Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Markku Muurikka syö paistettuja kaloja. Taustalla näkyy kalan paistamista.

Mikkelin perinteiset kalamarkkinat alkavat – järjestäjä uskoo lähikalan arvostuksen nousevan

Ely-keskuksesta arvioidaan luonnonkalan hinnan pysyneen maltillisella tasolla.

Kirjolohta kalatiskissä.

Kuoliotaudin vuoksi lopetettavaksi määrätyt lohet on saatu teurastettua – seuraavaksi ahvenanmaalaisen kalankasvattamon tilat puhdistetaan

Ahvenanmaan Eckerössä sijaitsevan kalankasvattamon kaloissa todettiin aikaisemmin kirjolohille haitallista IHN-tautia ja Ruokavirasto määräsi heinäkuussa kalat lopetettavaksi.

Mies kaataa ämpäristä soraa pieneen jokeen.

Puumalassa Peukalojokeen kunnostetaan vaelluskalojen väylä kohti Saimaata

Virtavedet ovat elintärkeitä uhanalaisille vaelluskaloille.

Lohi nousee Oulujoessa Merikosken voimalaitoksen kalaportaita pitkin

Lohi ei ole löytänyt Isohaaran kalateihin tänä kesänä – Lohijokitiimi perää yhä ratkaisua voimalaitoksen katkokäyttöön

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen katkokäyttö on vuodesta toiseen noussut tapetille, kun kalateiden toimivuutta on puntaroitu. Voimayhtio PVO kertoo satsaavansa Isohaaraan jatkossa.

Kaksi henkilöä koekalastaa joella.

Sähkökoekalastus on antanut lupaavia merkkejä lohenpoikasten selviytymisestä Tervolan Runkausjoella – jokiosuus kunnostettiin vuosi sitten

Kemijoki Oy:n mukaan lohenpoikasia on löytynyt kaikilta koealoilta. Merkkejä on myös taimenen ja harjuksen levittäytymisestä uusille alueille.

Rasmus Ojamo esittelee suurta lohta Tornionjoen rantakivikolla.

Tämä kesä on ollut jättilohien aikaa Tornionjoella – jokeen on noussut 40 vuoden seurantahistorian suurimmat lohet

Tornionjoesta on saatu lukuisia jopa yli 20-kiloisia lohia.  Luonnonvarakeskuksen seurantahistoriassa vuosi on ennätyksellinen suurlohien koon ja määrän suhteen.

Pielisjoen linna Joensuussa on saarella keskellä jokea.

Äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta suojellaan myös Joensuun ydinkeskustassa – jokainen Pielisjokeen nouseva vaelluskala on tärkeä

Syysrauhoitus eli kalastuksen täyskielto jokisuulla kolmen kuukauden ajan on yksi keino suojata järvilohen kutumatkaa. Välinpitämättömiä salakalastajia on jäänyt kiinni jo rauhoituksen alkupäivinä.

Pykeijalainen kalastaja Leif Ingilä veneellään vesillä.

Kyttyrälohi tullut Tenolle jäädäkseen – nyt mainehaittaista kalaa aiotaan pyytää massiivisesti ja luoda siitä uusi pohjoisen herkku

Norjan vuonoilla ja Pohjois-Lapin lohijoilla varaudutaan jo puolen miljoonan kyttyrälohen nousuun ensi kesänä. Tutkijoiden mukaan kyttyrälohet ovat tulleet jäädäkseen, joten ihmisen on sopeuduttava.

Kauppias Jussi-Pekka Kuha fileoi lohta kalakaupassaan Iissä.

Norjan lohen hintahuippu tältä osin jo takana, arvioi iiläinen kalakauppias – silti lohesta pulitettava noin 30 euroa kilolta

Kalakauppias Jussi-Pekka Kuhan mukaan hinta saattaa halveta joulua kohden, mutta nousta taas jouluksi. D-leikatun Norjan lohen hinta on suunnannäyttäjä myös kotimaisen kalan arvolle.

Rasmus Ojamo esittelee suurta lohta Tornionjoen rantakivikolla.

Rasmus Ojamo veti Tornionjoesta kolme parikymmenkiloista vonkaletta

Suurten yksilöiden yleistyminen on odotettu ilmiö. Tänä kesänä nousulohien määrä on noin 60 000 yksilöä, jota pidetään runsaan ja elinvoimaisen lohikannan merkkinä.

Kesäyön aurinko paistaa Tornionjoella Korpikylässä.

Helle on lämmittänyt Lapin joet – Vikajoelle ei nyt myydä kalastuslupia, koska vesi on liian kuumaa kaloille

Metsähallituksen mukaan kalastuksen lupamyynnin keskeytyksellä halutaan varmistaa, että kalastus säilyy kestävänä, sillä varsinkin lohikalat sietävät kuumuutta huonosti.

Kermankoski on Heinäveden reitin tärkein lohikoski, jossa taimen kutee ja joskus siinä havaitaan järvilohiakin.  Koski on myös suosittu kalastuspaikka.

Vuosia vaadittu Palokin voimalan purkaminen ei ole kalatutkijasta tärkeintä arvokaloille Heinävedellä

Vapakalastajien määrä pienemmäksi, kevään kahluurajoitusta pidemmäksi ja koskien sekä sivupurojen uomien kunnostusta. Nämä toimet elvyttäisivät tutkijan mukaan taimen- ja järvilohikantoja Heinävedellä.

Perhokalastaja Äyskoskella 2011.

Helle lämmittänyt jokivesiä lohikaloille kriittisen kuumaksi – Metsähallitus on keskeyttänyt paikoin kalastuslupien myynnin

Metsähallituksen mukaan lupamyyntien keskeytyksillä halutaan varmistaa, että kalastus säilyy kestävänä. 

Kangaskosken voimalan voimalakanavassa vettä.

Hiitolanjoen Lahnasenkosken ennallistaminen alkoi tietöillä – patotöihin päästään elokuussa

Hiitolanjoen Lahnasenkosken voimalan turbiinit pysäytetään heinäkuun kuun lopussa.

kolme raakun poikasta ja täysikasvuinen raakku kädellä

Jokihelmisimpukasta jälleen uutta tietoa – toukat tykkäävät tutun joen kaloista

Raakun eli jokihelmisimpukan toukat elävät loisena kalan kiduksissa lähes ensimmäisen elinvuotensa. Tutkijoiden mukaan toukat menestyvät parhaiten oman kotijokensa alkuperäisessä lohikalakannassa.

Susheja eri täytteillä. Edempänä muun muassa tonnikalanigirejä ja taaempana avokado.

Kalan kallistuminen on nostanut myös sushiravintoloiden hintoja – pienikin muutos hinnoissa on yrittäjälle tuntuva

Tuoreen kalan hinta on lähes tuplaantunut vuodessa. Norjan lohen ja muiden raaka-aineiden kallistuminen on luonut sushiravintoloille painetta nostaa hintojaan.

Järvitaimenia on kudulla kivikkoisen joen pohjassa.

Joroisten Huutokoskeen istutettu tuhansia järvitaimenen poikasia

Istutuksilla pyritään luomaan paikallinen lisääntyvä järvitaimenkanta.

Saimaannieriän kannan elvytys on hidastunut Kuolimojärvellä – mätiä ei saada tarpeeksi

Suomessa elää punakylkinen kala, jonka viimeiset yksilöt yritetään pelastaa – nyt operaatio ajautui vastatuuleen, koska emokaloja ei ole tarpeeksi

Suomen uhanalaisimpiin kaloihin kuuluvan saimaannieriän elvyttäminen Kuolimojärvellä on hidastunut. Istutuspoikasten tuotannosta vastaavan Luonnonvarakeskuksen emokalakanta kaipaisi uudistusta.

1-vuotiaat lohen ja tamenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Alla vaaleampi lohi ja yllä punapilkkuinen taimen.

Iijoella kokeillaan lohen- ja taimenen poikasten siirtämistä patojen ohi mereen

Lohien ja taimenten mereen siirron lisäksi Iijokeen ja Livojokeen siirretään jo merivaellukselle käyneitä merilohia ja -taimenia pääosin kesäkuussa.

Soutuvene Oulujoella, taustalla puistoa ja kerrostaloja.

Oulu rajoittaa vapaa-ajan kalastusta Oulujoen suistossa

Hyvät kalasaliit ovat houkutellet Hartaanselälle runsaasti kalastajia. Tiukennuksilla halutaan turvata entistä usemmille kalastajaille mahdollisuus kalastaa kaupungin vesialueella.

Sirmalainen Eilif Aslakseen seisoo käännetyn tenonjokiveneen vierellä.

Norjassa kalastajat jäivät rannalle – Suomessa perinnepyytäjä aikoo lohestaa Tenolla sydämensä kyllyydestä, kunnes pyyntikielto astuu voimaan

Tenon lohestuksen täyskiellon voimaanastuminen viivästyy Suomessa, mikä antaa paikallisille mahdollisuuden päästä kotijoelle kalastamaan. Naapurimaassa Norjassa ollaan tyytymättömiä tilanteeseen.

Kuvassa on kotimaista kirjolohta.

Kotimaisesta kirjolohesta on nyt kaupoissa pulaa – vyyhti johtaa viime kesäiseen lohikalojen virukseen ja hätäteurastuksiin

Tyhjentyneiden kauppojen hyllyjen yhtenä keskeisenä syynä on kotimaisen kirjolohen kasvatusaltaisiin viime kesänä päässyt lohikalojen IHN-virus, jonka vuoksi arviolta noin 25 prosenttia kasvamassa olleista kirjolohesta kuoli ja hätäteurastettiin.

Kalastajia Tornionjoella Matkakoskella.

Pyyntikausi alkoi Suomen suurimmalla lohijoella – kiistelty kalastusmuoto on parhailla paikoilla luvallista yhdeksän päivän ajan

Tornionjoella heittopainon avulla tapahtuvaa spinfluga-kalastusta saa tänä vuonna harrastaa rajoitetusti Kukkolankoskella ja Matkakosken Suomen puoleisella osalla. Muilta osin pyyntikausi Suomen suurimmalla lohijoella jatkuu elokuun loppuun.

Vanhankaupunginkosken pato Vantaanjoessa

Helsingin tavoitteena on purkaa Vanhankaupunginkosken pato – asiantuntija: pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoiltana, että kaupunki alkaa selvittää, voitaisiinko Vanhankaupunginkosken pato purkaa. Kosken länsihaarassa oleva pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen.

Lohensoutajia Tornionjoella Pellon Paamasuvannossa.

Tenolla ei kalasteta tänäkään kesänä

Lohenkalastus alkoi tänään Tornion-Muonionjoella ja jatkuu elokuun loppuun saakka.

Meritaimen smoltti

Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan satoja tuhansia kalanpoikasia

Istustuksilla pyritään varmistamaan, että kalat hakeutuvat pohjaan ja löytävät suojapaikan. Tuloksia seurataan sähkökoekalastuksin heinä–elokuussa.

Lohensoutajia Tornionjoella Pellon Paamasuvannossa.

Tornionjoelle enteillään jälleen hyvää lohikesää – ja entistä isompia kaloja

Lohen nousu Perämeren pohjukassa on alkanut. Simojoella ensimmäiset kalat näkyvät jo laskurissa ja Tornionjoelle laskuria asennetaan parhaillaan. Odotukset ovat korkealla.

Luken tutkijat nuottaavat kyttyrälohen poikasia Tenonvuonossa.

Tenonvuonossa tutkitaan vieraslaji kyttyrälohen lisääntymistä – nyt nelisenttiset poikaset painavat vuoden päästä jo 1–3 kilogrammaa

Tutkijat ovat pyytäneet kyttyrälohen poikasia nuotalla rantavedessä ja mitanneet ne. Tarkoituksena on saada lisää tietoa kyttyrälohen käyttäytymisestä.

Brobölen pato Sipoonjoella estää kalojen nousun kutupaikoille. Viereinen kalatiekin kuivuu välillä niin pahasti, että kaloille ei riitä vettä uimiseen.

Sipoonjoen uhanalaisille taimenille koittavat paremmat ajat – moni muu kala lyö vielä päätään seinään Suomen tuhansilla padoilla

Suomessa on ainakin 5500 erilaista patoa. Niistä noin puolet estää vaelluskalojen nousun kutupaikoille kotijokiinsa. Turhia patoja pyritään nyt purkamaan, jotta uhanalaiset kalakannat elpyisivät.

Kyttyrälohi ui pinnan alla Tenojoessa.

Saamelaiskäräjät pitää kyttyrälohta "totaalisena ekokatastrofina" ja haluaa sen haitallisten vieraslajien listalle

Atlantin lohen kanssa kilpailevat kyttyrälohet pitää Saamelaiskäräjien mukaan poistaa Tenojoelta ja Näätämöjoelta kesällä 2023.

Karl Mange Arvola Näätämöjoen Kolttakönkäällä.

Näätämöjoella lohenpyynti jatkuu lähes normaalisti, vaikka Tenojoelle ehdotetaan kalastuskieltoa – Norjassa rajoituksia voi vielä tulla

Norjan puolella kalastusta voidaan vielä rajoittaa, mikäli lohta ei nouse Näätämöjokeen tarpeeksi. Kolttien kyläkokous kaipaa lisää selvityksiä Atlantin lohen tilanteesta.

Jaakko Erkinaro

Tenolla kokeillaan kesällä erilaisia pyyntimenetelmiä kyttyrälohen poistamiseksi: vaihtoehtoina nuottaaminen, sulkupyydykset ja kulkutus

Kyttyrälohta yritetään poistaa Tenosta vuodesta 2023 alkaen tehokkaasti. Tulevana kesänä on tarkoitus testata, miten vieraslajia voisi poistaa esimerkiksi nuottaamalla, sulkupyydyksillä tai ajoverkolla.

Hiitolanjoen Kangaskoski Rautjärvellä 2. syyskuuta 2021.

Harvinainen lohi kuti tuhansia vuosia itärajan ylittävässä joessa Suomen puolella, kunnes voimalaitokset estivät sen – pian reitti on taas auki

Hiitolanjoen kunnostamisen myötä vaelluskaloille vapautuu kulku Laatokalta Ritakosken yläpuolisille vesialueille. Ritakoskelle rakennetaan pohjapato ja tekokoski sekä puretaan osa vesivoimalaitoksen säännöstelypadosta.

Lohifilettä käsitellään kalanjalostuslaitoksessa.

Lohi on ennätyskallista eikä ehkä enää halpene – kuluttajan kiusa voi hyödyttää kotimaista kalankasvatusta

Lohentuotannon lasku on nostanut hintoja tuntuvasti, ja Ukrainan sota nostaa hintoja edelleen. Tutkija muistuttaa, että hinnan ennustaminen on vaikeaa, mutta takavuosien alehintoihin tuskin palataan.

Joken nouseita meritaimenia Tenojoen vesistössä.

Tenon lohirajoitukset purevat – joen taimenkanta paranee vuosi vuodelta ja nyt voidaan jo pohtia pyynnin lisäämistä

Tenojoen taimenkanta on Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan vahvistunut ja kalojen keskikoko kasvanut. Tutkijoiden mukaan kalastusta voitaisiin mahdollisesti laajentaa syyskesällä.

Lohensoutajia Tornionjoella Pellon Paamasuvannossa.

Utsjoen kunta vaatii tiiviimpää yhteistyötä Tenon lohikantojen elvyttämiseksi

Kunta muistuttaa avoimen valmistelun ja aidon kuulemisen merkityksestä kalastusrajoitusten valmistelussa.

1-vuotiaat lohen ja tamenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Alla vaaleampi lohi ja yllä punapilkkuinen taimen.

Iijoen Raasakan luonnonuomassa jatketaan työtä vaelluskalojen ja nahkiaisen luontaisen kierron palauttamiseksi

Jo edellisestä hankkeesta saatiin hyviä kokemuksia, nyt opimukseen päästiin uoman kehittämisestä vuosien 2022–2023 aikana.

Limnologi Heikki Holsti esittelee valmista viiden mätirasian ja painokiven pakettia, joka laitetaan takana näkyvään ojaan.

Kunnostettuihin vesistöihin istutetaan nyt ennätyksellisiä määriä taimenen mätiä – jo kertaalleen hävinneet kalakannat voivat elpyä

Kevään mätirasiaistutuksilla pyritään ennallistamaan taimenten vanhoja kotikoskia. Valtava määrä talkoita tarvitaan ympäri maata, jotta peratut ojat ja joet saadaan taimenille suotuisiksi.

Maisema Tenojoen Alakönkäältä.

Tenojoen lohenpyynnin täyskielto ei ole jatkumassa ensi kesänä – lohen vapakalastusta ei silti sallittaisi lainkaan

Lohenpyyntiin esitetään uusia rajoituksia ja muiden kalojen pyyntiin lievennyksiä.

Tenojoen lohia vedenalaiskuvassa

40 vuoden seuranta kertoo: Tenon lohi pienenee

Tenon lohien koko pienenee tuoreen tutkimuksen mukaan sekä Jäämerellä tapahtuvan kovan villakuoreen kalastuksen että Tenojoen muuttuneiden kalastustapojen seurauksena.

Asikkalan Kalkkisten koskialue.

Iso osa Päijänteen taimenista ei selviä aikuiseksi – Kalkkistenkoskella rakennetaan uhanalaisille kalanpoikasille turvapaikkoja

Kalkkistenkosken kunnostus on eteläisen Suomen suurimpia virtavesikunnostuksia tänä vuonna. Sen toivotaan tehostavan taimenen poikastuottoa, joka Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan on jopa heikko.

Mies ottaa kirjaa kirjahyllystä.

Radiodokumentti Kemijoen lohen surmasta ja luontoelokuvatrilogia palkittiin tiedeviestinnästä – vuoden tiedetoimittaja on Ilpo Salonen

Suomen Tiedetoimittajain liitto on palkinnut tiedeviestintäpalkinnolla toimittaja Tapani Niemen Lohen surma -radiodokumenttisarjasta ja elokuvaohjaaja Marko Röhrin kolmiosaisesta Luontotrilogiasta. Vuoden tiedetoimittaja on monella saralla ansioitunut Ilpo Salonen.

Verkoilla saadut kaksi ahventa ja yksi ahven jäällä.

Vapaa-ajankalastajat pettyivät käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmisteluun – "Kalavarojen rajallisuutta ei ole suunnitelmissa tunnistettu"

Vuoden kalatalousalue 2021 -tunnustusta ei jaeta tänä vuonna. Suomen Vapaa-ajankalastajien mukaan valintaa ei tehty, koska kalatalousalueiden toiminnan yleinen taso erityisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa on ollut muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta pettymys.

En nätkasse full av fisk fotad nerifrån.

Lohikaloihin iskeneen IHN-taudin hävitystyöt Ahvenanmaalla ovat loppusuoralla – myös luonnonvaraisia kaloja tutkittu

Kaloja tuhottiin kaikkiaan 1,6 miljoonaa kiloa. Kirjolohen kasvatus voidaan aloittaa uudelleen kevään aikana.

1-vuotiaat lohen ja taimenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Vasemmalla vaaleampi lohi ja oikealla punapilkkuinen taimen.

Varkaudessa alkaa kesällä iso koskialueen kunnostusurakka, joka kirvoittaa kehuja WWF:ltä: "Tämän kokoluokan virtaamia ei ole missään muualla"

Uhanalaisille vaelluskaloille rakennetaan Varkauden Ämmäkoskeen padon ohittava uoma. Lisäksi koskialueelle päästetään ympäri vuoden riittävästi vettä etenkin lohikalojen selviytymisen turvaamiseksi.

Kosken vesi kuohuu valkoisena ja padon yli rakennettu silta, johtaa punaiselle mökille. Puut ovat kuurassa pakkasesta.

Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille

Valtion rahoituksen turvin Suomessa on vireillä yli 40 hanketta, jossa poistetaan virtavesistä patoja. Joet palautetaan luonnontilaan, jotta uhanalaiset vaelluskalat saavat lisääntymisalueita.

Jasper Pääkkönen

"Harva Helsingissä tietää, millainen trauma se on" – Jasper Pääkkönen tekee elokuvan pohjoisen lohijokien patoamisesta ja lohen tuhosta

Intohimoisena perhokalastajana ja virtavesien ystävänä tunnettu näyttelijä haluaa elokuvaprojektilla kantaa kortensa kekoon lohen paremman tulevaisuuden puolesta.

Lohenpoikasia makaa rivissä läpinäkyvän astian päällä, jota ihmiskäsi pitelee. Yksi kaloista in suurempi, muut yli puolet pienempiä.

Jättimäinen lohivaellus Suomesta sai Itämeren lohikannan kukoistamaan – mereen päätyi eniten poikasia noin 40 vuoteen

Suomessa on monia jokia, joissa luonnollinen lohikanta on hyvä. Ilmastonmuutos näkyi jo tänä vuonna Kymijoessa, kun kesä oli kuuma.

Taimen vedessä

Taimenen kuturajoitus on voimassa Vuoksella marraskuun puoliväliin saakka

Marraskuun puoliväliin saakka voimassa olevalla taimenen rauhoituksella vahvistetaan Vuoksen kalakantoja.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle