Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Brittitutkimus: Pölyttävien hyönteisten määrä huvennut rajusti 33 vuodessa

Pieni pölyttäjähyönteisten joukko hyötyy maanviljelijöiden tukitoimista.

Kotipuutarhuri, vaihda nurmikaistale muinaistulokkaisiin – saat silmäniloa ja torjut ikäviä vieraita

Biologi ja ympäristötoimittaja Riku Cajander kehottaa harkitsemaan esimerkiksi ketoneilikkaa, päivänkakkaraa ja ruiskaunokkia.

Tutkija: Hillan pölytys onnistui erinomaisesti

Hyönteistutkijan mukaan pölyttäjiä kuten kukkakärpäsiä oli hyvin hillan kukkiessa runsaasti ainakin Etelä- ja Itä-Lapissa. Lapin räkkä eli hyönteisten joukkoesiintyminen on ollut melko vaisu. Paarmat ovat jahdanneet poroja lämpiminä päivinä.

Koiranputkea muistuttava kumina on Suomen mausteviennin hitti

Kuminasadot riippuvat pölyttäjistä – viljelijä onnistuu luonnon monimuotoisuutta vaalimalla.

Massive ladybird migration from Russia to gardeners' delight

There are currently unusually many ladybirds in Finland due to there being more nutrition available for them this summer. A researcher from the Finnish Environment Institute says that the flying insects are from Russia, while one entomologist calls the ladybirds a boon for gardeners.

"Seuraava sukupolvi yrittää syödä niin paljon kuin pystyy" – Lentävät ötökät laskeutuvat munimaan ahmatteja

Tutkakuvissa näkyvät isot hyönteisparvet laskeutuvat alas munimaan, kun ilma viilenee. Mitä lämpimämpi kesä, sitä nopeammin munista kehittyy nälkäisiä toukkia.

Hillan varhaisesta kukinnasta aikainen sato tai kato

Pohjoisten jänkien herkku hilla kukkii ennätysmäisen aikaisin. Lapissa kukinta alkoi jo toukokuun puolivälissä ja jatkuu runsaana. Aikainen kukinta voi antaa aikaisen, ellei halla pane hillaa.

Yksi on raggari, toinen nuoleskelee kukkia ja kolmas hivuttautuu kohti pohjoista

Kesän lähestyessä ilmestyvät surraamaan ampiaiset, kimalaiset, mehiläiset ja herhiläiset. Hyönteistutkija muistuttaa, että esimerkiksi ampiaista ei kannata pelätä, mutta sen pesän lähistöllä kannattaa olla varovainen.

Kukkakärpäset kiusaavat lomalaisia

Kukkakärpäsiä on poikkeuksellisen paljon. Turun biologisen museon tutkijan Pekka Käärin mukaan kukkakärpäspopulaatio on monikymmenkertainen normaalikesään verrattuna. Runsaat kukkakärpäsmäärät ajavat lomanviettäjiä sisätiloihin.

Kukkakärpäset ovat lentotaitureita

Kukkakärpäset ovat lentotaitureita

Mustikkasadosta tulee keskinkertainen

Mustikan kukinnan ja alustavan raakiletilanteen perusteella mustikkasadosta voi odottaa keskinkertaista, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Kukinnan perusteella laskettu mustikan kypsymisennuste on Etelä- ja Keski-Suomen metsäkuvioilla heinäkuun puolivälissä.

Tarhamehiläisistä apua pölytykseen

Mehiläistarhaajien tarjoama pölytyspalvelu on saanut jalansijaa myös Suomessa. Kun luonnonpölyttäjien määrä on vähentynyt, osa viljelijöistä haluaa varmistaa sadon lainattujen tarhamehiläisten avulla.

Kimalaiset palasivat Kainuuseen

Kimalaiskannat voimistuivat Kainuussa selvästi edellisvuodesta, jolloin kanta oli alhainen. Kuluneena kesänä havaittiin runsaasti myös kukkakärpäsiä, jotka ovat monien kasvien pölyttäjiä.

Yhden pusikko on toiselle luonnon monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen onnistuu kaikilta, jos vain tahtoa riittää, uskoo luontoharrastaja ja yrittäjä Jouko Alhainen Humppilasta.

Hyttyset ehtivät hyvin kesän lämpöön

Kylmä alkukesä on koetellut marjakukintoja ja linnunpoikasia, mutta erilaiset hyönteiset eivät ole moksiskaan. Pölyttäjät ovat liikkeellä normaalitahtiin.

Sallasta löydettiin uusi eliölaji

Sallan Naruskasta löytynyt kukkakärpänen sai nimekseen Cheliosia naruska eli Naruskankeilanen.

Sallan Naruskalta löytyi uusi laji

Hyönteistutkijat ovat löytäneet Sallan Naruskalta aiemmin tuntemattoman eliölajin.

Kimalaiset ovat palanneet luontoon

Kimalaiset ovat toipuneet joukkokadosta. Vielä juhannuksen alla kannan vahvuus oli tuskin kymmenys tavallisesta.

Hyönteiskato pakottaa viljelijät turvautumaan tarhapölyttäjiin

Pölyttävien hyönteisten kato jatkuu. Kimalaiset ovat kaikonneet luonnosta liki olemattomiin, mikä on vaikeuttanut marjojen ja hedelmien kasvua. Viljelijät ovatkin joutuneet turvautumaan tarhamehiläisiin, jotta sadot saadaan pelastetuksi.