Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Paaluaidan ympäröimä rengasmainen alue, jonka kolmesta portista johtaa polku kaivanteen poikki keskukseen. Sitä ympäröi kaksi sisäkkäistä paaluaitaa.

Vanhempia kuin pyramidit: Tšekistä ja Espanjasta löytyi Euroopan iäkkäimpiä monumentteja

Kivikauden eurooppalaiset käyttivät paljon aikaa ja vaivaa ojien kaivamiseen ja paasien pystyttämiseen syistä, joita nykypäivänä on vaikea ymmärtää. Uudet löydöt ehkä valaisevat, mitä heillä oli mielessään.

Arkeologi Teemu Väisänen pitää kädessään maailmansodanaikaisen hävittäjäkoneen moottorin osaa.

Arkeologit tutkivat toisen maailmansodan aikaisia lentokenttiä Lapissa – dokumentointi jäi tekemättä jälleenrakennuskiireissä

Kansainvälinen arkeologiryhmä on käynyt tutkimassa vanhoja saksalaisia sotilaslentokenttiä Lapissa. Rovaniemen lentokentän läheltä löytyi esimerkiksi Messerschmitt BF 109 -hävittäjän moottorin osia.

Vanha vauvan myssy kukkakoristein.

Haukiputaan kirkon alla lepää muumioituneita lapsia, jotka on laitettu "nukkumaan" satoja vuosia sitten – tekstiilit ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin

Lapsikuolleisuus oli korkeaa ja monet lapset haudattiin kirkon lattian alle aina 1700-luvun puoliväliin asti. Haukiputaan kirkon muumiot ovat eurooppalaisittain poikkeuksellinen kurkistusikkuna historiaan.

Suomenhevonen Tähden Piirros vierellään kasvattajaomistaja Kauko Tuominen

Suomenhevosten perimä on kutistunut sadan vuoden aikana

Ainutlaatuinen tutkimus kotieläinrodun kehityksestä paljastaa uusia seikkoja suomenhevosen vaiheista.

Vanajaveden opiston vapaaehtoisia kaivajia Hauhon Eteläisten myöhäiskivikautisella asuinpaikalla.

Saviastioiden palasia ja hiiltynyt luunkappale – 4 500 vuoden takaista elämää kaivettiin esiin Hauholla

Myöhäiskivikautinen asuinpaikka Suttenhaassa Hauhon Eteläisissä paljastui nuorakeraamisen kulttuurin aikaisten varhaisten paimentolaisten asuttamaksi. Kaivaukset jatkunevat ensi vuonna.

argeologi tutkii kaivausta

Korsholman keskiaikaisessa linnassa on eletty herroiksi, arvelee arkeologi – Vaasan historiallisesta kohteesta tiedetään vielä varsin vähän

Korsholman linnan arkeologiset kaivaukset ovat alkaneet Vanhassa Vaasassa tällä viikolla. Kaivauksilla halutaan selvittää, millainen linna oli ja keitä siellä asui.

Arkeologisia kaivauksia tehdään nelostien varrella Hartolassa. Arkeologi Teemu Tiainen kuvassa oikealla.

Nelostien remontti paljasti poikkeuksellisia muinaislöytöjä: kivikautinen hauta ja asuinpaikka sekä yli 1 000 vuotta vanha sepän tulisija

Reilun vuoden kestäneet kaivaukset valmistuivat viime vuoden heinäkuussa, ja nyt ovat valmistuneet niitä koskevat tutkimusraportit. Erilaisia esinelöytöjä kaivauksilta kertyi noin 25 000–30 000.

yleiskuva

Vanhassa Vaasassa käynnistyvät arkeologiset tutkimukset

Vanhassa Vaasassa tutkitaan tällä viikolla Korsholman valleja. Arkeologiset tutkimukset Vanhan Vaasan valleilla alkavat tänään maanantaina.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Väisänen Utin lentoasemalla. Taustalla sirpalesuoja.

Arkeologi leikki lapsena juoksuhaudoissa, mutta 20 vuotta sitten Saksasta ei puhuttu – vasta nyt aika on kypsä tutkia saksalaisten liikkeitä Suomessa

Vain pieni osa toisen maailmansodan aikaisista rakennelmista on kartoitettu Suomessa. Varsinkin saksalaiskohteet ovat saaneet vähän huomiota. Teemu Väisänen kiertää lentokenttiä ja kartoittaa sota-ajan löydöksiä.

Arkeologiseen kaivaukseen osallistuvia ihmisiä metsän reunassa sijaitsevalla kaivauspaikalla.

Arkeologiset kaivaukset jatkuvat kivikautisella asuinpaikalla, jolta löytyi 7000-vuotiaita saviveistoksia – sieltä arvioidaan löytyvän lisää aarteita

Ruskiasuolla Kouvolan Elimäellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka on Suomen mittakaavassa harvinainen ja erittäin hyvin säilynyt.

Isonkyrön vanha kirkko sisältä.

Yli 500-vuotiaan kirkon lattia on arkeologin aarreaitta: sen alle on haudattu satoja ihmisiä, eikä alttariosaan ole kurkistettu vuosisatoihin

Isonkyrön vanhan kirkon restaurointi on viimein alkanut. Vanha kirkko on muinaisjäännös, jonka vuoksi työ tehdään yhteistyössä Museoviraston kanssa. Jo ensimmäisenä päivänä lattian alta löytyi pääkallo ja ihmisen luita.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Väisänen seisoo Rovaniemen pääkirjaston edessä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää muistitietoa sotien jäljistä maisemassa – lappilaisten muistot erityisen tervetulleita

Tutkija Teemu Väisänen kerää talteen sotamuistoja SKS:n projektissa. Heinäkuussa hän oli Lapissa keruumatkalla, jolla hän löysi muun muassa venäläisen partisaanin piirroksen savukoskelaisesta puusta.

Kierikkikeskuksen kivikautisen kylän kaivauksissa löydetty pihkakoru ja koivuntuohitervan kappale, jota on käytetty purukumina noin 5 500 vuotta sitten.

Kivikautinen pihkapurkka voi paljastaa yllättäviä tietoja menneistä ajoista ja ihmisestä

Purupihkaa eli koivuntuohitervaa käytettiin kivikaudella liima-aineena, mutta sitä on myös pureskeltu. Pihkapurkan mahdolliset DNA-jäämät ovat tutkijoille tärkeitä tietolähteitä.

Turun kauppatorin rakennustyömaa työmaaaitojen takana.

Turun kauppatorin alta paljastui poikkeuksellinen pala historiaa – kasoittain naudanluita siistissä rivissä

Turun kauppatorilla tehtiin jälleen arkeologisia kaivauksia tänä keväänä, tällä kertaa Ortodoksikirkon puoleisessa päässä. Tutkittavana oli kaksi kaupunkitonttia torikadun päässä Puolalanmäen reunalla.

kolme lammasta katsoo kameraan läheltä, Tuusniemellä Paimensaaressa.

Pienessä tuvassa Tuusniemellä eletään yhä Kekkosen aikaa – suojeltujen perinneympäristöjen rakennukset uhkaavat rapistua rahan puutteessa

Metsähallitus ylläpitää perinneympäristöjä, mutta rahaa ei riitä kaikkien niissä olevien rakennusten hoitoon. Tuusniemeläisessä torpassa aika on pysähtynyt vuosikymmenten taa, ja se on arkeologin mielestä arvokasta.

Kivikautisen miehen haudan rekonstuktio Eteläisessä Peurasaaressa Äänisellä.

Tutkimus vahvisti: Kivikauden riipuksia tehtiin ihmisluista

Aiemmin luu- ja hammasriipuslöydöt arvioitiin eläinperäisiksi. Arkeologit avasivat haudat jo 1930-luvulla Äänisen saarella.

Viikinkiaikaisia hopeakolikoita siisteissä riveissä.

Mynämäkeläisestä pellosta löytyi viikinkiaikainen hopeakätkö

Museovirasto kertoo harvinaisesta löydöstä. Aikaisemmin viikinkikuningas Harald Sinihampaan lyöttämiä kolikoita on Suomesta löytynyt vain pari.

Sotilaiden löytämät amforat ja muut esineet tuotiin Odessan arkeologiseen museoon

Yle Ukrainassa: Odessaa puolustavat sotilaat löysivät vahingossa ikivanhoja vaaseja – väärin kaivettu, harmittelee arkeologisen museon tutkija

Antiikin kertakäyttöastioilla ei ole suurta rahallista arvoa, mutta sodan melskeissä Ukraina yrittää varjella kulttuuriperintöään huolellisesti.

Rakennuksien raunioita, tielinjoja ja kanavia kohoumina kartassa.

Amazonin sademetsän kätkemiä mahtikaupunkeja kartoitettiin valotutkalla – "Varhainen kulttuuri oli mayojen veroinen"

Digitaalisesti raivatusta metsästä löytyi sosiaalisesti tiivis varhainen kaupunkiyhteisö, jossa liikuttiin pengerteiden ja kanavien verkostossa.

Anne-Mari Liira portaan vanhan kappelin kaivauksilla.

Keskiaikaisen hautausmaan etsinnät alkavat Tammelassa

Usko Portaan hautausmaan ja sitä kautta myös kirkon paikan löytymiseen on vahva. Arkeologisia kaivauksia tehdään Portaan kylällä jo toista kesää.

Oulun tuomiokirkon kellotorni iltavalaistuksessa.

Oulun palosta 200 vuotta – Pokkitörmältä lähtenyt palo levisi koko silloiseen kaupungin keskustaan

Oulun palosta tulee maanantaina 23.5.2022 kuluneeksi tasan 200 vuotta.

Teurastetut kauris ja lintu riippumassa avoimen tulisijan edessä. Vartaassa paistuu lihaa.

Tutkimus kumosi kuvan varhaiskeskiajan eliitistä ahmimassa arkisin lihaa – ylhäisetkin anglosaksit olivat pitkälti kasvissyöjiä

Ruokapöytä notkui lihasta vain silloin, kun talonpojat kestitsivät yläluokkaa viimeisen päälle, kertovat yli 2000 varhaiskeskiaikaisen vainajan luihin kertyneet kemialliset todisteet heidän ravinnostaan.

Patsas, jolla on leijonan ruumis, ihmisen pää ja siivet. Vieressä osa savitaulusta.

Elämästä Mesopotamiassa tuhansia vuosia sitten on enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan Suomesta – näyttely kertoo suomalaispanoksesta muinaisen Lähi-idän tutkimuksessa

Tuoreessa kirjassa esitellään, mitä muinaisen Lähi-idän suurvalloista ja niiden asukkaista tiedetään, hallinnosta arkeen, uskonnoista tieteeseen. Kansallismuseossa avautunut näyttely esittelee Suomeen päätyneitä löytöjä.

Liuskekivirengas naisen kämmenellä

Tutkimus: rikotut liuskekorut kertovat kivikauden suomalaisten solmimista siteistä, joita pitkäkään etäisyys ei katkaissut

Liuskekivestä tehdyt renkaat olivat hittikoruja 3000-luvulla ennen ajanlaskumme alkua, mutta miksi niitä on löytynyt ennen muuta palasina? Tutkijoiden mukaan juuri kappaleilla oli erityinen sosiaalinen merkitys.

En dykare guppar i havet.

Korsnäsin edustalla tutkitaan merenpohjaa – tavoitteena on löytää vankka pohja tuulivoimalle

Tavoitteena on välttää vedenalaisia rinteitä, kallioita ja kivikoita. Luotaukset auttavat välttämään myös esimerkiksi kalojen kutualueita.

Yhdessä keihäässä on neljä yhteensidottua vartta. Kahdessa varsia on kolme. Yksi keihäs on yksivartinen.

Australia sai ensimmäisten eurooppalaistensa rikossaalista lainaan Englannista – Cookin retkikunta kävi varkaissa heti rantauduttuaan

Kiista aboriginaaleilta runsaat 250 vuotta sitten vietyjen kalastuskeihäiden omistajasta on osa yltynyttä keskustelua siitä, minne museoiden esineet ja ihmisjäänteet oikeasti kuuluvat.

Isonkyrön vanha kirkko talvimaisemassa kuvattuna muurin ulkopuolelta.

Isonkyrön vanhan kirkon vaurioitunutta lattiaa aletaan vihdoin purkaa

Isonkyrön vanhan kirkon lattiat ovat kärsineet kosteusvaurioita ja nyt yli 500-vuotiaan, arvokkaan kirkon korjausurakka pääsee käyntiin.

Kiviveistos rehevästä naishahmosta.

Vanhimman kivikauden Venus matkusti miltei tuhat kilometriä varhaisten eurooppalaisten mukana

Willendorfin Venukseksi kutsuttu naishahmo on vanhinta tunnettua esittävää veistostaidetta. Siitä ja muista vastaavista pikkupatsaista on esitetty monta tulkintaa. Uusi tutkimus löysi sen synnyinpaikan.

Liito-orava kurkkii pesäkolostaan.

Liito-oravan esiintyminen Kiimassuon laajennusalueella tulisi ympäristöviranomaisen mielestä tutkia

Kattavaa liito-oravaselvitystä tarvittaisiin, sillä eläin saattaa käyttää aluetta lisääntymis- ja levähdyspaikkanaan. Kiimassuon laajennusalueella on myös muinaismuistokohde.

Luuranko haudassa.

Uusi tutkimusmenetelmä jäljittää muinaisten tsunamien uhreja joukkohaudoista – luuytimeen kulkeutuneet levät kertovat viimeisistä hengenvedoista

Tsunamitutkijaa alkoi vaivata se, etteivät arkeologit ole päätelleet yhdenkään esihistoriallisen joukkohaudan syyksi luonnonmullistusta, vaikka sellaisten on täytynyt aiheuttaa joukkokuolemia myös menneisyydessä.

Museolehtori Jenni Siltainsuu istuu Tom Björklundin maalauksen edessä.

Taiteilija antoi kivi- ja rautakauden suomalaisille kasvot muinais-DNA:n perusteella – näyttely esittelee suomalaisten esihistoriaa uudella tavalla

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo muuttoliikkeistä muinaiseen Suomeen. Keskiössä ovat taiteilija Tom Björklundin suuret kuvat ihmisistä ja heidän elämästään esihistorian vuosituhansien aikana.

Maarakennelmia, joista yksi on pyöreä ja sillä on pyrstö.

Tutkimus: Komeetasta revennyt kappale teki selvää kukoistaneesta intiaanikulttuurista

Arkeologit ovat löytäneet puolentoista vuosituhannen takaisen tuhon kemiallisen sormenjäljen ja rajujen tulipalojen merkit kolmesta osavaltiosta Yhdysvalloista.

Tutkijaryhmä seisoo joukkohaudan äärellä.

Raatteentien metsät ja suot paljastivat tutkijoille kymmenen joukkohautaa: hautoja voi löytyä lisää

Maastoon jäi useita tutkimattomia hautapaikkoja. Haudoissa voi olla satoja sotilaita.

Punasavesta tehty ruukkumainen astia.

"Kukkaruukku" onkin 1 500 vuotta vanha potta – ulosteiden loiset kertovat paljon ihmiskunnan historiasta

Tutkijat löysivät roomalaisaikaisesta saviastiasta suolistoloisten munia. Ihmisen sisällä asuvilla madoilla on niin paljon kerrottavaa lajimme menneisyydestä, että niillä on arkeologiassa oma tutkimushaara.

Kaksi ihmistä kävelee savannilla, jola kasvaa harvakseltaan puita. Ympärillä on norsu, kirahveja ja muita Afrikan eläinlajeja.

Muinaiset luulöydöt kyseenalaistavat lihansyönnin merkityksen ihmisen evoluution supervauhdittajana

Kun ihminen alkoi pari miljoonaa vuotta sitten syödä roimasti lihaa, juuri se vei evoluutiopolulle, joka on tuonut meidät tällaisina tähän päivään. Niin yleensä ajatellaan. Väärin, sanoo tuore tutkimus.

Astuvansalmen kalliomaalaukset

Mikkeli ottaa kovat keinot käyttöön: Astuvansalmen kalliomaalauksia ympäröiviä maita aiotaan pakkolunastaa, jotta kävelyreitin "vandalisoiminen" loppuisi

Maalauksille vievä parin kilometrin kävelyreitti kulkee kahden yksityisen omistajan mailla, joista toisen kanssa yhteistyö on kaupungin mukaan sujunut huonosti. Polkua on jopa vandalisoitu ja pyritty peittelemään.

Kaksi huutaavaa nuorta miestä, joilla on Tanskan joukkueen punainen takki, kasvot maalattu Tanskan lipun värein ja päässä movinen sarvikypärä.

Viikinkiajan sarvikypärät ovat pötyä mutta pronssikaudella totta – kertovatko ne Välimeren ja Pohjolan suorasta merireitistä 3 000 vuotta sitten?

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan Atlantin rannikkoa seilattiin jo pronssikaudella yhtä päätä Sisiliasta ja Espanjasta Tanskaan niin metalli- kuin kulttuurilastissa.

Arkeologeja huomioliiveissä.

Ruotsin rautateillä alkaa jättiurakka – se merkitsee arkeologeille kulta-aikaa

Valtaosa Ruotsin arkeologien toiminnasta liittyy rakennushankkeisiin, joiden alle voi jäädä historiallisia jäännöksiä.

Vastikään keritty lammas rantanurmikossa, tastalla merta ja jyrkkä rantakallio.

Ikivanhojen lampaanpapanoiden DNA kirjoittaa Färsaarten historiaa uusiksi: viikingit eivät olleetkaan ensimmäisiä asukkaita

Ihmisasutus ylsi syrjäisille Färsaarille hyvin myöhään. Tuore tutkimus löysi asutushistorialle alun järvenpohjaan päätyneistä lampaiden ulosteista.

Hamaron kylän vanhat talot ovat jääneet keskelle Räntämäen lähiötä.

Turku ennen Turkua oli täynnä kyliä – kaupungin rakentaminen on jyrännyt niistä lähes kaikki, mutta jotain jäikin

Nykyisen Turun alueella on ollut yli sata kylää, joista suuri osa oli olemassa jo 1200-luvulla.  Kaupungin kasvun alle jääneistä, enimmäkseen kadonneista kylistä on julkaistu laaja tutkimus.

Metsäinen kumpare, jossa on suuaukko luolaan.

Siperialaisesta luolasta löytyi entistäkin vanhempia muistoja serkkulajistamme – luunsirpaleet kertovat lisää denisovanihmisistä

Ihmisluiden aminohappojen tutkimus on avannut uuden ikkunan kaukaisimpaan kivikauteen. Riistaluulöydöt puolestaan kertovat, ettei leppeä Siperia ollut serkuillemme hullumpi asuinpaikka.

Retkeilijä Muonion Äkäskerolla, Ylläs-Pallastunturin kansallispuistossa maaruskan värittämässä maisemassa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston arkeologiset inventoinnit saatiin valmiiksi

Keimiötunturin rajapyykki on hautautumassa retkeilijöiden siirtämien kivien alle.

Sähkökaapelitöiden aikana paljastunutta katukiveystä Turun Luostarinmäen käsityöläismuseossa.

Turun Luostarinmäellä tehtiin kaapelitöiden yhteydessä historiallinen löytö – katujen alta paljastui 1800-luvun katukiveys

Aiemmin on luultu, että Luostarinmäen alueen olleen niin vähävaraista ettei katuja kivetty, ja että muutamat pihojen ja porttikonkien kiveykset olisivat paljon myöhäisempää perua.

Arkelogisia kaivauksia Keravalla.

Haminassa alkaa arkeologinen inventointi – uudet löydöt voisivat olla merkkejä historiallisen ajan asutuksesta

Tutkimukset keskittyvät tunnettuihin historiallisen ajan asuinpaikkoihin Mäntlahden ja Pyötsaaren kyläalueilla sekä samalla seudulla oleviin kohteisiin, joiden maankäyttö tulevassa osayleiskaavassa muuttuu.

Alueen pienoismallin yksityiskohta kaalimaasta.

Kuva keskiajasta ja Turun muista menneistä vuosisadoista täydentyy kaivaus kaivaukselta – maa kätkee sellaista, mitä aikakirjat eivät tiedä

Arkeologinen Aboa Vetus -museo uusii perusnäyttelynsä. Suomen vanhaa pääkaupunkia esitellään pian uudella pysyvällä näyttelyllä, jossa keskiaika on edelleen tärkeä mutta aikajänne jatkuu 1800-luvulle.

Kolme arkeologian harrastajaa Elimäen Ruskiasuon kivikautisella asuinpaikalla Kouvolan kansalaisopiston kurssilla

Suomen vanhimmat savi-idolit löytyivät Elimäeltä – ihmisfiguurien iäksi ajoitettiin 7000 vuotta

Elimäeltä viime kesänä löydetyt saviset ihmisfiguurit ovat paljastuneet varsin merkittäviksi. Radiohiiliajoituksen perusteella ne ovat 7000 vuotta vanhoja. Ne ovat nyt toistaiseksi vanhimmat Suomesta löydetyt savi-idolit, jotka on onnistuttu ajoittamaan.

Braheskvären och Åbo Domkyrka en vacker vinterdag med mycket snö.

Turku miettii vaihtoehtoreittejä raitiotielle – koukkaako rata Tuomiokirkontorin kautta?

Kaupungin pormestaristo on tehnyt aloitteen Tuomiokirkkolinjauksen selvittämisestä.

Valtikkaa pitelevä keisari valtaistuimella puhumassa seitsemälle edessään seisovalle kuulijalle.

Tutkimus: Jo ihmiskunnan ensimmäinen pandemia 1 500 vuotta sitten vaati poikkeuksellisia lakeja

Voimme oppia tavoista, joilla uppo-outoon kulkutautiin reagoitiin 500-luvulla, sanoo historioitsija Peter Sarris. Hänen mukaansa Justinianuksen rutto vaikutti yhteiskuntiin paljon luultua syvemmin.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle