Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Viljapeltoa Loimaan lakeuksilla

Tästä sadosta riippuu suomalaisten ruokapöydän omavaraisuus – siemenvilja on pakko kasvattaa kotimaassa

Suomessa pellot saatiin keväällä kylvettyä, mutta siementä täytyi ottaa huoltovarmuusvarastoista ja itävyysprosenttia laskea 85 prosentista 80:een.

Tyrvännön marja ja vihanneksen kehitystyöstä vastaava Jussipekka Markkanen esittelee tunnelivadelmapensaiden kasvustoa Lepaalla sijaitsevissa kehitystunneleissa.

Marjanviljelystä on tulossa tekniikkalaji: yhtiö seuraa vadelmien kasvua reaaliajassa ja tulevaisuudessa robotti saattaa hoitaa poimimisen

Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy:n kehitystunneleissa sensorit mittaavat vadelmapensaiden vesipitoisuutta, lannoiteväkevyyttä ja lämpötilaa. Yhtiö yrittää myös pidentää vadelman satokautta.

Gradian opettaja Heikki Korhonen, salaativiljelykasvien keskellä.

Vähemmän torjunta-aineita, enemmän huomiota maaperään – "Kasvit kasvavat samalla tavalla, mutta viljelytavat muuttuvat" sanoo kasvituotannon lehtori

Ilmastonmuutos ja luontokato pakottavat keksimään uusia keinoja ruoantuotantoon. Tuorein ratkaisu puutarha-alalle on kerrosviljely.

Valkoposkihanhia pellolla, ilmassa ja järvellä.

Kevätkylvöjen viljaa ennakoidaan olevan tavanomaista vähemmän, valkoposkihanhet syöneet syksyllä kylvettyjä ruispeltoja Keski-Karjalassa

MTK:n arvion mukaan peltoja kylvetään aiempaa vähemmän viljapelloiksi nousseiden kustannusten vuoksi. Asiaa ennakoitiin kevättalvella muun muassa voimakkaasti nousseiden lannotteiden ja polttoaineen hintojen vuoksi.

Multavaa maata esitellään Qvidjassa

Kierrätyslannoitteet kiinnostavat yhä useampaa viljelijää – teollisuuden sivutuotteet ravitsevat peltoja ilmastoystävällisesti

Keinolannoitteiden raju kallistuminen herätti monet viljelijät kyselemään kierrätyslannoitteita. Niiden valmistaja etsiikin teollisuudesta uusia yhteistyökumppaneita kysynnän tyydyttämiseksi.

Blommande rybsodling under en mörk himmel

Rypsistä ja rapsista maksetaan nyt ennätyksellisen hyvää hintaa – monin paikoin epäonnistunut syyskylvö hankaloittaa tilannetta

Pohjalaismaakunnissa öljykasvien syyskylvö onnistui kohtalaisesti. Silti puristamoilla on pulaa rypsistä ja rapsista. MTK kehottaa harkitsemaan kevätkylvöllä paikkaamista.

Härkäpapuja säkissä.

Ilman lannoitteita pärjäävien palkokasvien viljely ja kysyntä ovat kasvaneet

Viljelyaloja ovat lisänneet lannoitteiden hinnat ja pula lannoitteista. Palkokasvi ei välttämättä typpilannoitetta vaadi. Myös esimerkiksi herneen tai härkäpavun kysyntä on lisääntynyt.

Maanviljelijä Aleksis Kyrö purkaa tallissa heinäpaalia hevosille.

Väkilannoitteiden käyttö on ollut liian helppoa ja halpaa, sanoo viljelijä – tutkijan mukaan Suomi voisi olla omavarainen lannoitteiden suhteen

Lannoittamisen tarvetta voidaan vähentää muun muassa monipuolisella viljelykierrolla. Menetelmän käyttö on yllättävän harvinaista.

Emmi Nuorgam, Yle, 11.09.2019

Emmi Nuorgamin kolumni: Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää

Kevään ensimmäiset krookukset muistuttavat meitä siitä, että vaikka maailma murenisi ympäriltämme, seuraa pimeyttä aina uusi elämä, kirjoittaa Nuorgam. Kolumnin voi myös kuunnella.

Perunoita laatikoissa perunapellolla

Perunanviljelyn lisääminen Suomessa ei ole yksinkertaista, vaikka sodan vuoksi tarvetta sille olisi: "Pitää olla siemenet, apulannat ja maa mihin kylvää"

Jos Ukrainassa jäävät perunat istuttamatta tai kesällä hoitamatta, sillä on heijastuksensa muualle Eurooppaan, mahdollisesti Suomenkin perunalaareihin.

En rapsplanta som inte är mogen

Pro Agria: Erityisesti karjatilat ovat Ukrainan sodan vuoksi kriisissä Etelä-Karjalassa – "Öljykasvien viljeleminen on nyt hyödyllistä"

Kasvinviljelyn asiantuntija Eino Heinola Pro Agriasta kehottaa viljelijöitä kylvämään kaikki kasvukunnoltaan hyvät pellot huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Etualalla ministeri Jari Leppää leikkaamassa nauhaa ja hänen vasemmalla puolellaan takana NordGenin johtaja Lise Lykke Steffensen ja Suomen siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola.

Sadan perunalajikkeen pohjoismainen geenipankki vihittiin Tyrnävällä

Yhteensä 99 eri lajikkeen koeputkiversioilla varmistetaan pohjoismaisten perunalajikkeiden tulevaisuus ja niiden ominaisuuksien säilyminen ruokaturvan ja tutkimuksen käyttöön.

Juuso Joona

Juuso Joonan kolumni: Maan kasvukunto ja viljelyosaaminen ovat keskeisiä, mutta unohdettuja, huoltovarmuuden tekijöitä

Suomen ruoantuotanto on nojannut jo vuosikymmeniä Venäjään. Olemme kulloistenkin valtaapitävien hyvän tahdon varassa – haluaako Venäjä myydä meille polttoaineita ja lannoitteiden raaka-aineina käytettäviä ammoniakkia ja kaliumia, kirjoittaa Joona.

Kiteeläinen viljelijä Pasi Hartikainen harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa.

Savo-Karjalan vuoden luomutoimija on pitkän kokemuksen luonnonmukaisesta tuotannosta omaava viljelijä Kiteeltä

Luonnonmukaisen viljelyn edistäjäksi on valittu Pasi Hartikainen Kiteeltä. Vuotuisen valinnan teki Savo-Karjalan luomuyhdistys.

En hög med sockerbetor.

Maa- ja metsätalousministeriö vaatii jurtin viljelyn turvaamista

Ministeriö katsoo, että sokerijuurikkaan tuotanto pitää turvata siten, että maan ainoan sokeritehtaan tuotanto pystytään varmistamaan. Tuotantokustannusten nousu vaanii myös jurtinviljelyn kannattavuutta.

Juuso Joona

Juuso Joonan kolumni: Säilyköön tämä routainen maa 

Lumi on ilmastossamme useimmiten eduksi maanviljelylle, mutta vain jos se sataa jäätyneeseen, routaiseen maahan. Roudasta onkin paljon hyötyä, kirjoittaa Joona.

Artesaanileipuri Kaisa Kinnari katsoo kameraan. Taustalla on jauhosäkkejä. Leipomo sijaitsee Virroilla. Leipomo on erikoistunut muinais-ja maatiaisviljoilla leipomiseen.

Muinaisvehnät herättivät Kaisa Kinnarin leipomiskiihkon – jauhohifistelijä oppi lukemaan taikinaa

Maailman vanhimmat jalostamattomat vehnälajikkeet ovat nousseet unholasta leipureiden käsiin. Kaisa Kinnari innostui niin, että ryhtyi leipuriyrittäjäksi. Myös viljatutkijoiden kiinnostus on herännyt.

kipsikäsittely pelloille estää fosforin valumisen vesistöihin

Peltojen ravinnepäästöjä saatu leikattua kipsin, kalkin ja kuidun avulla, mutta viljelijän pitää olla tarkkana, minkä niistä valitsee

Viljelijöille on etsitty keinoja vähentää vesistöihin huuhtoutuvia ravinteita ja tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia eri maanparannusaineiden vaikutuksista. Kustannukset saattavat tulla takaisin nopeasti parempien satojen ansiosta.

Kornstubb och fånggrödor i närbild.

Kaakkois-Suomessa viljasato jäi alle puoleen viimevuotisesta – pudotus on koko Suomea rajumpi

Kaakkois-Suomessa alle puoleen viimevuotisesta pudonnut viljasato vaatii korjaustoimia. Jatkossa keskitytään muun muassa maan rakenteen parantamiseen nurmien ja palkokasvien avulla.

Lehmä kurkistaa toisen lehmän takaa pihatossa.

Hurjaksi kasvanut lannoitelasku panee viljelijät miettimään – luomutuotanto on nyt aiempaa kannattavampi vaihtoehto, kasvun uskotaan jatkuvan

Viime vuonna Suomessa oli reilu 5000 luomutilaa. Uusista tiloista ennätysmäärä oli kotieläintiloja.

Käpykerääjän työkengät ja kasa käpyjä

Saarijärven käpykaristamolla vuoden kiireisin aika – satoja tuhansia litroja männyn käpyjä odottaa karistamista

Keski-Suomessa on kymmeniä siemenviljelyksiä, joiden tavoitteena on tuottaa siemeniä, joista kasvavat puut sopeutuisivat luonnon puita paremmin kasvuympäristön muutoksiin.

Puutarha.

Ota varaslähtö syyskylvöillä, niin saat satoa aikaisemmin ensi kesänä

Kokeile vaikka porkkanaa, palsternakkaa ja valkosipulia.

Hanhipelloista on kokemusta keväältä ja syksyltä

Keväällä perustettiin 330 hehtaaria valkoposkihanhien omia peltoja – hanhipellot auttoivat viljelystuhojen ehkäisyssä, lasertykistä vähemmän iloa

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen torjunnassa on kokeiltu yhdistelmää, jossa hanhet saavat olla yhtäällä rauhassa, mutta toisaalla niitä on karkotettu. Keinoina ovat olleet ihmisvoimin hätistely, lasertykit ja ampuminen.

Öljyhampun kasvit kimaltelevat pellolla auringonpaisteessa. Pellon takana näkyy punainen talo.

Hamppuproteiini kiinnostaa elintarvikevalmistajia – viljelijätkin innostuivat uusvanhasta kasvista, jolle löytyy nyt markkinoita

Öljyhampun siemenistä jalostettavilla terveystuotteilla on nyt kova kysyntä elintarvikemarkkinoilla. Esimerkiksi hampunsiemenrouhe sisältää runsaasti proteiinia ja kuitua. Hampun viljely on lisäksi ympäristöystävällistä, sillä se sitoo hyvin hiiltä.

Datasense Oy:n tutkimusinsinööri Jiri Luojukoski mitta CO2-tasoa

Turvemaiden kasvihuonekaasupäästöistä uutta tietoa – "Ei ole havaittu mitään suuria erovaisuuksia hiilivuon arvoissa"

Nurmipeltojen päästöjä ja hiilensidontaa mitattiin viime kesänä eri puolilla Suomea. Tulokset hämmentävät, sillä turvemaiden ja kivennäismaiden päästöissä ei havaittu eroja. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin mukaan kuitenkin vasta pitkäaikaismittaukset kertovat eri peltojen päästöt, sillä hiilensidonta loppuu usein kasvukauden ulkopuolella.

Jimi Salonen

Tiistai 21.9.2021 (tv)

Venäjän vaalit. Kalankasvatus. Freestylemaajoukkue. Sääennuste.

Tea ja Tomi Katila seisovat Nurmossa vesimelonikuorman takana.

Tea ja Tomi Katila kasvattivat pellollaan 4 000 kiloa vesimelonia – ohjeet löytyivät ulkomailta: "En ole koskaan puhunut toisen meloninviljelijän kanssa"'

Luonnonvarakeskuksen mukaan moni viljelijä etsii aktiivisesti uusia viljelymuotoja, koska esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tea ja Tomi Katila uskovat erikoiskasvien tuotannon olevan kannattavaa.

Huttukylän yhteisviljelijöitä

Ensin yksi mies sai idean, nyt kyläläiset syövät samasta pellosta – näin toimii yhteisöviljely, jossa vastuu ja sato jaetaan yhdessä

Oulun Huttukylässä perustettiin viime vuonna kyläläisten toimesta yhteisviljelymaa, jossa on mukana viisi perhettä. Yhteisöviljelyn suosio on kasvussa, koska puutarhaviljely, yhteinen toiminta ja lähiruoka kiinnostavat yhä enemmän.

Metsähallituksen kulotus Kolarin Loukkumaassa. Metsäautotie, jonka vasemmalla puolen liekit lyövät, tiellä kaksi henkilöä ruiskuttaa vesiletkulla.

Kulotus levisi hehtaarien maastopaloksi, mutta miksi metsää poltetaan metsäpalovaaran aikana? Metsähallituksen mukaan se on ainoa vaihtoehto

Metsähallituksen maanantainen kulotus Kolarin Loukkuvaaralla levisi hehtaarien maastopaloksi usean huonon sattuman seurauksena. Metsäpalovaaran aikaan kulottaminen on Metsähallituksen mukaan kuitenkin välttämätöntä. Kulottamiset suunnitellaan ja sen riskit arvioidaan tarkasti.

Viljapeltoja auringossa alkukesänä

Viljapelloilla kaivataan sadetta, ja perunaviljelyksiä kastellaan jo Pohjois-Pohjanmaalla

Kuuma ja kuiva kausi alkaa hiljalleen vaikuttaa viljelyksillä. ProAgrian eritysasiantuntija Risto Jokela kertoo, että kuivuus ei vielä näy viljapelloilla, mutta esimerkiksi perunapelloilla on jo jouduttu turvautumaan kasteluun.

Nainen levittää voita rieskalle.

Viljelty lupiini voisi olla vegaanisen ruoan uusi trendi, mutta Suomessa käyttö on harvinaista – ruokaharrastaja Paula Kaskimaan lupiinirieska maistuu lapsillekin

Makealupiini on Suomessa huonosti tunnettu ja vähän viljelty proteiinikasvi. Sillä voisi kuitenkin korvata jopa tuontisoijaa raaka-ainevalikoimassa, johon etenkin vegaanit toivovat isompaa kirjoa.

Kulotus Rovaniemen Rumatmaassa

Metsähallitus kulottaa metsää Kolarissa

Kulotus alkaa puolilta päivin Loukkumaalla, noin 10 kilometriä kirkonkylän eteläpuolella.

Smith's Gardenin viljelijä Johanna Smith pitelee tomaattia

Pohjanmaan tomaatintuottajat haluavat "mauttomat vesipallot" pois tuotannosta – nyt kuluttaja ostaa mautonta ja makeaa samasta kotimaisen tomaatin korista

Viljelijät toivoisivat, että tomaateista maksettaisiin kilojen sijaan maun perusteella. Sitä helpottaisi, jos perustomaatit brändättäisiin kaupan hyllylle lajikkeittain. Kaupan mielestä suomalainen tomaatti on jo itsessään suosittu brändi, ja valikoimaa on jo liikaakin.

Pinaattia kasvatetaan aquaponicsissa pinkissä valossa.

Kasveja, kaloja ja kärpäsiä – tutkijat etsivät ruoantuotantoon ympäristöä nykyistä vähemmän kuormittavia keinoja

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin vesiviljelyn tuotannon hallinnassa on edistytty. Mustasotilaskärpästen päätehtävä on todennäköisesti jätteidenkäsittely, mutta pian niitä löytyy myös lemmikkikoirien ja -kissojen ruokakupeista.

Peltotöitä Joensuun Heinävaara 2.6.2021.

Peltotukien valvontakäyntejä tehdään tänä vuonna noin 50 lappilaisella maatilalla

Tänä vuonna tarkastaja soittaa ja ilmoittaa kaikista valvontakäynneistä ennakkoon.

Kulotusta Konnevedellä.

Luumäen Kaitjärvellä ilmaan nouseva savu johtuu kulotuksesta

Suomen metsäkeskuksen ja UPM:n kulotustapahtuma alkaa kello 15 ja jatkuu iltayhdeksään saakka.

Kuvassa nainen seisoo kasvimaalla

Kokkolan kaupunkipuutarha tuottaa satoa tänäkin kesänä – yhteisöllinen viljely -kokeilu saa jatkoa Hollihaassa

Kokeilu kantoi runsaasti satoa viime syksynä, eikä suuria yllätyksiä tai ongelmia vastuiden jaossa ole tullut.

Rypsiöljyn pullotusta Alavuden Öljynpuristamolla

Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan

Rypsin hinta on historiallisen korkealla. Myös viljelyalojen hienoisesta kasvusta on nyt merkkejä, mutta se ei riitä täyttämään öljynpuristamojen varastoja. Kotimaisen rypsiöljyn kysyntä on huomattavasti tarjontaa suurempaa.

Läheltä

Metsähallitus kulottaa metsää Savonrannalla – töiden aikana voi esiintyä runsaasti savua

Kulotustöillä muokataan elinympäristöä kovakuoriaislajien suojelemiseksi.

Kulotus

Kulotus nostaa ilmaan savua Luumäen Kannuskoskella – runsaimmin savua nousee iltapäivän ja illan mittaan

Metsäkeskus kulottaa metsää yhdessä metsäyhtiö Tornatorin kanssa Luumäen Kannuskoskella. Savua tupruaa ilmoille eniten iltapäivän ja illan mittaan.

Mies ja nainen valmistautuvat istuttamaan taimia ja perunoita säkkiin

Voisitko sinäkin olla säkkiviljelijä? – Hämeenlinnassa alkaa kesän kestävä kaupunkiviljelykokeilu

Säkkiviljely on yksi tapa viljellä kaupunkiolosuhteissa. Hämeenlinnassa asiasta järjestetään myös kokeilu. Parisen kymmentä säkkiä muuttaa kesäksi Hämeensaareen. Kaupunkilaisista toivotaan niille viljelijöitä.

Kerrosviljelmänä kasvavia mansikantaimia

Kajaanissa aiotaan hyödyntää aurinkoenergiaa monikerrosviljelyssä – vertikaaliviljelystä on suunnitelmissa myös tutkimustoimintaa

Vertikaaliviljely on suosittua maailmalla suurissa kaupungeissa maapinta-ala ei ole enää käytettävissä ruoantuotantoa varten. Monikerrosviljely on tuttua myös Kajaanissa, ja kokeilussa on nyt menossa neljäs viljelykokonaisuus.

Heimosen puutarhan kasvihuone

Taimitarhat ongelmissa, jos kasvuturvetta ei ole saatavilla

Taimitarhoilla tarvittavaa kasvuturvetta saadaan polttoturpeen tuotannon ohessa. Jos polttoturpeen tuotanto loppuu, kasvuturvetta ei kannata tuottaa erikseen. Korvaavan kasvualustan testaaminen vie kuitenkin aikaa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle