Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Tarja Jokiniemen parvekkeella odotti erikoinen lintuyllätys: "Pitää olla kypärä päässä, jos sinne aikoo mennä"

Räkättirastaspariskunta päätti tehdä pesänsä Tarja Jokiniemen parvekelaatikkoon. Parvekkeelle ei ole moneen päivään ollut menemistä, koska uros ja naaraat vahtivat pesää hyvin vihaisina.

Lintujen pihabongauksessa havaittiin ennätysvähän hömötiaisia

Viikonvaihteessa pidetyn Pihabongaus-tapahtuman runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen.

Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

Lintujen kevätmuutto on viriämässä normaalia aiemmin

Suotuisat olosuhteet ovat tuoneet Uudellemaalle hieman etuajassa muun muassa hanhia, kiuruja ja rastaita.

Lämmin sää pitää monia muuttolintuja aloillaan

Muuttolinnut ovat viihtyneet lämpimän sään ansiosta poikkeuksen pitkään Suomessa.

Pihlajanmarjasyksyä seurasi tilhitalvi: linnut viipyvät tavallista pidempään, sillä Etelä-Suomen sato on vielä syömättä

Tilhiä on tänä talvena Suomessa poikkeuksellisen runsaasti. Syynä on hyvä pihlajanmarjasato, joka pitää linnut ruuassa.

Testaa tietosi: Paljonko on paljon lintumaailmassa?

Jos lintujen määrää Suomen luonnossa lasketaan yksilöiden sijaan yhteispainona, järjestys muuttuu. Pajulintu ja peippo ovat yleisimpiä, mutta metso on raskaan sarjan ykkönen. Tiedätkö lintujen painosta, mikä on pienin ja mikä suurin?

Pihlajanmarja on ”superfoodia” – ja sitä on nyt paljon

Pihlajat notkuvat hyvänlaatuisten marjojen painosta, mutta ne eivät kelpaa juuri muille kuin linnuille. Miljoonia kiloja terveysruokaa, superfoodia menee ihmisiltä parempiin suihin.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

Viikon luontokuvissa eri perspektiivejä ja värien välkettä

Luontovuoden kuvahaasteen viikon komeimmat otokset

Kiehuuko kuha enää koivikossa? Etelä-Savon maakuntalintu kuhankeittäjä on vaarassa

Kirkkaista väreistä huolimatta kuhankeittäjää ei ole moni havainnut. Havainnot ovat yhä harvinaisempia, kun laji on vähentynyt. Nyt se on uhanalainen ja erittäin vaarantunut. Uhkia on sekä Suomessa että talvehtimisalueilla Afrikassa.

Lintujen syysmuutto on alkanut

Esimerkiksi viitakerttuset, naurulokit ja pikkulokit ovat aloittaneet syysmuuton. Vanhat linnut aloittavat muuton muita aikaisemmin, kertoo aktiivinen lintuharrastaja Markku Halonen.

Pörröiset joutsenlapset ja nälkäiset pikkurastaat – Linnunpoikaset saivat kamerat räpsymään

Alkukesä on linnunpoikasten aikaa. Tämä näkyy myös yleisön lähettämissä sääkuvissa: yksi yleisimmistä aiheista näin kesäkuussa ovat linnunpoikaset.

Pesimäaika rauhoittaa paalien tikkaajat ja marjavarkaat – hävittää saa vain poikkeusluvalla

Kevät on tuonut räkättirastaat jälleen marjojen kypsymistä odottelemaan. Vaikka mieli tekisi, lintua ei käy marja-aikaan hävittäminen. Pensaat on varjeltava muulla tavalla. Räkätin lisäksi muun muassa heinäpaaleja nokkiva varis nauttii valtiovallan suojelua pesimäaikana. Lintujen hävittämiseen saavat poikkeuslupia useimmin maatalous ja ammattimaiset marjantuottajat.

Lämmin vappu toi muuttolinnut Lappiin

Sulapaikkoihin alkoi saapua haapanoita, tukkasotkia ja uiveloita. Kuuluvimman muutoksen toivat kuitenkin rastaat. Räkättirastaiden räksytystä ja punakylkirastaiden laulua kuuluu nyt kaikkialla, kertoo kemijärveläinen lintuharrastaja Pirkka Aalto.

Anna harakan räkättää ja lokin huutaa – kaikki linnut ovat pesimäkaudella rauhoitettuja

Kaikki linnut, myös tavallisesti rauhoittamattomat, nauttivat pesimärauhasta. Lintuja ei saa lain määräämällä pesimäkaudella häiritä, ei edes silloin, vaikka ne eivät pesisikään. Tämä asia on harvojen tiedossa.

Mansikoita uhkaava räkättirastas kelpaa ihmisen syötäväksi

Räkättirastaan voi kokata ruoaksi. Suomessa harva jaksaa pienehköjä lintuja varta vasten jahdata, mutta mansikkaviljelyksiltä niitä ammutaan satoaikana poikkeusluvalla jonkin verran.

Lintuihin kyllästynyt mansikanviljelijä hankki kaasutykin – naapurin lehmien hermot koetuksella

Lappeenrannan Joutsenossa mansikkatilaa pitävän Ari Kuorttisen kaasutykki ampuu 128 desibelin voimakkuudella. Pamaukset kaikuvat ympäri kylää.

Mansikkatilan biologinen ase varkaita vastaan: tuulihaukkapariskunta Ritva ja Reino – video

Marjatilan pitäjä houkutteli tuulihaukan pellon laitaan karkottamaan marjoja varastelevat räkättirastaat. Riitti, että vanhan vajan seinään rakennettiin haukkaparille pesälaatikko. Uudet asukkaat muuttivat sisään heti ensimmäisenä keväänä.

Rastaat nokkivat marjanviljelijän tilipussia – hämeenkoskelaistilalla apuun tulee aseen sijaan haukka

Räkättirastaat piinaavat viljelijöitä erityisesti alkukesällä, kun ruokaa on luonnossa niukasti saatavilla. Lintuja koetetaan torjua ampumalla, verkoilla ja karkottimille. Hämeenkoskelaisella marjatilalla rastaita pitää kurissa niiden luonnollinen vihollinen.

Mansikkatuotannon kääntöpuoli: tuhansia lintuja ammutaan joka vuosi

Räkättirastas on epätoivottu vieras marjatiloilla. Pesimäajan rauhoitus suojaa periaatteessa näitä marjojen napsijoita, mutta poikkeusluvalla marjatilalliset myös hävittävät vuosittain tuhansia haittalintuja.

Varis nokki naisen pään haavoille – "emot pitävät ihmisiäkin uhkana"

Lahtelaisnainen sai neljä pistohaavaa päähänsä, kun varis hyökkäili häntä kohti metsässä. Alkukesästä linnut ovat aggressiivisia, sillä poikaset ovat juuri jättäneet pesän, mutta eivät vielä lennä. Yleensä varis on kuitenkin harmiton raakkuja.

Varikset kurmuuttivat pöllön henkihieveriin – lenkkeilijä pelasti

Viirupöllölle olisi todennäköisesti käynyt kalpaten, jos lenkkeilijä ei olisi osunut paikalle. Pöllö oli pökertynyt törmättyään johonkin esteeseen, ja varikset sekä räkättirastaat käyttivät tilanteen hyödyksi käymällä petolinnun kimppuun.

Näin räkättirastaiden kauhun saa muuttamaan mansikkapellolle

Tuulihaukka voi olla apuna räkättirastaiden häätämisessä marjapelloilta. Haukka muuttaa helposti marjatiloille, kun sille rakentaa oikeanlaisen linnunpöntön. Tuulihaukalla ei ole paljon enää luontaisia pesäpaikkoja jäljellä.

Tuulihaukastako apu räkättituhojen kanssa taisteleville marjatiloille? "Kaikki keinot ovat tervetulleita"

Suomen merkittävimmässä marjanviljelymaakunnassa Pohjois-Savossa ammuttiin viime kesänä poikkeusluvilla lähes 10 000 räkättirastasta. Nyt tarkoituksena on etsiä tuhojen torjuntaan pehmeämpiä keinoja.

Poikkeusluvat mansikkasyöppöjen hävittämiseksi on haettava nyt

Suomessa haetaan vuosittain useita satoja poikkeuslupia esimerkiksi mansikanviljelijöitä kiusaavien räkättirastaiden hävittämiseksi. Kotitarveviljelijälle lupaa ei myönnetä, vaan toiminnan on oltava ammattimaista.

Räkättirastas, sinusta on tullut pullukka

Tuttu lintu saattaa näyttää talvella hieman rotevammalta. Hyvän marjasadon aikaan räkättirastas saattaa syödä itsensä pullukaksi.

Päivän pidentyessä linnut ehtivät muutakin kuin syödä

Vaikka useimpien talvehtivienkin lajien pesintä käynnistyy vasta huhtikuun paikkeilla, pitenevä päivänvalo jättää aikaa muuhunkin kuin ruuan etsiskelyyn. Kylminä päivinä kuitenkin ruokaa kuluu enemmän ja silloin myös laulu ja seurustelu jäävät taas vähemmälle.

Kokenut lintumies ei muista vastaavaa: rastaita oli todella paljon vuodenvaihteessa

Joulun ja loppiaisen välillä etenkin Lounais-Suomessa kierteli vielä kymmeniä tuhansia räkättirastaita, ja vieläkin niitä on tuhansia. Syynä ei ole niinkään leuto talvi vaan pihlajanmarjojen määrä.

Miltä lintutalvi näyttää? Jaa kuva

Tänä talvena on bongattu poikkeuksellisen paljon räkättirastaita. Miltä lintutalvi näyttää sinun kotikulmillasi? Kerro ja jaa kuva. #lintutalvi #yle

Lintutalven erikoisuus: poikkeuksellisen suuret räkättiparvet etelässä, tilhet viihtyvät pohjoisessa

Esimerkiksi Tampereella on laskettu puolisentoistatuhatta räkättirastasta. Sen sijaan tilhiä ei alueella juuri näy. Niillä riittää edelleen syötävää pohjoisessa.

Lintulauta on vielä mainoskyltti – ruokinnan aloittamista ei silti pidä lykätä

Syksy on ollut linnuille helppo: sää on ollut lämmin ja ravintoa löytyy helposti. Talviruokinta kannattaa harrastajien mukaan kuitenkin aloittaa normaalisti, jotta linnut tietävät, mistä ruokaa saa sitten, kun luonto sulkee kaapin oven.

Etelä ei vielä houkuttele kaikkia muuttolintuja

Lauha alkutalvi on siirtänyt monien lintujen muuttomatkoja. Etelä-Karjalassa on vielä tavattu muun muassa punarintoja ja kottaraisia.

Italian hunter snared for fake bird calls in Northern Finland

This past summer, Italian hunters were invited to Finland to hunt thrushes, a delicacy in southern Europe. Now one over-enthusiastic hunter has fallen foul of the law for using unsportsmanlike methods to lure birds within shooting range.

Italialaismies houkutteli räkättirastaita laittomin konstein

Rastaiden houkuttelu kaiuttimilla kiinnitti hirvimetsällä olleen poliisimiehen huomion Taivalkoskella.

Vahinkosaaliista ei juuri ilmoitella, vaikka kannattaisi

Vesilinnun metsästys käy kuumimmillaan, vaikka erätarkastajan näkemyksen mukaan innostus vesilintujen metsästykseen on laantunut. Toisinaan ammutuksi joutuu myös rauhoitettuja lintuja.

Tuhansia häirikkölintuja halutaan tappaa Uudellamaalla

Ongelmalintujen tappamiseen myönnettyjen poikkeuslupien määrä on samansuuruinen viime vuosiin verrattuna, arvioi Suomen riistakeskus.

Lintujen puolustajat tyrmistyivät räkättirastaiden ampumisesta

Räkättirastaiden ampuminen marjatiloilla herättää paheksuntaa. Kokenut luontoaktiivi ei näe räkättirastaiden harventamisen ampumalla olevan sinänsä suuri vääryys, mutta poikkeusluvan hyödyntämistä ansaintamielessä hän ei hyväksy.

Räkätit raivostuttavat marjanviljelijää – torjunnassa oveluus auttaa

Rastaat ja marjanviljelijät ottavat mittaa toisistaan jos jonkinlaisin keinoin. Kypsyvät marjamaat houkuttavat lintuja, jotka tottuvat nopeasti erilaisiin karkottimiin.

Tästäkö uusi matkailuvaltti? Marjatilojen häirikkö on italialaisille suuri herkku

Räkättirastaat ovat mansikanviljelijöille riesa, kun taas italiaiset ovat valmiita matkustamaan pitkienkin matkojen taakse himoitsemaansa herkkua saadakseen. Rautalammilla pohditaankin nyt, voisiko räkättimetsästyksestä luoda uutta elämysmatkailua.

Miten häirikkölintu häädetään?

Joskus yhteiselo lintujen kanssa käy niin hankalaksi, että ihmisen on löydettävä jokin keino päästä eroon siivekkäistä. Millainen linnunpelätin toimii sinun mielestäsi parhaiten? Mitä muita karkotuskonsteja tiedät?

Lintuharrastajien kiikareissa uusia lajeja – ilmastonmuutos ajaa linnut pohjoista kohti

Lintulajisto muuttuu Suomessa koko ajan. Eteläiset lintulajit hakeutuvat ja asettuvat pesimään yhä pohjoisemmaksi. Lintuja myös häipyy Tutkijan mukaan lintujen muuttoliikkeeseen syypää on ilmastonmuutos.

Uskomatonta byrokratiaa – päätös variksen elämästä voi olla 17 sivun mittainen

EU:n lintudirektiivi antaa rauhoittamattomille linnuille kuten varikselle, harakalle ja räkättirastaalle suojan pesimäajaksi. Usein esimerkiksi mansikanviljelijät hakevat poikkeuslupia näiden lintujen hävittämiseen mailtansa myös pesintäaikaan.

Vanhat puut huokuvat muistoja

Moni muistaa lapsuudestaan vanhan pihapuun, jonka oksat kutsuivat turvaan katveeseensa. Puiden oksilla on luettu, piileskelty ja vietetty aikaa monessa suomalaisessa pihassa. Kun vanha puu kaadetaan, herättää se usein suuria tunteita.

Laki kieltää lemmikkisiilin

Oravaa tai linnunpoikasta ei lain mukaan voi ottaa lemmikiksi. Mikäli pihalta löytyy huonokuntoinen tai sairas luonnonvarainen eläin, tulee se lopettaa tai viedä eläinlääkäriasemalle.

Pelastuslaitos pelasti räkättirastaan

Pulaan joutuneista luonnonvaraisista eläimistä on alettu ilmoittaa pelastuslaitokselle myös Pohjois-Suomessa. Viimeksi torstaiaamuna pelastettiin sulkapalloverkkoon kiinni jäänyt räkättirastas.

Muuttolinnut lensivät Lappiin

Lintuharrastaja Pirkka Aallon mukaan kevät on jo pitkällä. Peippojen ja punakylkirastaiden laulu kuuluu eri puolilla Lappia. Räkättirastaat kansoittavat isot nurmikentät, västäräkit keikuttavat pyrstöjään tienvierustoilla ja pelloilla käyskentelee kuoveja ja töyhtöhyyppiä.

Eläinten täyttö vaatii taiteellisuutta

Metsästäjät ja kalastajat ovat eläintentäyttäjien tärkeimpiä asiakkaita. Etenkin keväällä pilkkisaaliita tuodaan täytettäväksi.

Tutka täyttyi lintuparvista viime yönä

Torstain vastaisena yönä sää suosi muuttolintuja. Ilmatieteen laitoksen tutkakuvassa näkyi runsaasti Suomeen lentäviä lintuparvia.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle