Aihe: arkeologia

Uutta viihdykettä kävelylenkeille? Satoja vuosia vanhoja kalliohakkauksia voi bongata vaikka keskeltä kaupunkia

Arkeologi, tietokirjailija Ilari Aallon mukaan kalliohakkauksia tehtiin aikoinaan esimerkiksi ajankuluksi tai koska haluttiin jättää jokin muisto.

Kun Havis Amanda siirrettiin pois paikaltaan, lähettyviltä löytyi yllätys

Arkeologisissa kaivauksissa paljastui satoja vuosia vanha hyväkuntoinen laituri. Entinen kaatopaikka kätki sisälleen myös runsaasti arjen esineistöä.

Ruotsin vesistä löytynyt 600-vuotias laivatykki yllätti varhaisella iällään – kehittelyasteella ollut ase ei olisi kestänyt pitkää paukuttelua

Tieto Itämeren 1300-luvun laivojen aseistuksesta perustuu pitkälti kirjallisiin lähteisiin. Harrastajasukeltajan löytö Ruotsin lounaiskulmalta antaa arvokasta ajankuvaa.

Tieteen ja taiteen liitto palautti suomalaisjärvelle äänimaiseman viiden vuosituhannen takaa

Kalliomaalauksiin kuvattujen ihmisten asennot innoittivat tanssiteokseen kuvakallion edessä. Ruuhi, vaatteet ja korut on tehty tuhansien vuosien takaisilla tavoilla silloin tunnetuista materiaaleista.

Tornion saareen rakennettiin keskiajalla massiivinen rajamerkki – nyt halutaan tietää, miksi se tehtiin poikkeuksellisen huolellisesti

Perämeren metsittyneessä saaressa piilottelee Suomen vanhin merimerkki. Sen salaisuuksia halutaan selville. Tornion saaristossa sijaitseva järkälemäinen muinaismuisto osoitti aikoinaan Turun ja Uppsalan hiippakuntien rajan.

Hämeen historiallinen linna saa uusvanhan kiviholvisillan – vanhat kivet käytetään uudelleen

Käyttöikänsä päähän tullut Hämeen linnan kivisilta valmistuu suunnitelmien mukaan marraskuussa 2023.

Kivikautinen kalmisto kertoo sukurakkaudesta ja yksiavioisuudesta

Tutkimusmenetelmien huiman kehittymisen ansiosta tutkijat saattoivat piirtää kuvan vuosituhansien takaisesta yhteisöstä, jossa elettiin aikaansa nähden vauraasti ja saateltiin vainajat lähiomaisten viereen.

Sallassa tutkitaan myöhäiselle rautakaudelle sijoittuvaa hautalöytöä

Tutkimus liittyy Lapin maakuntamuseon hankkeeseen Itä-Lappi viikinkiajalta 1500-luvulle.

Tutkimus: suuren inkavaltakunnan geenit ja kulttuurit kohtasivat Machu Picchun hovin palvelusväessä ennennäkemättömällä tavalla

Eri puolilta inkavaltakuntaa Machu Picchuun päätyneet ihmiset eivät välttämättä tulleet sinne vapaaehtoisesti, mutta heidän luunsa todistavat ihan hyvästä elämästä.

Uusi tutkimus: Ihmisten selkärangan heikentyminen ei olekaan vain huono asia

Vuosisatojen kuluessa heikentynyt ihmisten luusto saattaa tuottaa vaivojen lisäksi myös yllättävää hyötyä. Oululaistutkimuksen mukaan selkänikaman pienempi koko voi suojata välilevynpullistumalta.

”Isoäidit olivat kylän parhaita metsästäjiä” – uudet tutkimukset tuovat menneisyyden naisia esiin sukupuolten stereotypioiden varjosta

Kolme tutkimusta jatkaa pitkään pinttyneiden roolikäsitysten murtamista. Espanjan kuparikauden mahtimies oli nainen, Vasa-laivassa hukkunut Gustav oli Gertrud, ja suurriistaa jahtasivat myös naiset.

Saksasta Britanniaan 600-luvulla tullut tyttö sai kasvot – harvinainen hautalöytö kertoo kristinuskon varhaisimmista vaiheista Britanniassa

Tuliko kultaista ristiä vaatteissaan kantanut tyttö meren takaa morsiameksi varhaiskeskiaikaiseen ylhäisöperheeseen? Vai oliko hän kristinuskon sanansaattaja, ehkä jopa nunna?

Rautakauden lumo ei haihdu: Pirkkalan muinaismarkkinoilla melkein 6500 kävijää

Kuudennen kerran pidetyllä historiatapahtumalla on vahva pohja. Arkeologit ovat kaivaneet Pirkkalan Tursiannotkosta suuren määrän todisteita vuosituhannen takaisesta elämänmenosta.

Maailmankuulut arkeologiset aarteet lojuivat vuosikymmeniä homeisessa navetassa Päijät-Hämeessä

Sudanista tuotu kokoelma siirretään syksyllä Museoviraston kokoelmakeskukseen.

Pispalan valokuitutyömaa sijaitsee maailmansodan aikaisten bunkkereiden vieressä ja siksi työmaata valvoo arkeologi

Kaivamisen yhteydessä kartoitetaan myös vanhoja yhdyshautoja, joita Pispalassa oletetaan olevan. Museoviranomainen edellyttää töiden valvomista, ja arkelogi onkin maanrakennustyömailla tuttu näky.

Pyhän Marian rauniokirkon korjaus jatkuu Vaasassa

Pääosa muurinkorjauksesta toteutetaan konservointityönä. Korjausten ajan alue on aidattu ja pääsy on sallittu ainoastaan verkkoaidalla rajatulle alueelle.

Hollannista löytyi 4 000-vuotias Stonehengeä muistuttava pyhäkkö

Pyhäkkö on yhteensä kolmen jalkapallokentän kokoinen.

Perun pääkaupungin läheltä löytyi 3 000 vuotta vanha muumio – arkeologi arvelee, että tämä oli ehkä uhri jumalille

Muumion uskotaan kuuluneen Manchayn sivilisaatioon. Se kehittyi Perun rannikon keskiosissa 1 500–1 000 ennen ajanlaskun alkua.

Mökkirannasta paljastui kivien perkaamisen yhteydessä kivikautinen harvinaisuus – hirvenpäätä muistuttava kirves on säilynyt poikkeuksellisen hyvin

Kuusamossa tehtiin toukokuussa erittäin harvinainen arkeologinen löytö: kivestä työstetty hirvenpääkirveen hamaraosa. Löytö on noin 4 000 vuotta vanha.

Hämeenlinnassa sijaitseva Suomen runsaskuppisin uhrikivi on adoptoitu

Historiallisten tai arkeologisten kohteiden adoptointi on lisääntynyt. Hämeenlinnan uhrikivi on Kanta-Hämeen ensimmäinen adoptio. Kohdetta vaalii ja hoitaa jatkossa Työvalmennussäätiö Luotsi.

Turun Korppolaismäen arkeologisessa kartoituksessa löytyi puolustusrakenteita aina 1500-luvulta – mäen ulkoilualuetta aiotaan kehittää

Alueen säilymisen kannalta alueella oleskelua on kehitettävä. Näköalapaikkaa on tarkoitus muokata turvallisemmaksi, jotta kulku mäelle ja pois olisi jäsennelty selkeämmäksi.

Hauholla asusteli kivikautinen perhekunta – 4 500 vuotta myöhemmin kaivajat yrittävät päästä perheen jäljille

Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva asuinpaika on ajoitettu arkeologisten kaivausten perusteella nuorakeraamiseen aikaan. Arkeologit toivovat löytävänsä luuta, että asutuksen tarkka ikä voidaan laskea.

Ristiretkien aikaan kadonnut naisen koru päätyi kärköläläisen aarteenetsijän käsiin

Museovirasto saa vuosittain tiedon noin 5000 muinaislöydöstä eri puolilta Suomea.

300 000 vuotta perheen rantakävelystä, 250 000 vuotta kotilieden sytyttämisestä – näin Euroopassa elettiin kauan ennen meitä nykyihmisiä

Kaksi tuoretta tutkimusta maalaa kuvaa ajasta, jolloin norsut ja sarvikuonot olivat Euroopassa arkinen näky ja ihminen alkoi päästä perille yhdestä mullistavimmista keksinnöistään, tulen hallinnasta.

Titanicin hylystä julkaistiin ainutlaatuisia kuvia – video näyttää aluksen kokonaisuudessaan pieniä yksityiskohtia myöten

Tutkija uskoo, että mallinnos voi antaa kokonaan uutta tietoa Titanic uppoamisen syistä.

Pahamaineisesta Vaakunakylästä jäi vain roskat – ne kertovat tulevan asuntomessualueen erikoisesta historiasta

Vaakunakylän asuinalue on jäämässä asuntomessurakentamisen jalkoihin. Sitä ennen sen historia yritetään selvittää arkeologian keinoin.

Näin Havis Amanda nostettiin kuljetuslavetille – ikoninen veistos lähtee kunnostettavaksi

Patsas siirtyi paikaltaan noin vuoden ajaksi. Kestoon vaikuttaa se, joudutaanko työt keskeyttämään aukion arkeologisten kaivausten takia.

Harvinainen tilaisuus: muinaisen Egyptin arkeen liittyviä esineitä näytteillä

Suomen Egyptologisen Seuran kokoelman esineitä on ensi kertaa nähtävillä Riihimäen taidemuseossa.

Keskiaikaisen Hämeen linnan kiviholvisilta korjataan

Silta rakennetaan samanlaiseksi kuin aiemmin ja rakennustöissä hyödynnetään sillan kivimateriaalia.

Harvinainen laivahylky lumosi laajan tutkimusryhmän – ainutlaatuinen pala oululaista historiaa paljastaa koko ajan uutta tietoa 1600-luvulta

Museovirastossa on saatu konservoitua vuonna 2019 löydetyn hylyn jäänteet. Seuraavaksi edessä on kuukausien mittainen pakastekuivaus.

Turun Aurajokirannassa tehdään vedenalaiset arkeologiset kaivaukset – paikalle rakennetaan kävelylaituri

Kaivauksia tehdään jokirannassa arkkipiispantalon edustalla. Kaivaukset tulee tehdä ennen suunnitellun kävelylaiturin rakentamista. Piispantalon tontti on ollut käytössä 1600-luvulta lähtien.

Åbo Akademin uusi Gadolinia sai rakennusluvan – rakentaminen on määrä aloittaa kesän aikana

Uusi Gadolinia rakennetaan paikalta puretun vanhan Gadolinian kellarin ja alimman kerroksen päälle.

Lappajärveltä löytyi tuhatvuotias lintukoru – harvinaisuus oli poimittu lehmilaitumelta talteen jo 1960-luvulla

Tieteellisestikin merkittävä koru päätyi Seinäjoen museoille alkuvuodesta. Nyt se on liitetty osaksi kansallista arkeologista esinekokoelmaa Museovirastossa.

Veteen haudattujen leväluhtalaisten tutkimus jatkuu lisärahoituksen turvin – löytyykö mysteerille selitystä, mikä surmasi naiset ja lapset?

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt tutkimusryhmälle 400 000 euron rahoituksen Isonkyrön Leväluhdan ainutlaatuisen laajan kalmiston tutkimiseen.

Saksasta löytyi ”Caesarin piikkilankaa” – teroitetut tolpat Rooman sotilasleirien ympärillä tunnettiin aiemmin vain teksteistä

Toinen harvinainen roomalaislöytö pohjoisrajalta kertoo, miten valtakunnan vastalaidalta jopa Afrikasta asti tulleet sotilaat vetosivat jumaliinsa selvitäkseen vieraissa oloissa 2 000 vuotta sitten.

Kuusiston linnanraunion alueen luontoa ennallistetaan – ensi vuonna paikalle tuodaan laiduneläimiä

Aluksi paikalla raivataan tiheään kasvanutta vesakkoa ja puita. Laiduntavat lampaat ja naudat tuodaan paikalle ensi vuonna.

Arkeologian ystävät saavat yhdistyksen Satakuntaan

Muinaishistoria ja arkeologiset kaivaukset ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä siinä määrin, että uudelle yhdistykselle on tilausta.

Hautalöydöt kertovat menneisyyden pukumuodista – Turun tuomiokirkon alta kaivetut esineet ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia

Sata vuotta sitten kirkon lattian alla seulottiin hautoja ja arkkuja. Vainajien vaatteita, arkkujen osia ja irtolöytöjä kerättiin talteen. Varastoon siirretyt esineet kiinnostavat nyt tutkijoita.

Norjasta löytyi maailman vanhin ajoitettava riimukirjoitus

Oslon lähettyviltä löydetty riimukivi on paljastunut jopa 2000 vuotta vanhaksi. Tutkijat pitävät sitä vanhimpana varmasti ajoitettavana riimukirjoituksena.

Tutkimus: hunnien hurjaa päällikköä Attilaa ei ajanut vain vallan- ja kullanhimo, vaan liikkeelle sysäsi ilmastosyy

Attilan nimi on päätynyt moneen tarinaan synonyymina sadistille, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan hänen rajuimmat otteensa saivat alkunsa muista syistä kuin silkasta ahneudesta tai verenhimosta.

Tiede tuotti vuonna 2022 säväyttäviä uutisia – testaa seitsemällä kysymyksellä, oletko niistä perillä

James Webb -avaruusteleskoopin onnistunut käyttöönotto on yksi vuoden 2022 suurista tiedeuutisista.

Notre Damen tulipalon paljastamien lyijyarkkujen vainajat osoittautuivat iäkkääksi papiksi ja nuoreksi aatelismieheksi

Satojen vuosien ikäiset arkut löytyivät viime keväänä katedraalin poikkilaivan alta. Toisen vainajan henkilöllisyys on selvillä ja toisestakin tiedetään jo paljon, vaikka nimi jäänee arvoitukseksi.

Vandaalit näkivät vaivaa tuhotakseen Australian alkuperäisväestön kymmenientuhansien vuosien ikäistä taidetta

Antropologit ovat päätelleet, että Koonaldan luolan seinien geometrisiin viivakuvioihin kätkeytyy kertomuksia syntymästä, kuolemasta ja niiden väliin mahtuvasta elämän koko kirjosta.

Remontissa tuotiin esille 1920-luvun kerrostalon alkuperäinen kauneus – haminalainen Wallion talo saa kulttuuriympäristöpalkinnon

Nutikka-palkinto myönnettiin tänä vuonna haminalaiselle Wallion talolle. Kunniamaininnan saa arkeologi Timo Miettinen.

Oliko Suomessa ja Virossa esihistorian mittaan useaan otteeseen sama kansa? Muinaisen DNA:n tutkimus avaa uusia tulkintoja menneisyydestä

Geenitutkimus on osoittanut, että Viron ja Suomen asukkaat olivat 2 300 vuotta sitten samaa väkeä. Arkeologi Aivar Kriiska päättelee yhteisen historiamme paljon pidemmäksi ja monipolvisemmaksi.

Tarton yliopiston äärimmäisen puhtaassa laboratoriossa selvitetään ihmisten menneisyyttä hammas hampaalta ja geeni geeniltä

Muinoin eläneiden ihmisten tutkimuksella on juhlaviikko: alan uranuurtaja Svante Pääbo vastaanottaa lauantaina Nobel-palkinnon. Suomea lähin muinais-DNA-laboratorio on Tartossa.

Turusta löytyi uusi pronssikautinen hiidenkiuas – ikää hautaröykkiöllä voi olla jopa 3500 vuotta

Hautarakennelma löytyi Turun Haagasta, Aurajoen lähellä olevalta kallioisen mäen laelta.

Metsästä löytyi valtavia ensimmäisen maailmansodan aikaisia rakennelmia: yksi johti kellariin, toisessa oli maja

Etelä-Karjalan alueella olevia maastokohteita kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun. Myös muutamia uusia kohteita löytyi.

Tutkijat: Väärennökseksi epäilty kultakolikko todistaakin roomalaisen vallananastajan olemassaolon

Romaniasta 1700-luvulla löytyneitä kultakolikkoja pidettiin pitkään huonoina väärennöksinä. Nyt tutkijat uskovat, että ne ovatkin aitoja, ja osa niistä kuvaa varsin tuntematonta hallitsijaa nimeltään Sponsianus.

Ainutlaatuinen aikakapseli: sisilialaisen kaivon pohjalle pudotettiin 2 400 vuotta sitten kipeä muisto kotikaupungin tuhosta

Rituaalisesti rikottujen ruukkujen lisäksi kaivoon pantiin eläinten nilkkojen luut, joita heittämällä oli kysytty oraakkelilta, mihin seuraavaksi pitäisi ryhtyä, päättelee arkeologian professori Jari Pakkanen.