Uusimmat artikkelit
Tuusniemen kunta haluaa edistää lohikalojen nousua Palokin koskiin
Kunnanhallitus on evästänyt kunnan yhtiökokousedustajan vaikuttamaan lohikalojen nousun edistämiseksi Palokin koskiin.
Simossa ja Keminmaassa virtaava Kurkioja on moniongelmainen puro, jonka mittavien kunnostustöiden tavoitteena on saada meritaimen takaisin
Uiton johdosta monen suomalaisen puron ekosysteemi kärsi, mutta niiden monimuotoisuutta voidaan parantaa ”kotikonstein”.
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio huolestui merituulivoiman vaikutuksista Tornionjoen loheen ja muihin vaelluskaloihin
Lausuntokierroksella olevassa rannikkostrategiassa esitetään, että fossiilisia polttoaineita korvattaisiin esimerkiksi merituulivoimalla.
Kyttyrälohen raatoja kertyy Tenon rannoille ja sen haistaa – vapautuvat ravinteet voivat muuttaa pohjoista luontoa
Tutkijat kaipaavat edelleen ilmoituksia kyttyrälohen raadoista ja niiden sijainnista Tenojoella. Myös valokuvat raadoista kiinnostavat.
Lohikaloille rakennetaan uusia lisääntymisalueita Salossa
Salossa Latokartanonkosken kunnostyöt alkoivat nyt syyskuussa. Tavoitteena on rakentaa lisääntymis- ja pienpoikasalueita lohelle ja taimenelle.
Huono lohikesä kiusaa myös Oulujoen kalastajia – pian kutupaikoista voi kilpailla vieraslaji kyttyrälohi
Itämeren lohi kutee pienessä mittakaavassa valjastetun Oulujoen suistossa. Tulevaisuudessa niin voi tehdä myös Vienanmeren istutuksista länteen leviävä Tyynenmeren ”insinöörikala”, kyttyrälohi.
Tornion-Muonionjoen lohikuninkuus on jälleen jaossa viikonloppuna – kisajärjestäjä toivoo: “kireitä siimoja”
Perinteisen lohenkalastuskilpailun kynnyksellä huono lohitilanne puhuttaa niin järjestäjiä kuin kalastajiakin. Kisassa tullaan palkitsemaan kymmenen isointa saaliiksi saatua lohta.
Tenojokivarressa toivotaan yhä kyttyrälohipadon purkamista, vaikka Norja myöntyi avaamaan padon päivisin: "Se on ollut vain kuin leikkiaita"
Paikalliset ja Suomen viranomaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä Norjan päätökseen avata pato päivisin.
Viimeiset voimalaitoksen turbiinit pysähtyivät Hiitolanjoella – seuraavaksi äärimmäisen uhanalaiselle lohelle aletaan tehdä uutta kutualuetta
Ritakosken voimalan turbiinien pysäyttäminen tarkoitti yli 100 vuotta kestäneen sähköntuotannon lopettamista Hiitolanjoella.
Norjan ja Suomen yhteisellä Näätämöjoella kyttyrälohen poistopyynti näyttää onnistuneen
Vuosia jatkuneesta kyttyrälohen massaesiintymisestä huolimatta atlantinlohisaalis on ollut hyvä norjalaisen kalastuskunnan mukaan. Suomea toivotaan mukaan kustannuksiin.
Siikaparvien nousua odotellaan Tornionjoen Kukkolankoskella, toistaiseksi saalis on ollut vaatimatonta
Kukkolankoskella kalastetaan lipolla koko kesä. Alkukesästä saaliiksi tavoitellaan lohta, nyt lippoajat yrittävät siikaa.
Lobihis luossabivddus fáhtehallet unnán Sámis – luosas oažžu measta 3500 euro sáhku
Suoma bealde Deanus bolesa dutkamii leat mannan golbma dáhpáhusa lobihis luossabivddus.
Kuhmossa kunnostetaan koskia – Vieksin reitille tulee kutupaikkoja taimenille ja harjuksille
Kosket palautetaan lähemmäs alkuperäistä kuntoaan.
Tenon kyttyrälohipadosta tutkintapyyntö Norjan poliisille – ministeri Essayah: Norjasta vakuutellaan, että pato yritetään saada toimimaan
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on huolissaan padon toimimattomuudesta, mutta muistuttaa padon olevan Norjan alueella. Norjan viranomaiset eivät usko, että kyseessä olisi ympäristörikos.
Näätämöjoki kuhisee kyttyrälohta – kalaa käsin kahmiville luvassa kuitenkin sakkolappu
Kyttyrälohen voittokulku pohjoisen joissa jatkuu. Norjan Näätämöjoessa sitä vaeltaa niin paljon, että kaloja voisi napata vaikka käsin. Pyytäminen ilman asianmukaisia lupia on kuitenkin kielletty.
Miellačájeheaddjit gáibidit ruovdebuođu rahpama – norgalaš eiseválddiin lea goittotge nana luohttámuš buđđui
Deanus lágiduvvui duorastaga miellačájáhus Deanu luosa bealis. Miellačájeheaddjit gáibidit ruovdebuođu rahpama ja leat dahkamin áššis dutkanbivdaga vejolaš birasrihkkumis.
Mielenosoittajat vaativat Tenojoen alajuoksulle tehdyn padon purkamista – norjalaisten asiantuntijoiden mukaan pato saadaan toimimaan
Norjan Tanassa järjestettiin torstaina mielenosoitus Tenon lohen puolesta. Mielenosoittajat vaativat padon avaamista ja ovat valmistelemassa tutkintapyyntöä mahdollisesta ympäristörikoksesta.
Kyttyrälohi voi olla tulevaisuuden arvokala Euroopassakin Alaskan tapaan – paistoimme ja maistoimme Tenosta pyydettyä vieraslajia
Heinäkuisena aamuna Tenon rantaravintolan pannulla tirisee voissa kaksi punertavaa pyrstöfilettä. Kokki testaa kyttyrälohta, koska Tenon lohta ei ole saanut vuosiin pyyntikiellon takia.
Ministeri Sari Essayah vaatii norjalaisilta ripeyttä Tenon lohipato-ongelman ratkaisuun: ”On kyse aika kiireellisestä asiasta”
Kyttyrälohta estämään tarkoitettu pato Norjassa estää myös haluttua atlantinlohta nousemasta Tenoon.
Jääkö Tornionjoen lohivuosi vaisuksi? Tutkijan mukaan kalat voivat odottaa joen viilenemistä
Tornionjokeen on noussut vähän lohia tähän mennessä. Kesäkuun lopun tilanne oli huonompi vain vuosina 2009 ja 2010. Lohitutkija uskoo, että osa lohista odottelee vielä parempia nousuolosuhteita.
Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastussäännöstä – MMM: heikko lohikanta ja saamelainen kalastuskulttuuri huomioitu
Muun muassa Tenolle joka toinen vuosi runsaana vaeltavan vieraslaji kyttyrälohen pyyntimahdollisuuksia parannettaisiin.
Paimionjoen jokiluonto ja kalakannat halutaan elvyttää – patoon rakennetaan juoksutusputki, jotta vettä olisi enemmän myös kuivina aikoina
Juoksutusputken kautta alajuoksulle johdetaan vettä ympärivuotisesti noin kuution verran sekunnissa. Se takaa riittävän vesimäärän eliöstön tarpeisiin.
Kalavedet kuumenevat nyt kriittisen lämpimiksi – lupamyynti sekä istutukset tauolle osalla kalastuskohteista
Metsähallitus on joutunut keskeyttämään kalastuslupien myynnin kahdella kalastuskohteella lämmenneiden vesien vuoksi. Myös kirjolohi-istutukset ovat nyt tauolla.
Yhä jatkuva lohen kalastuskielto on purrut Tenojoella – saamelaiskalastaja: ”Tuntuu niin väärältä ettemme pääse ottamaan edes yhtä lohta”
Luonnonvarakeskuksen mukaan Tenojoen alkukesän lohimäärä näyttää viime vuosia paremmalta. Atlantinlohen pyynti Tenojoen vesistöissä on kuitenkin kiellettyä myös tänä kesänä.
Iin Haapakosken alasvaelluskalareitin toimivuutta selvitetään kesän aikana
Merkittyjä lohen vaelluspoikasia vapautetaan Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle 105 ja suoraan rakennettuun alasvaellusväylään 180 yksilöä.
"Se on yksi parhaimpia tunteita" – vaasalainen Noora Kettula, 22, lähti monen muun tavoin isojen lohien perään Tornionjoelle
Tornionjoella on toistamiseen isojen lohien vuosi. Väylän alajuoksulta on noussut kalastuskauden ensimmäisen viikon aikana useampi yli parikymmentäkiloinen lohi.
Leppikoskella tutkitaan kalatien tehokkuutta ja järvitaimenkannan kokoa
Saaliiksi saadut merkityt kalat tulisi vapauttaa, jolloin jokaisesta kalasta saataisiin mahdollisimman paljon havaintoja.
Luonnontilaiseksi kunnostettuun Runkausjokeen laskettiin yli 5 000 lohenpoikasta Tervolassa
Lohitalkoot -tapahtuma kokosi yhteen vaelluskalakantojen hyvinvoinnista huolta kantavia toimijoita ja päättäjiä. Lohi ei ole päässyt nousemaan ja laskemaan padotussa Kemijoessa vuosikymmeniin.
Ministeriö kannustaa kalastajia pyytämään kyttyrälohia Tenojoesta kesällä – atlantinlohet jätettävä rauhaan
Kyttyrälohia pyydetään kesän aikana kahdella eri tavalla. Pyynti ei saa vahingoittaa Tenojoen alkuperäistä lohikantaa. Atlantinlohien kalastaminen on kielletty heikon kalakannan vuoksi.
Kesän tullen alkavat jälleen lohikalojen istutukset isoihin jokiin
Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan touko-kesäkuun aikana satoja tuhansia lohen ja taimenen poikasia.
Kalanpoikasista pulaa, varsinkin järvilohta ja -taimenta ei saada istutettua Itä-Suomessa haluttuja määriä
Kalatalousalueet ja osakaskunnat haluaisivat istuttaa keväällä järvilohta ja järvitaimenta, mutta kasvattajilta ei nyt saa kalanpoikasia haluttuja määriä. Erityisen huono tilanne on järvilohen osalta.
Lohenpyynti Tenon sivuvesistöissä kielletään tänäkin kesänä – kuitenkin muiden kuin lohen kalastus sallitaan
Lohenpyyntikiellon taustalla on se, että lohia on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vähän.
Lohi maksoi viime syksynä vain 8 euroa kilolta, mutta nyt hinta on historiallisen korkealla – ensi kesänä kaikki voi olla jälleen toisin
Norjan kassilohen hinta romahti viime syksynä, mutta on taas pikkuhiljaa kiivennyt huippulukemiin. K-ryhmässä kova hinta on saanut lohen kysynnän laskuun.
Merkittävässä taimenjoessa tutkitaan kalakuolemia Lappeenrannassa – vedessä korkea ammoniumpitoisuus
Viime kesänä Mustajoesta löytyi kymmeniä kuolleita särkiä. Syytä joen saastumiseen ei vielä tiedetä.
Oulujoen vesistön kehittämisvisio saatiin valmiiksi –vaelluskaloista erimielisyyksiä luonnonsuojelujärjestöjen ja vesivoimayhtiöiden välillä
Luonnonsuojelu- ja vaelluskalajärjestöjä vetäytyi erimielisyyksien vuoksi Vesistövisio 2035 -työstä pois, kun toimenpideohjelmaa laajemmat tavoitteet jäivät saavuttamatta
Norja palkkaa ensi kesänä kymmeniä ihmisiä tyhjentämään Tenojoen kyttyrälohimertaa – Suomelta tarkat suunnitelmat vielä puuttuvat
Kyttyrälohia odotetaan nousevan Tenojoen vesistöön ennätysmäärä tulevana kesänä kutemaan.
Vesilain uudistus toisi kiristyksiä kalatalousvelvoitteisiin vesivoimalaitoksille, mutta ei kaikille
Lapissa muutos koskisi alle viittä laitosta. Lakiin tulee kiristyksiä, jos oikeusministeriön valmistelema muutos tulee voimaan. Taustalla on halu elvyttää vaelluskalojen eli lähinnä lohien kantoja.
Hopeanvärinen, pieni Simojärven muikku halutaan samaan kastiin Kainuun rönttösen ja Puruveden muikun kanssa – nimisuojasta päättää EU
Kirkasvetinen, karu Simojärven erämaajärvi tuottaa puhdasta kalaa. Maantieteellinen erityisyys onkin nimisuojahakemuksen pohjana.
Varkauden Kuvansinjokeen halutaan kunnostaa lohikalojen lisääntymisalue
Kuvansinjokea halutaan kunnostaa Saimaan ja Kuvansin rautatiesillan väliseltä matkalta.
Ely-keskukset selvittävät Palokin koskien kalatalousratkaisuja – PKS ei ole mukana
Helppoja ja halpoja ratkaisuja ei ole, sanoo Pohjois-Savon kalastusbiologi Teemu Hentinen.
Kalatalouskeskukset vaativat Heinäveden Palokin koskien ennallistamista – järvilohta uhkaa muuten sukupuutto
Vetoomuksessa vaaditaan asiasta periaateratkaisua seuraavaan hallitusohjelmaan.
Kuusamon Kuusinkijoen pienvesivoimala suljetaan, jotta taimenkanta joessa elpyisi
Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys osti voimalan. Voimalaitos lakkautetaan ensi kesänä ja alueen vesistöalue entisöidään ja kunnostetaan.
Partakoski kunnostettiin järvitaimenia varten – tutkimuksissa poikasia löydettiin vain kolme
Erittäin uhanalaisen järvitaimenen kannan elpyminen voi viedä jopa kymmenen vuotta, eikä siitä silti ole takeita.
Vaelluskaladelegaatio tapaa tänään kansanedustajia Helsingissä – vetoaa lohen puolesta päättäjiin
Vaelluskaladelegaatio esittää muun muassa, että vesivoiman kannalta merkityksettömät voimalaitokset tulisi purkaa. Jäljelle jääviin se esittää ohitusuomia.
Sairaaksi kasvatettu lohi: käsikirjoitus
Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.
Ruuan hinnannousu heijastuu lohenistutukseen Imatralla – istutusmäärät laskevat ensi vuonna
Tänä vuonna Imatran kaupunki sai istutuskalan vielä entisen sopimuksen mukaisella hinnalla, mutta ensi vuoden hinta on vielä auki.
MOT:n poikkeuksellinen kuvamateriaali paljastaa, millaisissa oloissa Norjan lohi kasvaa – suomalaisten suosikkikala kärsii sydänoireista ja stressistä
Yli 50 miljoonaa Norjan lohta kuolee vuosittain verkkoaltaissa ennenaikaisesti sairauksiin ja stressiin.
Kokoomusnuoret vaativat ohitusuomia Kemijokeen: kalakannan kasvattaminen tukisi myös huoltovarmuutta
Kokoomusnuorten liittokokous oli yksimielinen siinä, että Kemijokeen on rakennettava luonnonmukaiset ohitusuomat vaellusyhteyksien palauttamiseksi.
Ministeriö esittää: Ensi kesänä Tenojoella voidaan kalastaa kyttyrälohta, mutta ei tavallista lohta
Ministeriön mukaan atlantinlohen tila Tenojoella ei ole kohentunut, eikä kantojen kasvusta ole lupaavia merkkejä.
Toinen pato sai lähdöt äärimmäisen uhanalaiselle lohelle elintärkeällä Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa – kalat kärkkyvät jo Lahnasenkoskella
Lahnasenkosken pato on nyt historiaa. Virkistysaluesäätiö tekee vielä koskella kunnostustöitä. Sen jälkeen kalat pääsevät jatkamaan matkaansa pidemmälle jokeen.