Uusimmat artikkelit
Raakkukanta elpyy jo Isojoessa – vesiluonto lumoaa luonnossa kulkijan
Tänä viikonloppuna on liputettu Suomen luonnolle ja nukuttu ulkona. Isojoella Etelä-Pohjanmaalla on kalastettu, mutta myös ihailtu vuoden ikäisiä raakunpoikasia. Äärimmäisen harvinainen jokihelmisimpukka on palaamassa Isojokeen.
Kainuusta löytyi uusi raakkupuro Suomussalmelta - pohjoisten jokien kunnostus sujuu suunnitellusti
Suomussalmen raakkupuron jäljille päästiin yleisövihjeen perusteella. Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, jota esiintyy Suomessa noin 150 kohteessa. Harva niistä on elinvoimainen.
Raakku on supertärkeä virtavesien talkkari ja nyt se tarvitsee apuamme
Maailman vanhin eläin sinnittelee sukupuuttoa vastaan. Me voimme auttaa huolehtimalla virtavesistä ja vaelluskaloista.
Pinsiöstä viedyt simpukat lisääntyivät onnistuneesti yliopiston tutkimusasemalla – uhanalaiset raakut palautetaan kotijoen "lastentarhoihin"
Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla Konnevedellä on usean joen raakkuja eli jokihelmisimpukoita lisääntymässä mahdollisimman hyvissä oloissa.
Isojoen uomiin on istutettu jopa 125 000 raakunpoikasta – nyt tutkijat seuraavat, miten vuoden ikäiset poikaset ovat selvinneet
Jokien pohjissa elävä raakku eli jokihelmisimpukka oli aikanaan todella yleinen ja hyödyllinen vesien puhdistaja. Nyt erittäin uhanalaista lajia elvytetään Lapväärtin Isojoella.
Uhanalaisen jokihelmisimpukan suojeluun uutta potkua: nopeutettu kasvatus tuo toivoa raakun pelastumisesta
Raakun toukkien kehitystä onnistuttiin nopeuttamaan Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa huomattavasti. Lajin luontainen lisääntyminen on hyvin heikkoa muun muassa isäntäkalojen vähäisyyden vuoksi.
Poikkeuksellisen suuria uhanalaisia raakkuja löytyi Pyhäjoesta vastoin odotuksia – asiantuntija: "Uskomatonta, että ne ovat selvinneet hengissä"
Jokihelmisimpukalla on erittäin tarkat elinympäristövaatimukset. Sen selviytymistä moniongelmaisessa Pyhäjoessa pidettiin epätodennäköisenä ennen löydöstä.
Takaisin kotijokeensa istutetut raakunpoikaset selvisivät ensimmäisestä elinvuodestaan Luttojoella
Laboratoriossa kasvatetut raakunpoikaset palautettiin viime vuonna kotijoelleen, ja ne selvisivät talven yli. Mikäli poikaset selviävät aikuisiksi, on tutkijoilla rutkasti lisäaikaa palauttaa luonnollinen lisääntyminen.
Lähes 120 000 raakkua istutettu Isojokeen – vuonna 2017 alkanut projekti on loppusuoralla
Äärimmäisen uhanalainen raakku ei enää lisääntynyt luontaisessa ympäristössään, mutta se saatiin lisääntymään laboratoriossa. Nyt poikaset on viety takaisin Isojokeen.
Jokihelmisimpukasta jälleen uutta tietoa – toukat tykkäävät tutun joen kaloista
Raakun eli jokihelmisimpukan toukat elävät loisena kalan kiduksissa lähes ensimmäisen elinvuotensa. Tutkijoiden mukaan toukat menestyvät parhaiten oman kotijokensa alkuperäisessä lohikalakannassa.
Oulu- ja Iijoen vesistöjen raakkupuroja päästään kunnostamaan toden teolla – monivuotisen hankkeen ensimmäiset kunnostukset käyntiin
Vuoteen 2027 ulottuvan hankkeen ensimmäiset neljä puroa kunnostetaan tänä kesänä. Kunnostajia on nyt koulutettu tehtäviinsä, ja viimeistään ensi viikolla päästään maastoon Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjoisen raakkujen elinympäristöt heikentyneet – Luton ikääntynyt simpukkakanta kuolemassa
Pohjoisen raakkukantojen pelastaminen on edelleen mahdollista, mikäli lajin lisääntymiselle välttämättömät lohikalakannat saadaan palautettua ja heikentyneitä vesielinympäristöjä elvytettyä.

Tutkijat arvioivat näivettyneeseen kotijokeen palanneiden jokihelmisimpukoiden selviytymistä – tältä näyttää 11-millimetrinen simpukan poikanen
Länsi-Uudenmaan Mustionjoen jokihelmisimpukkakannan elpyminen näyttää lupaavia merkkejä. Jokeen kesällä istutetut simpukan poikaset ovat selvinneet ainakin ensimmäiset kuukaudet hengissä kotijoessaan.
Ensimmäiset järvitaimenet ovat jo nousseet Kalasydäntä pitkin Leppikosken voimalaitoksen yli – kutualueille ohjaava kalatie otettiin käyttöön tänään
Parin kuukauden koekäytön aikana yli 60 senttisiä järvitaimenia on lähtenyt jo nousemaan padon yläpuolisille kutualueille.
Vatajankoski ajaa alas vanhentuneen vesivoimalansa – Karvianjoen raakut ja taimenet hyötyvät
Voimalaitoksen tekniikka on vanhentunut ja vaatisi pikaisia investointeja.
Raakun suojelemiseen miljoonatuki: "Tämän avulla Karvianjoen populaatiolla on mahdollisuus säilyä elinkykyisenä"
EU:n myöntämästä rahoituksesta 840 000 euroa ohjautuu Varsinais-Suomen ely-keskuksen alueelle. Satakunnassa suojelutoimet keskittyvät Karvianjoen uhanalaiseen raakkupopulaatioon.
Etelässä kasvatetut raakunpoikaset palautettiin takaisin kotijokeensa: nyt Inarin Luttojoella elää jälleen uusi raakkupopulaatio 60 vuoden jälkeen
Inarin Luttojoella ei ole yli 60 vuoteen syntynyt uusia raakkupopulaatioita. Vuosi sitten Luttojoelta kerättiin raakun toukkia kasvatettavaksi Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Nyt nuoret raakunpoikaset palasivat Luttoon elvyttämään joen raakkukantaa.
Jätevettä virtasi luontoon ja kellareihin Hämeenkyrössä – asukas: pulssi alkoi kiihtyä, kun emäntä kysyi Facebookissa apua
Keskiviikkoillan rankkasateet aiheuttivat yllättävää tuhoa Hämeenkyrön Kyröskoskella. Vesi tulvi pahasti Turkimusojassa ja rikkoi runkojätevesiviemäreitä. Jätevesi nousi useiden talojen kellareihin.
Raakuille kunnostetaan elinympäristöjä Iijoen ja Oulujoen alueella
Uudessa hankkeessa muun muassa kasvatetaan jokiin istutettevia raakunpoikasia sekä parannetaan raakkujen suojelutoimia.
Suomen eteläisin raakkuesiintymä oli tuhoutumassa – sitten alkoi monimutkainen pelastusoperaatio, johon tarvittiin sukeltajia, hoivaa ja norjalaisten apua
Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun poikasia palautettiin pitkän kasvatusprojektin jälkeen Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen. Seurasimme palautusta Länsi-Uudellamaalla Mustionjoella.
Jokihelmisimpukoita palautetaan lisää Ähtävänjokeen Pohjanmaalle
Jokeen istutetaan reilut tuhat raakun poikasta lisää, mutta soralaatikoissa. Ilman apua raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa.
Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikaset selvisivät talvesta Ähtävänjoessa, ja toivo virisi taas – "On sellainen fiilis, että voitaisiin oikeasti palauttaa raakut jokeen"
Raakkuja on Ähtävänjoessa Pohjanmaalla enää alle tuhat, kun 1980-luvulla määrä oli 50 000. Lajin elinolosuhteita ovat syöneet isäntäkalojen katoaminen ja muutokset vedenlaadussa ja joenpohjassa. Apu on löytymässä laitosviljelystä.
Tampereella elää unelma vapaasta Tammerkoskesta – kansanliike perusteilla, sähkölaitoksella valmiit suunnitelmat
Idea ei ole uusi, sillä asiasta on tehty kuntalaisaloite vuonna 2014. Sähkölaitos on laskenut kosken vapauttamiselle myös hintalapun: se on noin 120 miljoonaa.

Ministeri, Finlandia-palkittu kirjailija ja kuvataiteilija taistelevat uhanalaisen lajin puolesta Nokialla
Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen, ja se voi hyvin enää muutamassa Suomen joessa.
Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta
Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.
Raakku, Suomen vanhin eläin, on kuolemassa sukupuuttoon
Konnevedellä pelastetaan jokihelmisimpukoita

Jokihelmisimpukan pelastamiseksi hätäsuunnitelma – osa Ähtävänjoen raakuista pääsee kuntoutukseen
Äärimmäisen uhanalaisia raakkuja siirretään Pohjanmaalta voimistumaan tutkimusaseman suojiin, koska simpukka ei kestä joen suurta kiintoainekuormaa.

Uhanlainen raakku sinnittelee vielä Karvianjoessa
Kesän sukelluksissa Karvianjoesta löydettiin yli sata elävää jokihelmisimpukaka eli raakkua. Vanhojen raakkujen joukossa oli myös yksi nuorempi yksilö.