Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen ja suuri Haapa lehtometsässä.

Suomen lehdoista on jäljellä enää rippeet ja ne menettävät nopeasti luontoarvoaan – suojelu kiinnostaa metsänomistajia yhä enemmän

Kaikki Etelä-Suomen paras maatalousmaa on ennen pelloksi raivaamistaan ollut lehtoa. Nykyään arvokkaimpia lehtoja on jäljellä enää pieninä laikkuina peltojen reunoissa tai korjuulta säilyneissä talousmetsän palasissa.

Koirajoen laakso on lehtomaisen vehmas ja rauhallinen keidas vanhan kuusikon juurella.

Kanta-Hämeen lehtojen esiintymisalueista on niukasti tietoa

Metsäkeskuksen mukaan lehtojen paikannus olisi tarpeen varsinkin kun maakunnassa on paikoitellen vahvoja lehtoalueita. Lehtoja on kuusettunut, mutta lehtoja on myös saattanut syntyä uudelleen.

Yhdeksänosainen uusi sarja Metsien kätkemä vie katsojat suomalaiseen luontoon kokemaan kauniita, vaikuttavia ja mielikuvitusta kutkuttavia paikkoja.

Metsien kätkemä – seikkailu Suomen luontoon ja tarinoihin

Upeita kotimaan luontokohteita ja niiden tarinoita.

Ahvenanmaan omaperäinen luonto

Ilmasto on leudompi kuin Manner-Suomessa.

Valkovuokkoja

Valkovuokko

Valkovuokko

Kevätlinnunsilmän kukka

Kevätlinnunsilmä

Kevätlinnunsilmä

Kevätlinnunherne

Kevätlinnunherne on eteläisen Suomen lehdoissa sekä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla kasvava monivuotinen hernekasvi, joka kukkii touko-kesäkuussa. Ihmiselle kasvin siemenet ovat myrkyllisiä.

Käenkaali eli ketunlaeipä

Käenkaali eli ketunleipä

Käenkaali eli ketunleipä

Lehtoimikkä

Lehtoimikkä eli imikkä on keväisten lehtometsien kasvi, joka kukkii toukokuussa samoihin aikoihin vuokkojen kanssa.

Puutiainen iholla

Puutiainen herättää monissa pelkoa

Puutiainen herättää monissa pelkoa

Sinivuokko

Sinivuokko

Sinivuokko

Näsiäpensas

Näsiä on myrkyllinen

Näsiä on kevään ensimmäisiä kukkia.