Aihe: jokihelmisimpukka

Raakkukanta elpyy jo Isojoessa – vesiluonto lumoaa luonnossa kulkijan

Tänä viikonloppuna on liputettu Suomen luonnolle ja nukuttu ulkona. Isojoella Etelä-Pohjanmaalla on kalastettu, mutta myös ihailtu vuoden ikäisiä raakunpoikasia. Äärimmäisen harvinainen jokihelmisimpukka on palaamassa Isojokeen.

Kainuusta löytyi uusi raakkupuro Suomussalmelta - pohjoisten jokien kunnostus sujuu suunnitellusti

Suomussalmen raakkupuron jäljille päästiin yleisövihjeen perusteella. Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, jota esiintyy Suomessa noin 150 kohteessa. Harva niistä on elinvoimainen.

Raakku on supertärkeä virtavesien talkkari ja nyt se tarvitsee apuamme

Maailman vanhin eläin sinnittelee sukupuuttoa vastaan. Me voimme auttaa huolehtimalla virtavesistä ja vaelluskaloista.

Pinsiöstä viedyt simpukat lisääntyivät onnistuneesti yliopiston tutkimusasemalla – uhanalaiset raakut palautetaan kotijoen "lastentarhoihin"

Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla Konnevedellä on usean joen raakkuja eli jokihelmisimpukoita lisääntymässä mahdollisimman hyvissä oloissa.

Isojoen uomiin on istutettu jopa 125 000 raakunpoikasta – nyt tutkijat seuraavat, miten vuoden ikäiset poikaset ovat selvinneet

Jokien pohjissa elävä raakku eli jokihelmisimpukka oli aikanaan todella yleinen ja hyödyllinen vesien puhdistaja. Nyt erittäin uhanalaista lajia elvytetään Lapväärtin Isojoella.

Uhanalaisen jokihelmisimpukan suojeluun uutta potkua: nopeutettu kasvatus tuo toivoa raakun pelastumisesta

Raakun toukkien kehitystä onnistuttiin nopeuttamaan Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa huomattavasti. Lajin luontainen lisääntyminen on hyvin heikkoa muun muassa isäntäkalojen vähäisyyden vuoksi.

Poikkeuksellisen suuria uhanalaisia raakkuja löytyi Pyhäjoesta vastoin odotuksia – asiantuntija: "Uskomatonta, että ne ovat selvinneet hengissä"

Jokihelmisimpukalla on erittäin tarkat elinympäristövaatimukset. Sen selviytymistä moniongelmaisessa Pyhäjoessa pidettiin epätodennäköisenä ennen löydöstä.

Takaisin kotijokeensa istutetut raakunpoikaset selvisivät ensimmäisestä elinvuodestaan Luttojoella

Laboratoriossa kasvatetut raakunpoikaset palautettiin viime vuonna kotijoelleen, ja ne selvisivät talven yli. Mikäli poikaset selviävät aikuisiksi, on tutkijoilla rutkasti lisäaikaa palauttaa luonnollinen lisääntyminen.

Lähes 120 000 raakkua istutettu Isojokeen – vuonna 2017 alkanut projekti on loppusuoralla

Äärimmäisen uhanalainen raakku ei enää lisääntynyt luontaisessa ympäristössään, mutta se saatiin lisääntymään laboratoriossa. Nyt poikaset on viety takaisin Isojokeen.

Jokihelmisimpukasta jälleen uutta tietoa – toukat tykkäävät tutun joen kaloista

Raakun eli jokihelmisimpukan toukat elävät loisena kalan kiduksissa lähes ensimmäisen elinvuotensa. Tutkijoiden mukaan toukat menestyvät parhaiten oman kotijokensa alkuperäisessä lohikalakannassa.

Oulu- ja Iijoen vesistöjen raakkupuroja päästään kunnostamaan toden teolla – monivuotisen hankkeen ensimmäiset kunnostukset käyntiin

Vuoteen 2027 ulottuvan hankkeen ensimmäiset neljä puroa kunnostetaan tänä kesänä. Kunnostajia on nyt koulutettu tehtäviinsä, ja viimeistään ensi viikolla päästään maastoon Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjoisen raakkujen elinympäristöt heikentyneet – Luton ikääntynyt simpukkakanta kuolemassa

Pohjoisen raakkukantojen pelastaminen on edelleen mahdollista, mikäli lajin lisääntymiselle välttämättömät lohikalakannat saadaan palautettua ja heikentyneitä vesielinympäristöjä elvytettyä.

Tutkijat arvioivat näivettyneeseen kotijokeen palanneiden jokihelmisimpukoiden selviytymistä – tältä näyttää 11-millimetrinen simpukan poikanen

Länsi-Uudenmaan Mustionjoen jokihelmisimpukkakannan elpyminen näyttää lupaavia merkkejä. Jokeen kesällä istutetut simpukan poikaset ovat selvinneet ainakin ensimmäiset kuukaudet hengissä kotijoessaan.

Ensimmäiset järvitaimenet ovat jo nousseet Kalasydäntä pitkin Leppikosken voimalaitoksen yli – kutualueille ohjaava kalatie otettiin käyttöön tänään

Parin kuukauden koekäytön aikana yli 60 senttisiä järvitaimenia on lähtenyt jo nousemaan padon yläpuolisille kutualueille.

Vatajankoski ajaa alas vanhentuneen vesivoimalansa – Karvianjoen raakut ja taimenet hyötyvät

Voimalaitoksen tekniikka on vanhentunut ja vaatisi pikaisia investointeja.

Raakun suojelemiseen miljoonatuki: "Tämän avulla Karvianjoen populaatiolla on mahdollisuus säilyä elinkykyisenä"

EU:n myöntämästä rahoituksesta 840 000 euroa ohjautuu Varsinais-Suomen ely-keskuksen alueelle. Satakunnassa suojelutoimet keskittyvät Karvianjoen uhanalaiseen raakkupopulaatioon.

Etelässä kasvatetut raakunpoikaset palautettiin takaisin kotijokeensa: nyt Inarin Luttojoella elää jälleen uusi raakkupopulaatio 60 vuoden jälkeen

Inarin Luttojoella ei ole yli 60 vuoteen syntynyt uusia raakkupopulaatioita. Vuosi sitten Luttojoelta kerättiin raakun toukkia kasvatettavaksi Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Nyt nuoret raakunpoikaset palasivat Luttoon elvyttämään joen raakkukantaa.

Jätevettä virtasi luontoon ja kellareihin Hämeenkyrössä – asukas: pulssi alkoi kiihtyä, kun emäntä kysyi Facebookissa apua

Keskiviikkoillan rankkasateet aiheuttivat yllättävää tuhoa Hämeenkyrön Kyröskoskella. Vesi tulvi pahasti Turkimusojassa ja rikkoi runkojätevesiviemäreitä. Jätevesi nousi useiden talojen kellareihin.

Raakuille kunnostetaan elinympäristöjä Iijoen ja Oulujoen alueella

Uudessa hankkeessa muun muassa kasvatetaan jokiin istutettevia raakunpoikasia sekä parannetaan raakkujen suojelutoimia. 

Suomen eteläisin raakkuesiintymä oli tuhoutumassa – sitten alkoi monimutkainen pelastusoperaatio, johon tarvittiin sukeltajia, hoivaa ja norjalaisten apua

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun poikasia palautettiin pitkän kasvatusprojektin jälkeen Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen. Seurasimme palautusta Länsi-Uudellamaalla Mustionjoella.

Jokihelmisimpukoita palautetaan lisää Ähtävänjokeen Pohjanmaalle

Jokeen istutetaan reilut tuhat raakun poikasta lisää, mutta soralaatikoissa. Ilman apua raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa.

Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikaset selvisivät talvesta Ähtävänjoessa, ja toivo virisi taas – "On sellainen fiilis, että voitaisiin oikeasti palauttaa raakut jokeen"

Raakkuja on Ähtävänjoessa Pohjanmaalla enää alle tuhat, kun 1980-luvulla määrä oli 50 000. Lajin elinolosuhteita ovat syöneet isäntäkalojen katoaminen ja muutokset vedenlaadussa ja joenpohjassa. Apu on löytymässä laitosviljelystä.

Tampereella elää unelma vapaasta Tammerkoskesta – kansanliike perusteilla, sähkölaitoksella valmiit suunnitelmat

Idea ei ole uusi, sillä asiasta on tehty kuntalaisaloite vuonna 2014. Sähkölaitos on laskenut kosken vapauttamiselle myös hintalapun: se on noin 120 miljoonaa.

Ministeri, Finlandia-palkittu kirjailija ja kuvataiteilija taistelevat uhanalaisen lajin puolesta Nokialla

Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen, ja se voi hyvin enää muutamassa Suomen joessa.

Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.

Raakku, Suomen vanhin eläin, on kuolemassa sukupuuttoon

Konnevedellä pelastetaan jokihelmisimpukoita

Jokihelmisimpukan pelastamiseksi hätäsuunnitelma – osa Ähtävänjoen raakuista pääsee kuntoutukseen

Äärimmäisen uhanalaisia raakkuja siirretään Pohjanmaalta voimistumaan tutkimusaseman suojiin, koska simpukka ei kestä joen suurta kiintoainekuormaa.

Uhanlainen raakku sinnittelee vielä Karvianjoessa

Kesän sukelluksissa Karvianjoesta löydettiin yli sata elävää jokihelmisimpukaka eli raakkua. Vanhojen raakkujen joukossa oli myös yksi nuorempi yksilö.