Aihe: viljakasvit

Kevätkylvöt pisimmällä koko maassa pohjalaispelloilla

ProAgria Etelä-Pohjanmaa arvioi, että alueen kylvöistä on tehty runsas 40 prosenttia.

Kevään hidas eteneminen koettelee jo viljelijöiden hermoja – myös kulut lisäävät painetta saada hyvä sato: "Epäonnistua ei saa"

Viljelijät ovat tänä keväänä kahtiajakoisissa tunnelmissa. Osa on hankkinut lannoitteet ja muut tuotantotarvikkeet viime vuonna vanhoilla hinnoilla, osa joutuu maksamaan kalliisti.

Ukrainan viljaa katoaa sotasaaliina Venäjälle – maan viranomaiset uskovat, että tarkoituksena on aiheuttaa nälänhätä

Venäjän valloittamilla alueilla Ukrainassa kerrotaan järjestelmällisistä viljavarkauksista. Sodan pitkittyessä nälänhädän pelätään kasvavan Ukrainan lisäksi maissa, jotka ovat riippuvaisia Ukrainan viljatuotannosta.

Ennätysmäärä peltoalasta voi jäädä viljelemättä: "Täytyy miettiä moneen kertaan, osallistuuko sellaiseen peliin", pohtii satavuotiaan tilan isäntä

Viljelijöiden pitäisi saada normaali sato, jotta ennätyskalliisiin lannoitteisiin on ensi vuonna varaa. Jos kausi epäonnistuu, peltoja jää kylvämättä. MTK:n mukaan viljelyala saattaa pienentyä jo tänä vuonna 10–20 prosenttia.

Tiistai 3.5.2022 (radio)

Lakko on sulkenut kouluja ja päiväkoteja. Saksa lupaa tukea Suomelle ja Ruotsille. Suomen armeijalla harjoittelee. Maatilojen kevättyöt ovat myöhässä. Säätiedot.

Tiistai 3.5.2022 (tv)

Kunta-alan lakko. Ukrainan evakuoinnit. Maatilan kevättyöt. Sää.

Syysviljoilla laajoja tuhoja Hämeessä

Syysvehnää joudutaan Hämeessä paikka paikoin kylvämään uudelleen jopa 80 prosenttia. Uuden perunan sato viivästyy.

Olut oli sivistyksen alku – varhaisimmat kirjoitetut tekstit olivat kuitteja olutannoksista

Oluen tarina on pidempi kuin kirjoitettu historia.

Viljelijä kummaksuu lannoitesurkuttelua, sillä viljan hinnan nousu lupaa hyvää tuottoa: "Katelaskelmat näyttävät paremmalta kuin koskaan"

Maatalouden kustannuskriisistä huolimatta viljan viljelijä voi tehdä hyvän tilin tänä vuonna, koska myös viljan hinta on nousukiidossa. Tilat tietävät jo nyt saavansa viljasta vähintään kaksinkertaisen hinnan ensi syksynä.

Viljelijöiden tuska kasvaa kasvamistaan – nyt pelkona ovat talvituhot

Hankien ja jääpeitteen alla on nyt aikaisempaa enemmän kylvöalaa ja talvituhot uhkaavat. Viime syksynä maahan pantiin Suomen historian suurin syysvehnäala.

Pro Agria: Erityisesti karjatilat ovat Ukrainan sodan vuoksi kriisissä Etelä-Karjalassa – "Öljykasvien viljeleminen on nyt hyödyllistä"

Kasvinviljelyn asiantuntija Eino Heinola Pro Agriasta kehottaa viljelijöitä kylvämään kaikki kasvukunnoltaan hyvät pellot huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Ukrainasta paennut viljelijä ennustaa pahenevaa taistelua ruuasta ellei sota lopu – “Ihmiset ryntäävät Lähi-idästä Eurooppaan, koska heillä on nälkä”

Ukrainasta paenneen viljelijän mielestä Putin käy sotaa ihmisten nälällä. Jos taistelut eivät lopu, Euroopan porteille rynnii kohta leivän perässä miljoonia pakolaisia Lähi-idästä.

Kaikki pellot käyttöön ja valkuaiskasveja lisää – tulevan kesän viljelyvalinnoilla voidaan turvata ruoantuotannon jatkumista

Ukrainan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus maailman vehnä- ja valkuaiskaupasta on merkittävä. Valkuaiskasvien lisääminen olisi tärkeää omavaraisuuden kannalta.

Ei Suomessa leipä lopu, mutta hinta on pian arvoitus – leipomon toimitusjohtaja tarkistaa viljan hinnan joka aamu: "Se näyttää kaamealta"

Kauppaan päätyvän leivän tuotatoketjun joka kohdassa kulut ovat nousussa. Esimerkiksi myllyt ovat jo irtisanoneet sopimuksia ja neuvottelut hintojen tarkistuksista ovat alkaneet.

Pohjois-Savossa syödään ahkerimmin täysjyväviljatuotteita

Tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura. Riittävä täysjyväviljan saanti ruokavaliossa pienentää esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen riskiä.

Muinaisvehnät herättivät Kaisa Kinnarin leipomiskiihkon – jauhohifistelijä oppi lukemaan taikinaa

Maailman vanhimmat jalostamattomat vehnälajikkeet ovat nousseet unholasta leipureiden käsiin. Kaisa Kinnari innostui niin, että ryhtyi leipuriyrittäjäksi. Myös viljatutkijoiden kiinnostus on herännyt.

Luke satsaa kauran tuotteistamiseen Jokioisilla

Luonnonvarakeskus perustaa Jokioisille ekstruutiokeskuksen, jonka laitteilla kaurasta voidaan puristaa esimerkiksi muroja tai naksuja. Mielenkiintoinen tuotekehittelyn kohde on jatkossa myös esimerkiksi kaurapasta.

Luonnonvarakeskus otti harppauksen geenitutkimuksessa – ensimmäisen tutkimuskohteena kotimainen kaura

Luke pitää suomalaisen kauralajikkeen perimän selvittämistä merkittävänä. Lajikkeiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä soveltumaan erilaisiin kauratuotteisiin.

Kaakkois-Suomessa viljasato jäi alle puoleen viimevuotisesta – pudotus on koko Suomea rajumpi

Kaakkois-Suomessa alle puoleen viimevuotisesta pudonnut viljasato vaatii korjaustoimia. Jatkossa keskitytään muun muassa maan rakenteen parantamiseen nurmien ja palkokasvien avulla.

Poikkeuksellisen heikko sato sekoittaa viljamarkkinoita

Valtakunnallisesti sato on lähes 30 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen viljasato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hämeessä esimerkiksi ohran ja kauran hehtaarisadot tippuivat reilusti yli tuhannella kilolla.

Viljasato jää keskivertoa pienemmäksi Pohjois-Karjalassa

Esimerkiksi kauraa saadaan talteen noin 9 miljoonaa kiloa, mikä alle puolet vuoden takaisesta.

Tampereen koululaisten lautasilta häipyy riisi, tilalle tulee perunaa ja viljaa – koululaisilla "ei riisiä tule ikävä, mutta perunan laatua voisi vähän katsoa"

Riisistä aiotaan luopua muutaman vuoden kuluessa. Helsingissä asiaa mietitään, Turussa on jo totuttu riisi-ohraan.

Maatiloilla jälleen paha kustannuskriisi – talousongelmiin monta syytä

Tiloja rasittavat etenkin energian ja lannoitteiden korkeat hinnat. Tuottajajärjestön mukaan eurot eivät edelleenkään jakaudu oikeudenmukaisesti elintarvikeketjun sisällä.

Hamppuproteiini kiinnostaa elintarvikevalmistajia – viljelijätkin innostuivat uusvanhasta kasvista, jolle löytyy nyt markkinoita

Öljyhampun siemenistä jalostettavilla terveystuotteilla on nyt kova kysyntä elintarvikemarkkinoilla. Esimerkiksi hampunsiemenrouhe sisältää runsaasti proteiinia ja kuitua. Hampun viljely on lisäksi ympäristöystävällistä, sillä se sitoo hyvin hiiltä.

Syyskuun poutasäät vauhdittivat puinnit loppusuoralle Keski-Suomessa – syysviljat selvisivät parhaiten keskikesän kuivuudesta

Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen Keski-Suomessa. Kesän kuivuus aiheutti monin paikoin satotappioita ja myös elokuun sateet heikensivät osaltaan satojen laatua.

Ohran hinnannousu haaste monille kotieläintiloille

Ohran menekki on suurta etenkin sikatiloilla. Hintojen nousu on hyvä asia viljatiloille, mutta kannattavuuden kanssa painiville kotieläintiloille se tuo uusia haasteita.

Paahdekesä näivetti viljasadon, ja siksi tänä syksynä kylvetään poikkeuksellisen paljon syysviljoja – Jari Ijäksen suosikki on syysruis

Tänä syksynä maahan on kylvetty tavanomaista enemmän viljojen syyslajikkeita etenkin rannikolla. Sato onnistuu, kunhan lumipeitettä riittää pitkälle kevääseen.

Elokuun sateet ovat viivästyttäneet puintitöitä Etelä-Savossa

Huonot sääolosuhteet ovat heikentäneet sadon laatua. Sadosta odotetaan tänä vuonna laadultaan tyydyttävää.

Sateet ovat hidastaneet puinteja elokuussa

ProAgrian mukaan sademäärät ovat olleet monin paikoin 1,5–2-kertaisia tavanomaisiin verrattuna.

Puintikausi on myöhässä ja satoa korjataan vasta nyt täyttä päätä – viljasadosta tulee selvästi viime kesää huonompi

Viljasato jää keskimääräistä pienemmäksi tänä syksynä. Kesän sääolot koettelivat viljoja. Pitkä kuivajakso ja hellekausi vaikutti selvästi satoon. Elokuussa sateet ovat kiusanneet ja hidastaneet puinteja.

Kuivuus verottaa viljasatoa, peruna on selvinnyt paremmin

Pirkanmaallakin kärsittiin märän toukokuun jälkeen kuivuudesta. Paikallista vaihtelua on paljon.

Satonäkymät ovat tänä vuonna hyvin vaihtelevia myös Hämeessä

Tänä vuonna kuivuus ja veden puute osuivat kasvukauden kannalta huonoon aikaan. Haittaa on erityisesti kevätkylvöisten viljelykasvien satonäkymille. Kuivuus leikkasi myös syyskylvöisten viljelykasvien huippusadot.

Puimaan pääsee jo – kuivuus on heikentänyt satoa

Puinnit ovat alkaneet myös Kanta-Hämeessä. Hausjärveläinen Simo Mattila aloitti puinnit torstaina timotein puinnilla. Puinnit jatkuivat timotein parissa myös perjantaina. Kuivuus näkyy Hämeen pelloilla.

Kuivuus vei toiveet hyvästä säilörehu- ja viljasadoista Etelä-Savossa – osalla tiloista jäädään tavoitteista kymmenillä prosenteilla

Tälle viikolle on ennustettu runsaita sateita osaan Suomea. Niistä voi olla sadon kannalta kohta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ensimmäiset puivat jo syysviljojaan Hämeessä

Poikkeuksellisen aikaisen syysviljojen puintiajankohdan saivat aikaan kevään hyvät kasvuolot ja kesän pitkät poudat. Arvio on, että puinteihin on lähdetty jopa kaksi viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti.

Keski-Suomeen luvassa laihojen tähkien viljasato, sateet tulevat liian myöhään

Lähipäivipäiviksi on ennustettu sateista säätä, mutta ne eivät enää ehdi vaikuttaa viljan kasvuu. Syysviljojen osalta tilanne on kevätviljoja parempi, mutta kuiva hellejakso on koetellut niitäkin.

Eteläpohjalaistilalla päästiin puimaan jo nyt – ennätyksellisen aikaisin ja ennen luvattuja sateita

Heinäkuun puinnit kirjataan monilla tiloilla ennätysten almanakkaan. Yleensä puinnit käynnistyvät pohjalaispelloilla elokuussa. Syysviljat ovat kestäneet parhaiten kuivuutta.

Kuivuus vie Pohjois-Savon viljasadosta jopa puolet, sato on jäämässä paikoin katovuoden tasolle

Pahimmilla alueilla ei ole satanut juhannuksen jälkeen eli noin kuukauteen ja viljaa kuivuu pelloille pystyyn.

Viljan puinti alkoi ennätyksellisen aikaisin Etelä-Karjalassa – aikaisessa kypsymisessä on riskejä

Lappeenrannassa puidaan jo kauraa, ruista ja syysvehnää. Riskinä aikaiselle sadolle on, että jyvä jää normaalia pienemmäksi ja sato matalaksi.

Kuivuus kutisti kauran ja verottaa viljasatoa – tältä näyttää nyt teiskolaisella luomukaurapellolla

Maanviljelijä Heikki Toijala viljelee perinteikästä Toijalan tilaa Tampereen Teiskossa. Pitkään jatkunut poutainen jakso heikentää satonäkymiä täälläkin. Toisaalta sää on harvemmin ihanteellinen, muistuttaa viljelijä.

Etelä-Savon viljapellot nääntyvät kuumuudessa ja veden puutteessa, asiantuntija: "Hyvän sadon odotukset jo menneet"

Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä viljelijöiden pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota pellon kuntoon. Syksyn viljasato on jäämässä kymmenyksen tavallista pienemmäksi.

Kevätviljapeltojen rikkakasveja lasketaan Hämeessä – seurantaa tehty jo 1960-luvulta

Seurannan avulla rikkakasvien torjuntaa voidaan tehostaa, kun tiedetään, mitkä rikkakasvit ovat yleisimpiä. Myös alueellinen kasvinsuojeluneuvonta tarkentuu samalla.

Mitkä rikkakasvit nykyään jylläävät - lajien runsaussuhteet muuttuvat, ja se vaikuttaa myös torjuntaan pelloilla

Luonnonvarakeskus selvittää mm. Pirkanmaalla, miten rönsyleinikki, jauhosavikka, pelto-orvokki ja monet muut kasvit ovat yleistyneet tai harvinaistuneet.

Kuuma ja kuiva kesä uhkaa jättää Keski-Suomen viljasadon tavallista laihemmaksi - lähiviikkojen sateet pelastaisivat vielä tilanteen

Helteinen ja sateeton sää on kuivattanut Keski-Suomen viljapellot. Tilanne on hankala etenkin myöhään kylvetyn ohran kohdalla, mutta muukin vilja kaipaisi nyt vettä, jotta jyvät eivät jää kitukasvuisiksi.

Pitkä sateeton kausi ja paahtava helle uhkaavat jo viljasatoa: "Kaikki sade on nyt tärkeää", sanoo viljelijä

Peltojen ja paikkakuntien välillä on kuitenkin paljon vaihtelevuutta, kerrotaan ProAgriasta. Tiistai-illan sade piristi paitsi peltoja myös viljelijöiden mieliä Etelä-Pohjanmaalla. Riski sadonmenetyksiin on suurin jokivarsilla sekä savi- ja hiekkamailla.

Viljapelloilla kaivataan sadetta, ja perunaviljelyksiä kastellaan jo Pohjois-Pohjanmaalla

Kuuma ja kuiva kausi alkaa hiljalleen vaikuttaa viljelyksillä. ProAgrian eritysasiantuntija Risto Jokela kertoo, että kuivuus ei vielä näy viljapelloilla, mutta esimerkiksi perunapelloilla on jo jouduttu turvautumaan kasteluun.

Eräänä päivänä alkoi sataa, ja se vain jatkui ja jatkui – nyt pelloilla lilluu ilmiö, jota 40 vuotta kylvöjä seurannut asiantuntija ei ole koskaan nähnyt

Toukokuussa satoi Suomessa monin paikoin lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon vettä. Kylvetut siemenet tuhoutuivat, eivätkä koneet pääse vetisille pelloille korjaamaan tuhoja.

Sateet keskeyttivät kevätviljojen kylvöt toviksi myös Kainuussa

Runsaat sateet ovat hidastaneet kevätviljojen kylvötöitä koko maassa. Kainuussa kevätvehnästä on kylvämättä suurin osa, ja kauran kylvöt ovat vasta alussa. Tilojen ja lohkojen väliset erot ovat suuret tänä keväänä.

Sateen liottamat pellot ovat kuivumassa, kylvöjä voidaan ainakin paikoin jatkaa

Toukokuussa on satanut esimerkiksi Pirkanmaalla niin paljon, että kevättyöt pelloilla on pitänyt keskeyttää. Kesäkuun alkaessa on vähitellen päästy jatkamaan kylvöjä.

Alkukesällä sataa yleensä suoraan viljalaariin - liika on kuitenkin liikaa

Pirkanmaallakin pellot ovat paikoitellen kuravellinä. Tilanne vaihtelee, mutta kylvämään olisi syytä päästä pian.