Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Ö-kirjaimella alkavia sanoja Oulun murteen sanakirjassa

"Ihmiset haluavat erottautua kielellä toisistaan" – Murre elää ajassa ja venyy puhujiensa tarpeiden mukaan

Murre on keino erottautua, mutta monet perinteisten aluemurteiden sanat katoavat puhekielestä. Tosin esimerkiksi oulun murteen nää-pronomini sinä-merkityksessä ei näytä hiipuvan.

Viljelijä korjaa käsin tummia rypäleitä viljelyksillä Cenicerossa, La Riojassa.

6. ¡De compras!

Vaateostoksia, luvut 100-1000, adjektiiveja, ruokakulttuuria

Hej! Hannele Muilu

Sukupuolineutraalein maa

Ruotsissa on hankkeita, joilla on tarkoitus häivyttää sukupuoli. Yhteisvessat ovat itsestäänselvyys, mutta hen-sana ei ole lyönyt läpi.

Hannu Kettunen seisoo käsillään tukin päällä.

Uskallatko puhua murretta? – Savonnii viäntäminen laimennoo tyhmyyven pelossa

Savolaistyttö ei enää tänä päivänä sano "männöö" vaan "mennee". Murteet laimenevat.

yhdeksäsluokkalainen imatralainen tyttö laskee matematiikan tehtäviä.

Näillä tehtävillä peruskoulunsa päättävien kielentuntemusta arvioitiin

Peruskoulunsa päättävien äidinkielen ja kirjallisuuden osaamista arvioitiin keväällä 2014. Tässä näytteitä tehtävistä, joilla nuorten taitoja arvioitiin.

Koululainen äidinkielen tunnilla.

Äidinkielen opettaja povaa suomen kieleen isoa rakenteellista uudistusta

Kotkan Lyseon lukion äidinkielen opettaja Hannele Ambrusin sanoo, että kielilautakunnan päätös hyväksyä ilmaisu "alkaa tekemään" on pikkujuttu. Hän uskoo, että suomen kieli kokee tulevina vuosina kokonaisvaltaisempia rakenteellisia muutoksia. Suurennuslasin alla on ainakin persoonapronominin omistusliite.

Mallinukkeja

Sukupuoleton suomen kieli ei ohjaa ajatteluamme

Vaikka suomen kielen hän-pronomini viittaa yhtäläisesti naiseen ja mieheen, miettivät suomalaiset puhuessaan ihmisten sukupuolia täysin samalla tavalla kuin englannin kielen puhujat. Professori Jukka Hyönän mukaan kieli ei ohjaa ajatteluamme puhuessamme.

Saksalaiset tutkijat esittelevät kivikaudella eläneen miehen pääkalloa Bonnissa heinäkuussa 2009.

Tutkimus: Nykysuomalainen ymmärtäisi jääkauden puheesta sanan sieltä, toisen täältä

"Minä"- ja "äiti"-sanojen juuret ovat yhteisessä muinaiskielessä, joka on sirpaloitunut sadoiksi nykykieliksi, arvioi brittitutkimus. Yllättäen myös "sylkeä"-verbi on osoittautunut säilyttämisen arvoiseksi 15 000 vuoden ajan.

Vaaleanpunainen talo Tallinnassa

4. Pronominit

Pronominit

Teitittelyä ja sinuttelua.

Teitittely on taitolaji

Väärässä kohdassa lausuttu sinä-pronomini voi pahoittaa mielen. Mutta myös teitittelyssä saa käyttää harkintaa. Yle Lahden toimittaja Laura Mäkiniemi näkee suunvuorossaan myös sinuttelussa hyvää.

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä.

Eläimen inhimillistäminen riepoo tapagurua

Onpa hän söpö, kuulee koirasta sanottavan. Ystävän kohdalla puolestaan mietitään mitä sille mahtaa kuulua. Persoonapronominit ovat menneet kielenkäytössä sekaisin ja lemmikki on syrjäyttänyt ihmisen arvostuksessa. Tapakouluttaja Kaarina Suonperän mukaan hyvän tavan vastainen muutos kielenkäytössä kertoo äidinkielen elävän kriittisiä vaiheita.

Kaksi lasta pesee käsiään päiväkodissa.

Voiko sukupuolineutraali suomen kieli tasa-arvoistaa maan?

Sukupuolineutraaliksi ruotsiksi han ja hon ovat yhtä kuin hen. Kielikään ei saa osoitella, jos maa pyrkii kohti tasa-arvoa. Vaan onko sillä kielellä sitten väliä? Ja kannattaako suomalaisten pyrkiä yhtä sukupuolineutraaleiksi kuin ruotsalaisten? Tätä pohtii Suunvuorossaan Yle Lahden toimittaja Laura Mäkiniemi.

Turhia sanoja

Niinku on turhin sana

Liikaa viljeltynä täytesanat, lausahdukset ja muotifraasit itseasiassa ärsyttävät monia. YLE Oulu keräsi yleisön niinku inhoamat sanat.