Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Palokinkosken padolta näkymät alajuoksulle päin.

Tuusniemen kunta haluaa edistää lohikalojen nousua Palokin koskiin

Kunnanhallitus on evästänyt kunnan yhtiökokousedustajan vaikuttamaan lohikalojen nousun edistämiseksi Palokin koskiin.

Puro ennen ja jälkeen kunnostuksen.

Simossa ja Keminmaassa virtaava Kurkioja on moniongelmainen puro, jonka mittavien kunnostustöiden tavoitteena on saada meritaimen takaisin

Uiton johdosta monen suomalaisen puron ekosysteemi kärsi, mutta niiden monimuotoisuutta voidaan parantaa ”kotikonstein”.

Ilmakuva Kukkolankosken pinnalta.

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio huolestui merituulivoiman vaikutuksista Tornionjoen loheen ja muihin vaelluskaloihin

Lausuntokierroksella olevassa rannikkostrategiassa esitetään, että fossiilisia polttoaineita korvattaisiin esimerkiksi merituulivoimalla.

Kuollut kyttyrälohi Näätämöjoen rannalla

Kyttyrälohen raatoja kertyy Tenon rannoille ja sen haistaa – vapautuvat ravinteet voivat muuttaa pohjoista luontoa

Tutkijat kaipaavat edelleen ilmoituksia kyttyrälohen raadoista ja niiden sijainnista Tenojoella. Myös valokuvat raadoista kiinnostavat.

Koski kuohuu metsän keskellä.

Lohikaloille rakennetaan uusia lisääntymisalueita Salossa

Salossa Latokartanonkosken kunnostyöt alkoivat nyt syyskuussa. Tavoitteena on rakentaa lisääntymis- ja pienpoikasalueita lohelle ja taimenelle.

Perhokalastaja Jarmo Leinonen kalastaa Oulun Tuiran Merikoskella 30.8.2023

Huono lohikesä kiusaa myös Oulujoen kalastajia – pian kutupaikoista voi kilpailla vieraslaji kyttyrälohi

Itämeren lohi kutee pienessä mittakaavassa valjastetun Oulujoen suistossa. Tulevaisuudessa niin voi tehdä myös Vienanmeren istutuksista länteen leviävä Tyynenmeren ”insinöörikala”, kyttyrälohi.

Kaksi kalastajaa joella veneessä pilvisessä säässä.

Tornion-Muonionjoen lohikuninkuus on jälleen jaossa viikonloppuna – kisajärjestäjä toivoo: “kireitä siimoja”

Perinteisen lohenkalastuskilpailun kynnyksellä huono lohitilanne puhuttaa niin järjestäjiä kuin kalastajiakin. Kisassa tullaan palkitsemaan kymmenen isointa saaliiksi saatua lohta.

Norjan asettama estepato ja pyydys kyttyrälohien poistamiseksi Tenojoesta. 7.7. 2023.

Tenojokivarressa toivotaan yhä kyttyrälohipadon purkamista, vaikka Norja myöntyi avaamaan padon päivisin: "Se on ollut vain kuin leikkiaita"

Paikalliset ja Suomen viranomaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä Norjan päätökseen avata pato päivisin.

Vesi kuohuu Ritakosken patoluukusta Hiitolanjoella Rautjärvellä.

Viimeiset voimalaitoksen turbiinit pysähtyivät Hiitolanjoella – seuraavaksi äärimmäisen uhanalaiselle lohelle aletaan tehdä uutta kutualuetta

Ritakosken voimalan turbiinien pysäyttäminen tarkoitti yli 100 vuotta kestäneen sähköntuotannon lopettamista Hiitolanjoella.

Kolme kyttyrälohta nostettuna rantakivikolle.

Norjan ja Suomen yhteisellä Näätämöjoella kyttyrälohen poistopyynti näyttää onnistuneen

Vuosia jatkuneesta kyttyrälohen massaesiintymisestä huolimatta atlantinlohisaalis on ollut hyvä norjalaisen kalastuskunnan mukaan. Suomea toivotaan mukaan kustannuksiin.

Mies lippoaa Kukkolankoskella, taustalla mies lippoaa Kukkolaforssenilla Ruotsin puolella.

Siikaparvien nousua odotellaan Tornionjoen Kukkolankoskella, toistaiseksi saalis on ollut vaatimatonta

Kukkolankoskella kalastetaan lipolla koko kesä. Alkukesästä saaliiksi tavoitellaan lohta, nyt lippoajat yrittävät siikaa.

Tenojoki, jossa vesi vähissä.

Lobihis luossabivddus fáhtehallet unnán Sámis – luosas oažžu measta 3500 euro sáhku

Suoma bealde Deanus bolesa dutkamii leat mannan golbma dáhpáhusa lobihis luossabivddus.

Heidi Eriksen

Tenon kyttyrälohipadosta tutkintapyyntö Norjan poliisille – ministeri Essayah: Norjasta vakuutellaan, että pato yritetään saada toimimaan

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on huolissaan padon toimimattomuudesta, mutta muistuttaa padon olevan Norjan alueella. Norjan viranomaiset eivät usko, että kyseessä olisi ympäristörikos.

Kyttyrälohia vedessä

Näätämöjoki kuhisee kyttyrälohta – kalaa käsin kahmiville luvassa kuitenkin sakkolappu

Kyttyrälohen voittokulku pohjoisen joissa jatkuu. Norjan Näätämöjoessa sitä vaeltaa niin paljon, että kaloja voisi napata vaikka käsin. Pyytäminen ilman asianmukaisia lupia on kuitenkin kielletty.

Mielenosoittajia Tenon rannalla.

Miellačájeheaddjit gáibidit ruovdebuođu rahpama – norgalaš eiseválddiin lea goittotge nana luohttámuš buđđui

Deanus lágiduvvui duorastaga miellačájáhus Deanu luosa bealis. Miellačájeheaddjit gáibidit ruovdebuođu rahpama ja leat dahkamin áššis dutkanbivdaga vejolaš birasrihkkumis.

Utsjoella järjestettiin mielenosoitus Norjan puolella sijaitsevan lohipadon vuoksi.

Mielenosoittajat vaativat Tenojoen alajuoksulle tehdyn padon purkamista – norjalaisten asiantuntijoiden mukaan pato saadaan toimimaan

Norjan Tanassa järjestettiin torstaina mielenosoitus Tenon lohen puolesta. Mielenosoittajat vaativat padon avaamista ja ovat valmistelemassa tutkintapyyntöä mahdollisesta ympäristörikoksesta.

Kyttyrälohi on ravintolakeittiössä metallivadissa, ja vieressä on lohifileitä.

Kyttyrälohi voi olla tulevaisuuden arvokala Euroopassakin Alaskan tapaan – paistoimme ja maistoimme Tenosta pyydettyä vieraslajia

Heinäkuisena aamuna Tenon rantaravintolan pannulla tirisee voissa kaksi punertavaa pyrstöfilettä. Kokki testaa kyttyrälohta, koska Tenon lohta ei ole saanut vuosiin pyyntikiellon takia.

Sari Essayah.

Ministeri Sari Essayah vaatii norjalaisilta ripeyttä Tenon lohipato-ongelman ratkaisuun: ”On kyse aika kiireellisestä asiasta”

Kyttyrälohta estämään tarkoitettu pato Norjassa estää myös haluttua atlantinlohta nousemasta Tenoon.

Oululaiset Matti Koivu ja Seppo Köngäs poseeraavat juuri Tornionjoesta nostamansa lohen kanssa

Jääkö Tornionjoen lohivuosi vaisuksi? Tutkijan mukaan kalat voivat odottaa joen viilenemistä

Tornionjokeen on noussut vähän lohia tähän mennessä. Kesäkuun lopun tilanne oli huonompi vain vuosina 2009 ja 2010. Lohitutkija uskoo, että osa lohista odottelee vielä parempia nousuolosuhteita.

Kyttyrälohia Tenojoessa.

Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastussäännöstä – MMM: heikko lohikanta ja saamelainen kalastuskulttuuri huomioitu

Muun muassa Tenolle joka toinen vuosi runsaana vaeltavan vieraslaji kyttyrälohen pyyntimahdollisuuksia parannettaisiin.

Paimionjoen pahasti kuivunut uoma, jossa vettä lätäkköinä kivien välissä.

Paimionjoen jokiluonto ja kalakannat halutaan elvyttää – patoon rakennetaan juoksutusputki, jotta vettä olisi enemmän myös kuivina aikoina

Juoksutusputken kautta alajuoksulle johdetaan vettä ympärivuotisesti noin kuution verran sekunnissa. Se takaa riittävän vesimäärän eliöstön tarpeisiin.

A fisherman casting in a rapids.

Kalavedet kuumenevat nyt kriittisen lämpimiksi – lupamyynti sekä istutukset tauolle osalla kalastuskohteista

Metsähallitus on joutunut keskeyttämään kalastuslupien myynnin kahdella kalastuskohteella lämmenneiden vesien vuoksi. Myös kirjolohi-istutukset ovat nyt tauolla.

Luken tutkijat nuottaavat kyttyrälohen poikasia Tenonvuonossa.

Yhä jatkuva lohen kalastuskielto on purrut Tenojoella – saamelaiskalastaja: ”Tuntuu niin väärältä ettemme pääse ottamaan edes yhtä lohta”

Luonnonvarakeskuksen mukaan Tenojoen alkukesän lohimäärä näyttää viime vuosia paremmalta. Atlantinlohen pyynti Tenojoen vesistöissä on kuitenkin kiellettyä myös tänä kesänä.

Virtaava joi, johon laskee vastarannalla  iso musta putki, josta suihkuaa vettä.

Iin Haapakosken alasvaelluskalareitin toimivuutta selvitetään kesän aikana

Merkittyjä lohen vaelluspoikasia vapautetaan Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle 105 ja suoraan rakennettuun alasvaellusväylään 180 yksilöä.

Vaasalainen Noora Kettula odottamassa heittovuoroaan Tornionjoen Matkakoskella.

"Se on yksi parhaimpia tunteita" – vaasalainen Noora Kettula, 22, lähti monen muun tavoin isojen lohien perään Tornionjoelle

Tornionjoella on toistamiseen isojen lohien vuosi. Väylän alajuoksulta on noussut kalastuskauden ensimmäisen viikon aikana useampi yli parikymmentäkiloinen lohi.

Kalatie Leppikosken voimalaitoksella

Leppikoskella tutkitaan kalatien tehokkuutta ja järvitaimenkannan kokoa

Saaliiksi saadut merkityt kalat tulisi vapauttaa, jolloin jokaisesta kalasta saataisiin mahdollisimman paljon havaintoja.

Itämeren lohen poikasia lasketaan Runkausjokeen kasvamaan.

Luonnontilaiseksi kunnostettuun Runkausjokeen laskettiin yli 5 000 lohenpoikasta Tervolassa

Lohitalkoot -tapahtuma kokosi yhteen vaelluskalakantojen hyvinvoinnista huolta kantavia toimijoita ja päättäjiä. Lohi ei ole päässyt nousemaan ja laskemaan padotussa Kemijoessa vuosikymmeniin.

Kyttyrälohia

Ministeriö kannustaa kalastajia pyytämään kyttyrälohia Tenojoesta kesällä – atlantinlohet jätettävä rauhaan

Kyttyrälohia pyydetään kesän aikana kahdella eri tavalla. Pyynti ei saa vahingoittaa Tenojoen alkuperäistä lohikantaa. Atlantinlohien kalastaminen on kielletty heikon kalakannan vuoksi.

Virtaava joi, johon laskee vastarannalla  iso musta putki, josta suihkuaa vettä.

Kesän tullen alkavat jälleen lohikalojen istutukset isoihin jokiin

Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan touko-kesäkuun aikana satoja tuhansia lohen ja taimenen poikasia.

kalat

Kalanpoikasista pulaa, varsinkin järvilohta ja -taimenta ei saada istutettua Itä-Suomessa haluttuja määriä

Kalatalousalueet ja osakaskunnat haluaisivat istuttaa keväällä järvilohta ja järvitaimenta, mutta kasvattajilta ei nyt saa kalanpoikasia haluttuja määriä. Erityisen huono tilanne on järvilohen osalta.

Tenojoki kuvattuna veden päältä Utsjoella.

Lohenpyynti Tenon sivuvesistöissä kielletään tänäkin kesänä – kuitenkin muiden kuin lohen kalastus sallitaan

Lohenpyyntikiellon taustalla on se, että lohia on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vähän.

Kaloja kalatiskillä.

Lohi maksoi viime syksynä vain 8 euroa kilolta, mutta nyt hinta on historiallisen korkealla – ensi kesänä kaikki voi olla jälleen toisin

Norjan kassilohen hinta romahti viime syksynä, mutta on taas pikkuhiljaa kiivennyt huippulukemiin. K-ryhmässä kova hinta on saanut lohen kysynnän laskuun.

Joken nouseita meritaimenia Tenojoen vesistössä.

Merkittävässä taimenjoessa tutkitaan kalakuolemia Lappeenrannassa – vedessä korkea ammoniumpitoisuus

Viime kesänä Mustajoesta löytyi kymmeniä kuolleita särkiä. Syytä joen saastumiseen ei vielä tiedetä.

Merikosken voimalaitos Oulussa.

Oulujoen vesistön kehittämisvisio saatiin valmiiksi –vaelluskaloista erimielisyyksiä luonnonsuojelujärjestöjen ja vesivoimayhtiöiden välillä

Luonnonsuojelu- ja vaelluskalajärjestöjä vetäytyi erimielisyyksien vuoksi Vesistövisio 2035 -työstä pois, kun toimenpideohjelmaa laajemmat tavoitteet jäivät saavuttamatta

Kyttyrälohia

Norja palkkaa ensi kesänä kymmeniä ihmisiä tyhjentämään Tenojoen kyttyrälohimertaa – Suomelta tarkat suunnitelmat vielä puuttuvat

Kyttyrälohia odotetaan nousevan Tenojoen vesistöön ennätysmäärä tulevana kesänä kutemaan.

Petäjäskosken vesivoimalaitos on Kemijoki Oy:n omistama vesivoimalaitos Kemijoessa Rovaniemellä.

Vesilain uudistus toisi kiristyksiä kalatalousvelvoitteisiin vesivoimalaitoksille, mutta ei kaikille

Lapissa muutos koskisi alle viittä laitosta. Lakiin tulee kiristyksiä, jos oikeusministeriön valmistelema muutos tulee voimaan. Taustalla on halu elvyttää vaelluskalojen eli lähinnä lohien kantoja.

Nueʹtt. Nuotta.

Hopeanvärinen, pieni Simojärven muikku halutaan samaan kastiin Kainuun rönttösen ja Puruveden muikun kanssa – nimisuojasta päättää EU

Kirkasvetinen, karu Simojärven erämaajärvi tuottaa puhdasta kalaa. Maantieteellinen erityisyys onkin nimisuojahakemuksen pohjana.

Taimenia Vantaanjoessa.

Varkauden Kuvansinjokeen halutaan kunnostaa lohikalojen lisääntymisalue

Kuvansinjokea halutaan kunnostaa Saimaan ja Kuvansin rautatiesillan väliseltä matkalta.

Heinäveden Palokissa koski pauhaa vapaana.

Ely-keskukset selvittävät Palokin koskien kalatalousratkaisuja – PKS ei ole mukana

Helppoja ja halpoja ratkaisuja ei ole, sanoo Pohjois-Savon kalastusbiologi Teemu Hentinen.

Heinäveden Palokissa koski pauhaa vapaana.

Kalatalouskeskukset vaativat Heinäveden Palokin koskien ennallistamista – järvilohta uhkaa muuten sukupuutto

Vetoomuksessa vaaditaan asiasta periaateratkaisua seuraavaan hallitusohjelmaan.

Myllykosken vesivoimalaitos Kuusamon Kuusinkijoessa.

Kuusamon Kuusinkijoen pienvesivoimala suljetaan, jotta taimenkanta joessa elpyisi

Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys osti voimalan. Voimalaitos lakkautetaan ensi kesänä ja alueen vesistöalue entisöidään ja kunnostetaan.

Lumi koristaa Partakosken kiviä, joki virtaa mustavalkoisessa maisemassa.

Partakoski kunnostettiin järvitaimenia varten – tutkimuksissa poikasia löydettiin vain kolme

Erittäin uhanalaisen järvitaimenen kannan elpyminen voi viedä jopa kymmenen vuotta, eikä siitä silti ole takeita.

Lohi.

Vaelluskaladelegaatio tapaa tänään kansanedustajia Helsingissä – vetoaa lohen puolesta päättäjiin

Vaelluskaladelegaatio esittää muun muassa, että vesivoiman kannalta merkityksettömät voimalaitokset tulisi purkaa. Jäljelle jääviin se esittää ohitusuomia.

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.

Sairaaksi kasvatettu lohi: käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Lohi perhokalastajan käsissä veden pinnassa.

Ruuan hinnannousu heijastuu lohenistutukseen Imatralla – istutusmäärät laskevat ensi vuonna

Tänä vuonna Imatran kaupunki sai istutuskalan vielä entisen sopimuksen mukaisella hinnalla, mutta ensi vuoden hinta on vielä auki.

Lohiloisia kiinnittyneinä lohiin merentutkimuslaitoksessa Bergenissä Norjassa.

MOT:n poikkeuksellinen kuvamateriaali paljastaa, millaisissa oloissa Norjan lohi kasvaa – suomalaisten suosikkikala kärsii sydänoireista ja stressistä

Yli 50 miljoonaa Norjan lohta kuolee vuosittain verkkoaltaissa ennenaikaisesti sairauksiin ja stressiin.

Ämmäkosken säännöstelypadon viereen kaivetaan ohitusuomaa lohikaloja varten.

Kokoomusnuoret vaativat ohitusuomia Kemijokeen: kalakannan kasvattaminen tukisi myös huoltovarmuutta

Kokoomusnuorten liittokokous oli yksimielinen siinä, että Kemijokeen on rakennettava luonnonmukaiset ohitusuomat vaellusyhteyksien palauttamiseksi.

Kyttyrälohia Tenojoessa.

Ministeriö esittää: Ensi kesänä Tenojoella voidaan kalastaa kyttyrälohta, mutta ei tavallista lohta

Ministeriön mukaan atlantinlohen tila Tenojoella ei ole kohentunut, eikä kantojen kasvusta ole lupaavia merkkejä.

Kuorma-auto Hiitolanjoen Lahnasenkosken kunnostustyömaalla.

Toinen pato sai lähdöt äärimmäisen uhanalaiselle lohelle elintärkeällä Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa – kalat kärkkyvät jo Lahnasenkoskella

Lahnasenkosken pato on nyt historiaa. Virkistysaluesäätiö tekee vielä koskella kunnostustöitä. Sen jälkeen kalat pääsevät jatkamaan matkaansa pidemmälle jokeen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle