erityislapset - uusimmat sisällöt

Vanhemmat ratkaisevat lapsen harmituksen ruutuajalla ja seuraukset näkyvät kouluissa, sanoo erityisopettaja

Erityisopettaja Reija Jyrkinen kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa siitä, miten nepsy-haasteisiin pystytään vastaamaan kouluissa. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista.

Nainen on kameraan päin, mutta katsoo hieman ohi kameran vasemmalle puolelle.

Erityislasten vanhemmat ihmeissään Oulussa: maksuton iltapäivätoiminta saatetaan ottaa heiltä pois – avi selvittää asiaa

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto aikoo selvittää Pohteen toimintaa kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan muutoksista.

En hall med skor på golvet och jackar på krokar längs med väggen.

Pohde linjaa: erityislapsen oikeus maksuttomaan iltapäivätoimintaan syynätään tarkkaan koko maakunnassa

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on rajaamassa maksuttoman iltapäivätoiminnan saajien joukkoa nykyisestä. Palvelua saavat muun muassa kehitysvammaiset ja muut vaativaa erityistä tukea tarvitsevat lapset.

Poika toisessa kädessään saha ja toisessa kaksi sahattua putkea.

Pienessä Joonas-koulussa tapahtui iso muutos – kehitysvammaisille perustettuun kouluun pyrkii erilaisia lapsia kuin ennen

Nykyisin oppilaspaikkaa anoo useimmiten alakouluikäinen poika, jolla on neuropsykologisia oireita.

Kerttua ja äitiänsä Helenaa hymyilyttää kun he läpsyttelevät käsiään yhteen rytmikkäästi.

Kehitysvammaisten koululaisten aamuihin tuli Jyväskylässä raju muutos, kun hyvinvointialue otti vastuun toiminnasta

Keski-Suomen hyvinvointialue keskitti Jyväskylän kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden aamutoiminnan kahteen paikkaan. Kehitysvammaisen lapsen äiti pitää toimintaa syrjivänä ja hankalana.

Pitkä kesäloma on lapsiperheiden ikuisuusongelma – psykologi kehottaa harjoittelemaan yksinoloa pienten koululaisten kanssa

Ylen joukkoistukseen vastanneista kaksi kolmasosaa kokee lasten kesälomahoidon järjestämisen joko hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Psykologi kehottaa harjoittelemaan lapsen yksinoloa.

Down-nuori maalaa taulua. Hänellä on yllään värikäs mekko, keltainen suojaessu ja päässään kukkaseppele.

Disney-prinsessojen iltapuvut inspiroivat Miira Kankaan ilmaisemaan itseään

Naantalilainen down-nuori kommunikoi taiteensa kautta, pukuja suunnittelemalla. Taidekeskus Into mahdollistaa erityistukea tarvitsevien taidetoimintaa, mutta sen tulevaisuus on nyt vaakalaudalla.

Harriet Kiuru ja hänen poikansa Sisu, katselemassa kuopion torin jouluvaloja.

Sisu, 11, moikkaa hymyillen vieraita ihmisiä – "Onneksi en saanut tuollaista lasta", sanoi rouva pojan äidille lounaalla

Yli sata vanhempaa kertoi Ylelle kokemuksiaan erityislasten kohtelusta julkisilla paikoilla. Tuijottaminen ja epäasialliset kommentit ovat monelle tuttuja.

Ekokampaaja Johanna Tuiskun, 29, asiakkaissa on aistiyliherkkiä ja erityislapsia: “Siitä on tullut semmoinen spesiaalijuttu ja erityistaito”

Toiselle miellyttävä kampaamokäynti voi olla aistiyliherkälle painajainen. Muutenkin arkinen asiointi on astetta haastavampaa, jos ei kestä kirkkaita värejä tai vilkkuvia valoja.

Miten ihmiset kohtaavat sinut ja erityislapsesi julkisilla paikoilla? Yle kerää kokemuksia vanhemmilta

Minkälaista kohtelua lapsesi on saanut esimerkiksi joukkoliikenteessä, ulkona liikkuessa, kaupassa tai ravintolassa? Vastaa jutun lopusta löytyvällä kyselylomakkeella.

Kuvia mielialakorteista: Pelko ja ilo. Korteissa pelokas ja iloinen naama. Käsi pitelee kortteja.

Erityisopetuksen järjestäminen on mahdotonta juuri nyt, kertovat opettajat – OAJ:n kyselyn mukaan resurssit eivät riitä

Aineenopettajista reilu viidennes kertoo, että oppilaiden tuki toteutuu huonosti tai erittäin huonosti.

Tässä helsinkiläiskoulussa yli kolmannes tarvitsee erityistä tukea – se ei silti tarkoita levottomuutta, puolustaa Itäkeskuksen koulun rehtori

Vanhempien huonotuloisuus, maahanmuuttajien suuri osuus ja erityisen tuen tarve koulussa korostuvat Helsingissä samoilla alueilla.

Huonot tulot ja maahanmuuttajataustaisten suuri osuus näkyvät erityisoppilaiden määrässä Helsingin eri alueilla

Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille

Kun esimerkiksi Itäkeskuksessa erityistä tukea tarvitsee reilu kolmannes oppilaista, Norssissa erityisoppilaiden osuus on muutama prosentti, ilmenee Ylen selvityksestä.

Mitä sinä tekisit lapsesi vuoksi ja mitkä ovat äitiyden rajat? – Maria Mustrannan romaani Äidin tehtävä puhutti verkkolukupiirissä

Maria Mustrannalla on aiheesta omakohtaista kokemusta.

Jalkapallokentällä valkoisella viivalla on viisi poikaa. Yksi pojista istuu pallon päällä, yhdellä on pallo sylissään ja yksi on lähdössä juoksemaan edessään olevan pallon perään. Kaksi muuta seisoo viivalla. Pojilla on vihreävalkoiset jalkapalloasut yllän.

Veeti Puisto, 12, on erityislapsi ja tykkää jalkapallosta: Keminmaan soveltavan jalkapallojoukkueen suosio yllätti järjestäjät

Keminmaa on vasta toinen Lapin kunta, jossa on tarjolla soveltavaa jalkapalloa erityislapsille. Palloliitto on palkinnut sekä Kemin että Rovaniemen joukkueet.

Lapset kävelevät kadulla käsi kädessä vanhempiensa kanssa.

Erityislasten omaishoitajien vapaat toteutuvat Etelä-Karjalassa aiempaa paremmin – Hermannikodissa on seitsemän uutta paikkaa

Etelä-Karjalassa erityislasten omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutumista on parantanut huomattavasti se, että yksityinen tehostetun palveluasumisen yksikkö Hermannikoti aloitti toimintansa uudelleen Lappeenrannassa.

Asenteet estävät monen erityislapsen vanhemman työssäkäynnin, mutta Ulla Bracellarilla on toisenlainen tarina

Useimmat erityislasten vanhemmat kokevat työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeaksi. He kaipaavat samaa joustoa ja tukea kuin nelihenkisen erityislapsiperheen ADHD-diagnoosin saanut eronnut huoltajaäiti Ulla Bracellari.

Honkalampi-keskus on toiminut Liperissä jo puoli vuosisataa

Kun keskus avasi ovensa 4. lokakuuuta vuonna 1971, se oli ensimmäinen kehitysvammaisten hoitolaitos Pohjois-Karjalassa.

7-vuotiaan Vili-pojan koulutaival helpottui – lääkärin vaatimus toi down-lapselle oman kuljettajan ja lyhensi matka-aikaa kouluun yli tunnilla

7-vuotiaan Vilin koulumatka kesti aiemmin 1,5 tuntia, jonka hän joutui istumaan magneettiliiviin sidottuna. Nyt kyytiongelma on ratkennut onnellisesti.

Koulukyydistä tuli seitsemänvuotiaan down-lapsen painajainen – Vilin pitäisi istua sidottuna autossa 1,5 tuntia, vaikka matkan ajaisi alle 20 minuutissa

Erityislasten ylipitkät koulumatka-ajat ovat arkipäivää Suomessa.

Seisova sairaanhoitaja Tiina Niemi juttelee tuolilla istuvalle potilaalle.

Hoitajia on töissä yhä ilman koronarokotetta – ylilääkärit yllättyivät nuorten hoitajien rokotehaluttomuudesta: ''Osa ei koe tarpeelliseksi''

Osa terveydenhuollon henkilökunnasta on vielä rokottamatta. Nuorimmat hoitajat odottavat yhä rokotevuoroaan eri puolilla Suomea. Kymenlaaksossa ylilääkärit huolestuivat työntekijöiden tartunnoista ja osan rokotushaluttomuudesta.

Kokkolan poliisivankilan vartija Ulpu Keränen putkan luukulla.

Väite riskiryhmien kahden rokotteen suojasta suututti: "Onko alle 12-vuotiaat unohdettu", kysyy diabeteslasten äiti Ulpu Keränen

Koronan riskiryhmiin kuuluvien lasten perheissä keskusteluttavat uutiset, joiden mukaan vanhukset ja riskiryhmäläiset on pian Suomessa rokotettu kahteen kertaan. Diabetes-lasten äiti pelkää, että nyt luullaan, ettei riskiryhmistä tarvitse enää kantaa huolta.

Poriin syntymässä vammaisurheilua tukeva Leo-Pekka Tähden rahasto – kaupunki rahoittajana

Rahasto tukisi vammaisurheilun sekä erityislasten- ja nuorten liikunnan edellytyksiä. Porin kaupunginhallitus käsittelee sen avaamista ensi viikolla.

Epätoivoinen äiti antoi lapsensa sijoitukseen saadakseen tämän pienryhmään: "Se oli tosi rankka päätös" – opetuksen tuki vaihtelee kunnissa

Erityisluokkia ja pienryhmiä on lopetettu ja tukea tarvitsevia on siirretty tavallisiin luokkiin. Riittävä tuki ei kuitenkaan monessa paikassa ole seurannut lapsia yleisopetukseen, vaikka juuri sitä edellyttää inkluusion onnistuminen eli kaikkien oppilaiden koulunkäynti perusopetusryhmissä.

Karsikon koulun rakennustyömaalla tehdään perustuksia. Liikuntasalin rungon pilarit ovat jo pystyssä

Karsikon koulun liikuntasalin pilarit ovat jo pystyssä

Joensuussa ei tällä hetkellä ole rakenteilla muita kouluja.

7-vuotias erityislapsi on odottanut tukiperhettä jo puolet elämästään – äiti: "Kuinka väsyneiksi vanhemmat pitää ajaa, että apua saa?"

Pulaa tukiperheistä on etenkin erityislapsilla. Monet vanhemmat kaipaavat kipeästi edes pieniä hengähdystaukoja.

Uutsivahti-sovelluksen Läheltä-toiminnon esittelykuva

Avi huomautti Pöytyää erityislasten aitaamisesta – järjestely aiheutti oppilaita nöyryyttävän ja halventavan ilmapiirin

Avi katsoi, että toimenpide rikkoi yhdenvertaisuuslakia.

Lapsiryhmä seuraa KulttuuriKetun esittelyä Kemin Taidemuseossa

Kettuhahmo elävöittää kulttuurikierroksia ja lapset saivat sirkusryhmän – kehitysvammaisten kulttuuri- ja liikuntapalveluita kehitetään perinnön turvin

Tavoitteena on madaltaa kynnystä lähteä mukaan toimintaan. Kehitystyötä on tehty kemiläisten kehitysvammaisten hyväksi lahjoitetun perinnön mahdollistamana.

Kun Heli Kivilaakson poika käy häneen käsiksi, hän pelkää kuolevansa: “Viha sitä ihmistä kohtaan on ihan järjetön, mutta se menee onneksi ohi”

Kun erityislapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita perheenjäseniä kohtaan, apua on vaikea saada.

Oulussa Tiernan Leinonpuiston yksikkö on viimeistelyä vaille valmis – koulu on Oulussa harvinaisuus: suunnittelussa huomioitu erityislasten tarpeet

Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat aloittavat koulunkäynnin uusissa tiloissa tammikuussa.

Mikkelin Tikanpellon päiväkodin kyltti päiväkodin seinässä.

Mikkelin aie rakentaa 200 lapsen päiväkoti Launialan koululle on niin epäkäytännöllinen, että jo päätöksenteosta tuli täysi sotku

Ennen lopullista päätöstä selvitetään mahdollisuus rakentaa uusi, sadan lapsen päiväkoti Tikanpellon päiväkodin tontille.

Kuvassa on oppilaita luokassa viittaamassa.

Erityisopettaja sulautti ”koulun äänekkäimmän ja näkyvimmän” pienryhmänsä tavalliseen luokkaan – miten hän onnistui siinä, mikä monessa koulussa on mennyt pieleen?

Huonosti toteutettu inkluusio saa monella karvat pystyyn.

Talous- ja yritysmaailman johtopaikoilla toiminut Anne Brunila toimittaja Anne Flinkkilän haastateltavana.

Bisnesmaailman buddhalainen – Anne Brunila ei pyrkinyt vallan kamareihin, mutta sinne hänet haluttiin

Anne Brunilan tie talouselämän huipulle ja sieltä pois.

Havainnekuva Karsikon uudesta alakoulusta.

Karsikon koulun tontilla tehdään maanrakennustöitä

Joensuun uuden koulurakennuksen suunnitelmat valmistuvat marraskuun alkuun mennessä.

Kuvassa on koululaisten vaatteita naulakossa.

Turku palkkaa valtion koronatuella sata kasvatusalan ammattilaista kouluihin ja päiväkoteihin

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Turun sivistystoimialalle lähes viisi miljoona euroa.

Jonna Pulliainen ja kehitysvammainen tytär Veera.

Kun lasten hoivakoti lopetti, perheet joutuivat pulaan – Jonna Pulliainen hoitaa sairasta tytärtään ilman hänelle kuuluvia vapaita: "Olen lapsen kanssa yksin"

Lakisääteiset vapaat eivät toteudu, koska Eksotella on liian vähän hoitopaikkoja lapsille. Ongelmia on ollut muuallakin Suomessa.

Martti Sydänvilja alkoi puhua enemmän ja nukkua paremmin kun sai opiskella kotona – osa perheistä toivoo etäopetusta jatkossakin, oli koronaa tai ei

Suomen Vanhempainliitto on saanut viestejä kymmeniltä perheiltä, joiden lapset hyötyivät etäopiskelusta. Ministeriö selvittää etäopetuksen hyödyt ja haitat.

Poikkeusaika jakoi vanhemmat: osa nautti kiireettömyydestä, osa uupui lomautusten ja etäkoulun alle – "Yritän vain pitää paletin kasassa"

Uuden suomalaistutkimuksen alustavien tulosten valossa vanhempien kokema uupumus näyttäisi lisääntyneen koronan aikana.

Äitienpäivänä annettavia Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaleita.

Etelä-Savossa Aili Havukainen ja Raija Runonen saavat mitalit ansiokkaasta työstä lasten ja perheiden hyväksi

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalin kultaristein saa tänä vuonna yhteensä 36 äitiä.

Pia Lemmetty saa äitienpäivänä tunnustuksena Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.

Palkitut äidit: erityislapsen äidin yritys välittää osa-aikatyötä, kotiäidin henkireikänä taide ja äiti, joka avasi sylinsä sijoituslapsille

Tänä vuonna 36 äitiä saa Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.

Alarivillä: Jaana, Minea 5v, Aako 8v, Antti 34v, Aava 8v. Ylärivillä: Jiri 9v, Jasu 10v ja Jaro 17v.

"Siinä hullunmyllyssä ei osattu hakea apua" – 35-vuotias suurperheen äiti kertoo, kuinka perheen talous romahti

Koronan myötä lapsiperheiden ruokalaskut ovat kasvaneet entisestään. Yle seuraa vähävaraisen lapsiperheen elämää kuukauden ajan.

Kuvituskuva: tyttö piirtää pöydän ääressä, taustalla tabletti, jossa applikaatioita.

Lastensuojeluilmoituksia ja punaisia Wilma-merkintöjä – monet erityislapset jääneet ilman tukitoimia etäkoulun vuoksi

Erityislasten etäkouluvaikeudet ovat johtaneet jopa lastensuojeluilmoituksiin. Vanhemmat pitävät tilannetta kohtuuttomana.

Tyhjä luokkahuone Helsingin Viikin normaalikoulussa.

Koulunkäyntiavustajia siirretään nyt kovaa vauhtia muihin töihin – erityislasten jo valmiiksi vaikea asema vaarassa heikentyä entisestään

Pääkaupunkiseudun henkilöstöpalvelu Seuren avustajia on siirretty sosiaali- ja terveyspuolen töihin.

Koulunkäynninohjaaja auttaa oppilasta askartelussa

Oulun kaupunki on kutsunut kymmeniä koulunkäynninohjaajia takaisin töihin muutaman viikon aikana

Koulujen sulkeuduttua palkanmaksu keskeytyi yli 300 ohjaajalta.

Petri Kerman ja Susanna Holmquist kertovat erityislasten tilannetta

Koulunkäynninohjaajat lomautettiin Oulussa – sen takia yhdeksänhenkisen erityisperheen arki muuttui hallitsemattomaksi kaaokseksi

Oulun kaupunki pitää ratkaisua edelleen harkittuna, mutta on kuitenkin perunut osan erityislasten koulunkäynninohjaajien pikalomautuksista.

Autioissa kouluissa on vain kourallinen oppilaita, mutta määrä saattaa kasvaa – kolmasluokkalainen Kiia Lepistö: “Täällä on aika outoa”

Perinteistä lähiopetusta saa arviolta noin kaksi prosenttia kaikista peruskoululaisista.

Koulujen sulkemista valmistellaan parhaillaan Etelä-Savossa

Vanhemmilta kartoitetaan lähiopetuksen tarvetta.

Erityislapsen perheelle isovanhemmat ovat usein tukiverkoista tärkein – Raila-mumma huolehtii sekä lapsenlapsen että tämän vanhempien jaksamisesta

Erityislapsen isovanhemmat tukevat sekä lapsenlapsia että tämän vanhempia. Isovanhempien vertaistukea tarvittaisiin lisää.

Anu Laurilan lapsi jäi päiväkodissa ilman apua ja seuraukset ovat kalliit: On tuurista kiinni, saavatko lapset tarpeeksi tukea varhaiskasvatuksessa

Päiväkodeissa ilman riittävää tukea voivat jäädä etenkin lapset ilman diagnoosia sekä autismikirjon lapset.

perhe vessassa, äiti laittaa tyttären tukkaa

Sanna Marinin ehdotus nelipäiväisestä työviikosta on jo osin totta Tanskassa – "Nämä uudet vapaapäivät ovat minulle kuin terapiaa"

Osalle tanskalaiskunnan työntekijöistä tekee tiukkaa pusertaa viikon kaikki työtunnit neljässä päivässä.

Aihe: erityislapset

Uusimmat artikkelit