinais-Suomen viljasatotavoitteet – sateilla ei enää suurta merkitystä

Viljakasvusto jää lyhyeksi. Kylvöjen jälkeen maakunnassa on tullut vettä vain muutama millimetri.

Iryna Herzon, Agroekologian dosentti. Viikki, Helsinki.

Ukrainan pellot ovat pilalla jopa satoja vuosia, arvioi ukrainalaistaustainen agroekologian dosentti

Ukrainassa Hersonin alueen hedelmä- ja vihannessato on käytännössä menetetty patoräjäytysten aiheuttamien tulvien vuoksi.

Keski-Pohjanmaalla kylvetään vielä – toukokuun lämpimät säät edistivät kevättöitä

Kylvötyöt ovat käynnissä Keski-Pohjanmaalla. Osa pelloista on vielä märkiä varsinkin sisämaassa.

Keski-Suomessa kevätkylvöt ovat kesken, mutta vihannesten taimia on jo istutettu

Keski-Suomessa on meneillään muun muassa herneen, kesä- ja varastoporkkanan sekä lantun ja punajuuren kylvöt.

Etelä-Pohjanmaalla kylvötöissä on edetty nopeasti hyvissä olosuhteissa

Kylvöille päästiin myöhemmin kuin moneen vuoteen, mutta kylvöjä on tehty nopeassa tahdissa. Monilla tiloilla kylvöt on jo kokonaan tehty.

Heikki Yijälä maanviljelijä Jämsä. Kävelee kylvötraktorin vierellä.

"Viljaa viljellään nyt isolla riskillä", sanoo jämsäläinen Heikki Yijälä – kevätkylvöt käynnissä keskisessä Suomessa

Viljan hinta on laskenut viime vuodesta, mutta tuotantokustannukset ovat pysyneet korkeina. Paineet hyvään viljasatoon nousevat.

Viljelijät odottavat peltojen kuivumista suurimmassa osassa Pirkanmaata

Pelloille päästään näillä näkymin toukokuun puolivälissä. Suotuisimmilla ja eteläisimmillä alueilla kylvötyöt voivat alkaa ensi viikolla.

Tyrnävän perunapeltomaisemia maaliskuussa 2020.

Pohjalaispellot vielä liian märkiä kevättöille – tiloilla odotetaan nyt lämpöä

Syysviljan ja nurmien lannoitukset pääsevät vauhtiin ehkä jo ensi viikolla.

Maatalouden tuottajahintojen nousu hidastui selvästi viime vuoden lopulla

Viljan hinta on ollut laskussa jo kahden peräkkäisen neljänneksen ajan. Lihan ja maidon hinnat puolestaan nousivat edelliseen neljännekseen verrattuna.

Somalian nälänhädän helpottuminen riippuu karjan selviytymisestä maaseudulla

Suomalaistutkijoilta hyvä uutinen: Maatalouden sivutuotteiden avulla voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä enemmän

Ruuantuotannon sivutuotteilla kuten kasvien lehdillä, luilla ja perkuujätteillä voitaisiin ruokkia tuotantoeläimiä. Silloin vapautuisi peltopinta-alaa ruuantuotantoon.

Maakunnan viljasato on kohtuullisen hyvä – ruista ei enää viljellä hanhien muuttoreitillä

Pohjois-Karjalassa viljellään eniten ohraa ja kauraa, sitten tulee vehnä. Ruis on jäänyt neljänneksi, syynä ovat valkoposkihanhien syysviljan kasvustoille tekemät tuhot.

Antti Lepola pui viljaa pellosta traktorilla keväällä Ohkolassa.

Keväällä viljelijöitä pelotti, että sato menee taas pieleen, mutta toisin kävi – perunasta ja viljasta ilonpilkahduksia Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa

Sateiden kuurottaisuus näkyy nyt esimerkiksi peruna- ja viljasadossa. Sadossa voi olla isoja vaihteluita jopa yhden tilan eri peltolohkoilla.

Viljat on kohta korjattu hämäläisiltä pelloilta

Sateista on ollut haittaa puinneille, mutta syysviljoille ja säilörehunurmille kosteudesta on ollut hyötyä.

Heikki Huhtanen katsoo kameraan ladon edessä. Takana Henri Huhtala syöttää humalaköynnöstä koneeseen.

Pienpanimoiden vyöry sai Heikki Huhtasen innostumaan humalanviljelystä – maatilat ottavat riskejä aiempaa harkitummin, ja niin on syytäkin

Ilmajokelaisella Huhtasen tilalla löydettiin markkinarako humalanviljelystä, kun pienpanimoita perustettiin Suomeen. Tilojen investoiminen kokonaan uusiin tuotantosuuntiin on harvinaista.

Hämeessä puinnit ovat puolivälissä – sato näyttää kohtalaisen hyvältä

Hämeessä on vältytty satokauden aikana rankoilta sateilta. Sen sijaan kuivuus on vienyt hieman kasvustojen parasta terää. Sadosta on kuitenkin tulossa kohtalaisen hyvä.

Sadonkorjuutyöt ovat käynnissä, mutta sateinen sää haittaa monin paikoin viljan korjuuta

Puinnit ovat tällä hetkellä keskeytyksissä osassa maakunnista.

Maanviljelijä saappaineen märässä ohrapellossa.

Märkä maa haittaa viljojen puintia – monin paikoin pellot eivät kanna puimureita

Kosteus haittaa varsinkin Pohjanmaalla. Tilanne on parempi esimerkiksi Pirkanmaalla, jossa ollaan ohran ja kauran korjuuaikataulussa kärkimaakuntien joukossa.

Pino heinäpaaleja, joiden kylkiin maalattu emojit.

Nurmet ovat nauttineet kosteudesta, mutta muuten sadonkorjuu on historiallisen vaikeaa

Osa viljasta ja perunasta saattaa jäädä peltoon, jos sää jatkuu yhtä märkänä. Pellot eivät enää tahdo kantaa raskaita koneita. Se voi estää myös syysviljojen kylvöt.

Lähikuvassa yksi kaurantähkä auringonpaisteessa, taustalla kaurapeltoa.

Sadonkorjuutyöt täydessä käynnissä Varsinais-Suomessa

Säät ovat suosineet viljelyä Varsinais-Suomessa. Kaikkialla tilanne ei ole ollut yhtä hyvä.

Sateet siirtävät viljan puinnin aloitusta Keski-Pohjanmaalla

Pellot eivät kanna koneita tällä hetkellä.

Puinnit monin paikoin keskeytyksissä Etelä-Pohjanmaalla kovien sateiden takia

Kosteat pellot eivät kestä koneiden painoa. Lisäksi odotettavissa voi olla laatutappioita ja kuivauskustannukset nousevat.

Ydinräjähdyksen aiheuttama savupatsas Nagasakin yllä 1945

Tutkimus: Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ydinsota voisi johtaa 5 miljardin ihmisen nälkäkuolemaan – myös suomalaisten tilanne olisi heikko

Tutkijat analysoivat kuutta eri ydinsodan jälkeistä skenaariota, joissa ydintuhoista johtuva tuhka vapautuu maapallon ilmakehään.

Raaka-aineiden ja energian kallistuminen voi näkyä pian myös leivän hinnassa – leipomoyrittäjä: "Paineet ovat kovat"

Energian ja raaka-aineiden kallistuminen sekä epävarmuus viljan hinnasta ja saatavuudesta tulevat todennäköisesti näkymään myös leipähyllyllä.

Vehnäpelto, joka on tuleentunut kuivan kesän myötä tavallista aikaisemmin

Puinnit käynnistyneet Etelä-Suomessa – sato-odotukset kohtalaisen hyvät

Isokyröläinen Lauri Alkkola on kiipeämässä puimurinsa kyytiin. Edustalla Tommi Laine.

"Nyt näyttää aika hyvältä", sanoo isokyröläinen viljelijä – puinnit saatiin alkuun aika normaalissa aikataulussa

Isokyröläiset Lauri Arkkola ja Tommi Laine sanovat, että kesä on ollut melko optimaalinen, mutta nyt ei enää saisi sataa, jotta vilja saadaan kunnialla puitua.

Tiistai 16.82022 (radio)

Venäläisten turistiviisumit. Räjähdys Krimillä. Hoitovastikkeiden nousu. Vesilintukannat. Viljasato. Sääennuste.

Keski-Pohjanmaalla puinnit hyvässä alussa – odotukset ovat korkealla viime katovuoden jälkeen

Viljan pääpuintikausi aloitetaan alueella ennustettujen sateiden jälkeen, todennäköisesti jo loppuviikosta.

Keski-Suomen tiloilla on saatu hyvä säilörehusato – viljanpuinnit alkavat maakunnassa lähipäivinä

Myös kolmanteen säilörehusatoon on hyvät mahdollisuudet, jos pellon kosteusolosuhteet ovat hyvät.

Kuivuus vaikuttaa paikoin vadelmasatoon ja omeniinkin – viljoista odotetaan keskimääräistä satoa

Marjoja kypsyy nyt helteisessä säässä nopeassa tahdissa ja pääsatokausi on kääntymässä ProAgrian mukaan lopuilleen.

Viljojen puinnit alkaneet Pohjois-Savossa – lämmin sää pienentää muun muassa viljojen kuivaamiskustannuksia, mutta ukkoset huolettavat

Ensimmäiset puinnit aloitettiin jo viime viikolla maakunnan eteläosissa kuten esimerkiksi Leppävirralla.

Aihe: viljakasvit

Uusimmat artikkelit