Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Raakun suojelemiseen miljoonatuki: "Tämän avulla Karvianjoen populaatiolla on mahdollisuus säilyä elinkykyisenä"

EU:n myöntämästä rahoituksesta 840 000 euroa ohjautuu Varsinais-Suomen ely-keskuksen alueelle. Satakunnassa suojelutoimet keskittyvät Karvianjoen uhanalaiseen raakkupopulaatioon.

Etelässä kasvatetut raakunpoikaset palautettiin takaisin kotijokeensa: nyt Inarin Luttojoella elää jälleen uusi raakkupopulaatio 60 vuoden jälkeen

Inarin Luttojoella ei ole yli 60 vuoteen syntynyt uusia raakkupopulaatioita. Vuosi sitten Luttojoelta kerättiin raakun toukkia kasvatettavaksi Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Nyt nuoret raakunpoikaset palasivat Luttoon elvyttämään joen raakkukantaa.

Jätevettä virtasi luontoon ja kellareihin Hämeenkyrössä – asukas: pulssi alkoi kiihtyä, kun emäntä kysyi Facebookissa apua

Keskiviikkoillan rankkasateet aiheuttivat yllättävää tuhoa Hämeenkyrön Kyröskoskella. Vesi tulvi pahasti Turkimusojassa ja rikkoi runkojätevesiviemäreitä. Jätevesi nousi useiden talojen kellareihin.

Raakuille kunnostetaan elinympäristöjä Iijoen ja Oulujoen alueella

Uudessa hankkeessa muun muassa kasvatetaan jokiin istutettevia raakunpoikasia sekä parannetaan raakkujen suojelutoimia. 

Suomen eteläisin raakkuesiintymä oli tuhoutumassa – sitten alkoi monimutkainen pelastusoperaatio, johon tarvittiin sukeltajia, hoivaa ja norjalaisten apua

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun poikasia palautettiin pitkän kasvatusprojektin jälkeen Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen. Seurasimme palautusta Länsi-Uudellamaalla Mustionjoella.

Jokihelmisimpukoita palautetaan lisää Ähtävänjokeen Pohjanmaalle

Jokeen istutetaan reilut tuhat raakun poikasta lisää, mutta soralaatikoissa. Ilman apua raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa.

Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikaset selvisivät talvesta Ähtävänjoessa, ja toivo virisi taas – "On sellainen fiilis, että voitaisiin oikeasti palauttaa raakut jokeen"

Raakkuja on Ähtävänjoessa Pohjanmaalla enää alle tuhat, kun 1980-luvulla määrä oli 50 000. Lajin elinolosuhteita ovat syöneet isäntäkalojen katoaminen ja muutokset vedenlaadussa ja joenpohjassa. Apu on löytymässä laitosviljelystä.

Tampereella elää unelma vapaasta Tammerkoskesta – kansanliike perusteilla, sähkölaitoksella valmiit suunnitelmat

Idea ei ole uusi, sillä asiasta on tehty kuntalaisaloite vuonna 2014. Sähkölaitos on laskenut kosken vapauttamiselle myös hintalapun: se on noin 120 miljoonaa.

Ministeri, Finlandia-palkittu kirjailija ja kuvataiteilija taistelevat uhanalaisen lajin puolesta Nokialla

Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen, ja se voi hyvin enää muutamassa Suomen joessa.

Raakku, Suomen vanhin eläin, on kuolemassa sukupuuttoon

Konnevedellä pelastetaan jokihelmisimpukoita

Jokihelmisimpukan pelastamiseksi hätäsuunnitelma – osa Ähtävänjoen raakuista pääsee kuntoutukseen

Äärimmäisen uhanalaisia raakkuja siirretään Pohjanmaalta voimistumaan tutkimusaseman suojiin, koska simpukka ei kestä joen suurta kiintoainekuormaa.

Uhanlainen raakku sinnittelee vielä Karvianjoessa

Kesän sukelluksissa Karvianjoesta löydettiin yli sata elävää jokihelmisimpukaka eli raakkua. Vanhojen raakkujen joukossa oli myös yksi nuorempi yksilö.