Aihe: Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen ensimmäiset vuosikymmenet Venäjän vallan alla eivät olleetkaan synkkää pysähdyksen aikaa, sanoo historiantutkija

Tuore historiantutkimus pyrkii monipuolistamaan käsityksiämme Suomen 1800-luvun autonomian ajasta, jolloin – päinvastoin kuin aiemmin on tulkittu – elettiin monien uudistusten aikaa.

Seilin saarella on arvoituksellinen hauta, jonka tarina on nyt paljastunut – taustalla äidin ja pojan traaginen kohtalo

Olivia ja Mihail Borodkinin tarina.

Matti Mörttisen kolumni: Urheilu pois politiikasta

On ehkä naiivia sanoa politiikan olevan yhteisten asioiden yhteistä hoitamista. Se on myös kovaa kilpailua. Mutta ei sen aina tarvitsisi olla jatkuvaa pudotuspeliä, jona se näyttäytyy somen ja identiteettien aikana, kirjoittaa Mörttinen.

Hundreds of thousands of photos released by Finnish Heritage Agency

The heritage agency's collection has grown to a total of more than 18 million photos as well as millions of artifacts.

Miksi anarkisti Bakunin lietsoi suomalaisia kapinaan, ja ärsytti sekä Snellmanin että Marxin?

Suomen lippu liehuu tänään J.V. Snellmanin kunniaksi.

Venäjän keisarin patsas herättää turisteissa ihmetystä – Miksi se on yhä keskellä Helsinkiä?

Monet patsaat herättävät ristiriitaisia tunteita, toisille ne edustavat sankareita toisille pettureita.

Susi sai saaliiksi 21 lasta – Tapahtuneesta on yli sata vuotta, mutta me pelkäämme yhä

Biologi, toimittaja ja tietokirjailija Jouni Tikkasen kirjoittama Lauma avaa suomalaisen susivihan solmuja. Kaikki kietoutuu kahteen vuoteen Varsinais-Suomessa 1880-luvun alussa. Sudet surmasivat silloin alueella 21 lasta.

J. V. Snellmanin teokset julkaistiin kaikkien käyttöön – lähdeaineisto käsittää 25 000 sivua

Lähdeportaaliin tulee myös katsottavaksi Snellmanin Kuopio –dokumenttielokuva.

Antti Heikkisen kolumni: Sivistymätöntä patsastelua Snellmanin päivänä

Mikä pirun Snellman, ja miksi Suomen historia alkaa itsenäisyydestä, kysyy Antti Heikkinen.

Kaksipäisen kotkan varjossa

Elokuva toivosta, joka on yhtä väkevää kuin rakkaus.

Runebergin sisko jäi kirjailijana täysin veljensä varjoon – "Elämässähän naisen osana on vain kodin maailmaan vaikuttaa"

Naisten kirjoittamista ei 1800-luvulla pidetty minään.

Presidentti Niinistön taidemitalissa näkyvät kohtaamisen jäljet

Paasikivi-seura julkisti tänään presidentti Sauli Niinistön kunniaksi painettavan taidemitalin. Kuvanveistäjä Tapio Kettusen suunnittelemasta mitalista teetetään 300 kappaleen painos.

Vihatusta ryssänkirkosta koko kaupungin olohuoneeksi – Nyt halutaan talteen satavuotinen historia

Venäläisille tarkoitetun sotilaskirkon nouseminen Hämeenlinnan keskustaan sai suomalaisten tunteet kuohumaan 1900-luvun alussa. Itsenäisyyden alkumetreillä kirkosta revittiinkin sipulikupolit alas, ja sen jälkeen rakennus on toiminut maallisempien toimijoiden keskuksena. Nyt Hämeen Setlementti kerää talon historiasta kuvia ja tarinoita talteen. Muistot ripustetaan syksyn ja talven aikana talon seinille.

Helsinki - Itämeren helmi venäläisvivahtein

Venäläinen Helsinki oli monimuotoinen.

Asiantuntija: Sipilä käyttää keinoa, johon edes Paasikiven ei tarvinnut turvautua

Pääministerin puhe suoraan kansalla on harvinainen keino. Sen takia puheeseen liittyy vahva viesti.

Turkin sodan veteraanit muistelevat

Harvinainen äänitallenne 1930-luvulta.

Paasikiven vai Niinistön linjalla - Venäjän suhde on herkkä kysymys keskustalle

Paavo Väyrynen vaatii keskustaa vannomaan jo nyt, että puolue on Paasikiven linjalla myös eduskuntavaalien jälkeen. Kaikki puolueessa eivät halua tehdä asiasta isoa asiaa.

"Sananvapautta täytyy jatkuvasti vartioida" – Je suis Charlie -kampanja näkyi myös Kuopiossa

Kuopiolaiset pitivät hiljaisen hetken sananvapauden puolesta asian esitaistelijan, Johan Vilhelm Snellmanin muistomerkillä. Järjestäjä muistuttaa, että sananvapauden historia Euroopassa on vielä lyhyt.

Nyysikö Suomen valtionjohto keisarilliset kalusteet ja pöytähopeat?

125-vuotias Langinkosken keisarillinen kalastusmaja rakennettiin Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri III:n käyttöön. Myöhemmin sieltä katosi runsaasti irtaimistoa. Tavarat löytyivät Kultarannasta ja valtioneuvoston tiloista. Presidentti Paasikivi ei suostunut palauttamaan sänkyjä ja tuoleja takaisin.

Suomi 1899 - Ukraina 2014

Suomen itsenäistymistä edeltävistä tapahtumista voi löytää yhtäläisyyksiä Ukrainan tämän päivän tapahtumiin.

Paasikivi aloitti uransa laulunopettajana Lahdessa

Juho Kusti Paasikivi on piirtänyt nimensä Lahden historiaan. Lahti oli hänen varhaisten vuosiensa koti. Politiikkaan hän meni mukaan jo silloisessa Lahden kauppalassa ja jätti jälkensä myös Lahden koulumaailmaan.

Toinenkin uusi Järnefelt pulpahti esiin - omistaja otti yhteyttä nähtyään uutisen

Eero Järnefeltin Talvi-niminen grafiikkavedos on tehty samoihin aikoihin kuin aiemmin lauantaina uutisoitu grafiikka.

Kapulakieli ajaa virkamiehiä koulunpenkille

Suomen kieli tuli maamme viralliseksi kieleksi tasan 150 vuotta sitten. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen vieraillessaan Hämeenlinnassa. Ratkaisevan aloitteen teki senaattori J.V. Snellman, joka tapasi keisarin edellispäivänä Hattulassa. Suomen kielen virallistamisella oli huomattava vaikutus Suomen kehitykselle. Tänä päivänä kielitaistelua käydään selkeämmän virkakielen puolesta.

Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

Nettivastaajat: Kotkan Keskuskadun nimeen ei saa koskea

Kolme neljästä vastanneesta ei innostu nimen palauttamisesta Aleksanterinkaduksi.

Lukeva poika sai hetkeksi lämmikettä

Kokkolan keskustassa sijaitseva nuoren J.V. Snellmanin patsas sai keskiviikkona päähänsä pipon ja kaulaansa villahuivin. Patsaan varustelija, Keski-Pohjanmaan mielenterveysyhdistys, halusi tempauksella kohdistaa huomiota meneillään olevaan mielenterveysviikkoon.

City celebrates Helsinki Day

The Finnish capital celebrates Helsinki Day on June 12 every year. This year the observances take on additional significance as Helsinki celebrates 462 years since the city was established by Sweden's King Carl Gustav.

Savolaisten Amerikassa nähtiin nälkää ja venäläisturismin mahdollisuudet

Vuoden 1917 syksy oli nykyisessä Etelä-Karjalassa levotonta aikaa ihmisten nälänhädän ja poliittisten vallankumousten takia. Itsenäistymisen kynnyksellä olevassa Suomen suuriruhtinaskunnassa suhtauduttiin venäläisiin kuitenkin pääasiassa asiallisesti.

Helsingin Hietaniemen hautausmaalla juhlistetaan Snellmanin päivänä J.V. Snellmanin kunnostettua hautamuistomerkkiä. Rapistumaan päässeen muistomerkin entisöinti vei lähes viisi vuotta.

Mitä suomalaisuus on nykyään? Kommentoi.

Suomalaisuuden päivä ja J-V. Snellmanin päivä on meillä vakiintunut liputuspäivä. Millaisia ajatuksia sinulle nousee mieleen suomalaisuudesta? Vai pätevätkö suomalaisuuteen edelleen perinteiset käsitteet: sisu, sauna ja Sibelius?

Tänään keskiviikkona vietetään jälleen J.V. Snellmanin eli suomalaisuuden päivää. Päivän kunniaksi siniristiliput liehuvat kaikkialla Suomessa.

Kuopion Yliopistoseura ja Snellman-instituutti ovat tehneet päätöksen Kuopion kesäyliopiston siirtämisestä Snellman-instituutin alaisuuteen elokuun alusta. Kesäyliopiston henkilökunta siirtyy Snellman-instituutin työntekijöiksi.

Tänään tiistaina vietetään J.V. Snellmanin päivää. Snellmanin päivä tunnetaan myös suomalaisuuden päivänä. Joka vuosi toukokuun 12. vietettävä päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Suomen suuriruhtinaskunnan synnystä kertova näyttely on avattu Kansallisarkistossa. Näyttely alkaa Tilsitin vuoden 1807 sopimuksesta ja päätepisteenä toimii Aleksanteri I:n vuoden 1819 kuuluisa Suomen-matka.

Keisari Aleksanteri I:n vierailua juhlistetaan

Lauantaina juhlitaan Suomen suuriruhtinaan, keisari Aleksanteri I:n ensimmäistä vierailua Turussa 200 vuotta sitten.

Vuoden 1809 sota oli tärkeä Etelä-Karjalalle

Sota paransi oloja vanhan Suomen alueella. Esimerkiksi moni sai maansa takaisin.

Itänaapurista tulevat keräilijät haluavat kokoelmiinsa sekä vanhaa Venäjän rahaa että Suomen suuriruhtinaskunnan omaa valuuttaa. Ostoryntäys on nostanut varsinkin keräilyharvinaisuuksien hintoja.

Presidentti Tarja Halonen pitää tärkeänä sitä, että Suomen ulkopolitiikka on vuosikymmenien ajan ollut erittäin vakaata. Paasikivi-seuran 50-vuotisjuhlaesitelmän pitänyt presidentti Halonen arvioi, että ulkopolitiikan nykyinen johtamismalli tukee ulkopolitiikan vakautta.

Flags fly around Finland on Monday as the nation celebrates 'Finnishness Day' on the birthday of J.V. Snellman, who is known as the 'national philosopher'. Born in Stockholm on May 12, 1806, Johan Vilhelm Snellman was an author, newspaper editor, professor and statesman.

Tänään maanantaina vietetään J.V. Snellmanin päivää. Snellmanin päivä tunnetaan myös suomalaisuuden päivänä. Joka vuosi toukokuun 12. vietettävä päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Ennen vuoden 1906 valtiopäiväuudiistusta Suomen suuriruhtinaskunnan kansanedustuslaitoksena toimivat herrainpäiviksikin kutsutut säätyvaltiopäivät. Vaatimuksia äänioikeuden laajentamiseksi oli esitetty aiemminkin, mutta tuulta ne saivat vasta sortokauden aiheuttaman myllerryksen myötä.

Valtiomies Johan Vilhelm Snellmanin elämää ja ajatuksia esitetään lapsille nukketeatterin keinoin. Tällä viikolla päiväkotien ja ala-asteiden lapset pääsevät tutustumaan Snellmaniin Helsingin Postimuseossa.

Sivistyksen esitaistelijan Johan Vilhem Snellmanin syntymästä on perjantaina kulunut tasan 200 vuotta. Pääjuhlaa kansallisen herättäjän kunniaksi vietetään Helsingin Säätytalolla, mutta tapahtumia järjestetään myös ympäri Suomen ja vuoden.

Johan Vilhelm Snellmanista (1806 - 1881) ja Ahvenanmaan demilitarisoimisesta vuonna 1856 julkaistaan juhlarahat.

Valtiopäivämies ja filosofi Johan Vilhelm Snellmanin ajattelulle on kysyntää Euroopassa. Suomen kansalliskirjasto on koonnut J. V. Snellmanin elämästä ja ajattelusta kertovan kiertonäyttelyn, joka nähdään ainakin Ruotsissa, Venäjällä ja Saksassa.

Kansallisen herättäjän Johan Vilhelm Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlallisuuksia vietetään tänä vuonna näyttävästi. Juhlavuosi avattiin tiistaina virallisesti Kuopiossa. Senaattori Snellmanin ansioiksi lasketaan muun muassa vaikuttaminen oman rahan luomiseen ja suomen kielen aseman kohentamiseen.