Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Etelä-Savossa kalastettiin viime vuonna miltei puolet Suomen sisävesien muikuista

Valtakunnallisesti muikku oli määrältään sisävesien tärkein saaliskala.

Suomen suurimpia kuhasaaliita pyydetty Pohjois-Karjalasta

Muikku ja kuha ovat Pohjois-Karjalan merkittävimmät saaliskalat. Niiden osuus kalasaaliista on yhteensä yli 75 prosenttia.

Pohjois-Savoon vajaat 50 ilveksen pyyntilupaa

Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Savossa olevan nyt runsaat 250 yli yksivuotiasta ilvestä.

Pohjois-Karjalaan myönnetty ilveslupia melkein tuplasti

Suomen riistakeskus on myöntänyt maakuntaan poikkeusluvat 30 ilveksen ampumiseen.

Ilveksen kaatolupia myönnettiin Etelä-Savoon viime vuotta enemmän

Edellisenä metsästyskautena Etelä-Savon alueelle saaliiksi saatiin 33 ilvestä.

Kirjanpainajatuhon riski kasvaa kesäksi, jos tuuli kaataa paljon puita talvella

Kirjanpainajakuoriainen ja lahoava puu kuuluvat metsän arkipäivään. Tuhoriski eläville kuusille niistä voi tulla, jos molempia on yhtä aikaa kovin runsaasti.

Uusi tutkimus selvittää poronhoidon muutoksia ja sopeutumiskeinoja

Tutkimuksessa selvitetään vaikutuksia myös poronhoidon toimintaedellytyksiin, käytänteisiin ja poronhoitokulttuuriin.

Maksaisitko sinä vaellusreitin kulkemisesta tai tulipaikan käytöstä? Kansallispuiston kävijämäärä kasvoi, mutta se ei näy luontoyrittäjän tuloissa

Suomalaiset ovat jokamiehenoikeuksien kautta tottuneet ilmaiseen tai edulliseen luontomatkailuun. Nyt yrittäjät toivovat tilanteen muuttuvan.

Maatalouden kannattavuuden seurantaan on tulossa uusi työkalu

Tarkoituksena on muun muassa eritellä maatalousyrittäjän eri tulot ja laskea arvo maataloudessa tehtävälle työlle.

Tenojoen ainutlaatuinen lohikanta on äärimmäisen heikossa tilassa, mutta miksi? Tutkija Panu Orellkaan ei tiedä ja syytä etsitään mereltä

Kaikuluotainlaskennan mukaan jokeen nousi tänä kesänä kutemaan vain reilut 15 000 lohta.

Kurkista lohien hääkamariin – vedenalaiskamera välittää elävää kuvaa Tenon lohien kutupuuhista

Luonnonvarakeskuksen kamera näyttää tapahtumaa, jota ihminen ei yleensä pääse katsomaan.

Kammottu metsätuholainen saattaa tehdä toisen sukupolven – lämmin sää saa kirjanpainajat aikuistumaan varhain

Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku.

Kemera-lain odotetaan saavan jatkoa vuoteen 2023 saakka

Hallitus on antanut Kemera-lain jatkon lisäksi lakiesityksen metsityksen tukemisesta.

Ulosteet antavat susista aiempaa tarkempia tietoja – vapaaehtoisia kerääjiä koulutetaan netissä

Aiemmin ulostenäytteitä on kerätty Luonnonvarakeskuksen henkilökunnan voimin.

Luonnonvarakeskus: Kartonki nousee ensi vuonna Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi

Metsäteollisuuden tuotannon ja viennin ennustetaan elpyvän ensi vuonna paino- ja kirjoituspaperia lukuun ottamatta.

Susien DNA-seuranta laajenee uusille alueille – ulostenäytteiden keräämiseen kaivataan vapaaehtoisten apua

Seurantaa tehdään myös maakuntarajojen yli kuten Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla.

Puutuhkasta ja kompostista syntyi uusi metsälannoite – laki ei vielä salli biohajoavan lannoitteen käyttöä

Lannoitteen vaikutusta puuston kasvuun tutkitaan Padasjoen Vesijaon metsäntutkimusalueella.

Savonlinnan kaupunki kaavailee rakentavansa 2,8 miljoonan euron toimitilat teknologiapuisto Nohevaan

Hankkeen toteutuminen edellyttää, että Savonlinnan kaupunginvaltuusto myöntää pääomituksen investoinnin toteuttamista varten.

Hirvenmetsästyksen ensimmäinen jakso päättyi - kaatotilastossa erottuvat Inari, Sodankylä sekä Posion ja Ranuan hirvitalousalue

Inarissa mennään reilusti jäljessä, etelämpänä selvästi edellä viimevuotisia kaatomääriä.

Karhunmetsästys on päättynyt tältä syksyltä

Kuukauden aikana Pohjois-Karjalassa ammuttiin 163 karhua.

Syksyn karhujahti yhtä lupaa vaille valmis

Kaikkien aikojen suurimman karhujahdin viimeinen lupa on käyttämättä Ilomantsissa.

Asiantuntija: EU:n hiilinieluasetuksesta on tulossa löperö yritelmä, joka ei takaa hiilinielujen säilymistä

Suurin osa hakkuiden nielua pienentävästä vaikutuksesta jää huomioimatta.

Poromiehet näkevät karhunkatselupaikkojen rakentamisen lisäävän porovahinkoja – asiaa tutkitaan kahden kesän ajan

Tutkimus tehdään Kuusamossa ja Suomussalmella, missä kuvauspaikkoja on paljon.

Kemijoen radiolohien liikkeistä tiedetään jo vähän: osa palannut merelle, moni hakeutuu kohti seuraavaa patoa

Alkukesällä merkityistä lohista moni lopetti kutunousun ja lähti merelle, mutta syksyn lohilta toivotaan parempaa nousuhalua.

Lapin puolukkasadosta tulossa kohtuullisen hyvä

Puolukan pölytys jäi tänä kesänä suhteellisen heikoksi.

Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Valmisteilla oleva ruokahävikin kansallinen tiekartta tähtää aiempaa tehokkaampiin keinoihin hävikin vähentämiseksi. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa.

Selvitys: Koirien lyttynaamat ja lyhyet kallot ovat eläinsuojelulain vastaisia – tiettyjä rotuja muutettava terveempään suuntaan

Eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttava koiranjalostus pitäisi tuoreen selvityksen mukaan lopettaa.

Tutkimus osoittaa sen, minkä kalastajat jo tiesivät: merimetson pesimäalueella ahvensaalis voi jäädä jopa puoleen tavanomaisesta

Kalastajat ovat huomanneet ahvenkannan pienenevän jo vuosien ajan. Tutkimus toteutettiin Merenkurkussa merkitsemällä 2000 ahventa.

Suomessa kokeillaan nyt kokonaan mereen upotettavaa kalankasvatusallasta

Uudenlaisesta kalankasvattamosta toivotaan yhtä ratkaisua alan ongelmiin.

Viljasato notkahtaa viime vuodesta – ruissato ei kata kotimaista kulutusta

Kaikkien viljojen sato heikkenemässä. Ainoastaan herne on yllättämässä positiivisesti.

Metsää hakattiin Pohjois-Karjalassa viime vuonna selvästi aiempaa vähemmän

Kun hakkuita vuonna 2018 tehtiin yli 84 000 hehtaarin alalla, viime vuonna hakkuuala oli noin 24 000 hehtaaria pienempi.

Tutkijoiden arvio: Suomen luonnon monimuotoisuus on jatkanut vähenemistään

Päätavoitteena tulisi olla siirtyminen ekologisesti kestävään, oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.

Luminen talvi iski rajusti poronhoitoon – Paliskuntain yhdistys: Mikäli valtio ei tule apuun, voi tuleva talvi olla poronhoidossa tiputuspeliä

Luonnonvarakeskus on selvittänyt viime talven vaikutuksia poronhoitoon. Paliskunnat arvioivat 15 000 poron kuolleen.

Ennätyssuuri jahti alkoi reippaasti Pohjois-Karjalassa – Kasperi Nieminen kaatoi uroskarhun aivan lähietäisyydeltä 

Tutkijan mukaan karhu voi Suomessa hyvin, koska kanta kasvaa, vaikka kaatojen määrä nousee. 

Ankara talvi vei jopa 15 000 poron hengen

Poroja kuoli erityisesti poronhoitoalueen pohjoisosassa, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen kyselystä.

Jokioisten ja Maaningan huippunavetoista tulee kansainvälisen maitotutkimuksen kivijalka Suomessa

Jokioisille rakennetaan kokonaan uusi navetta vastaamaan tutkimuksen tarpeita.

Metsämarjojen sadosta yllättäen erinomainen – heinäkuun sateet olivat mustikalle taivaan lahja

Luonnonvarakeskuksen mukaan myös puolukkasadosta voi odottaa varsin hyvää Satakunnassa.

Vaarattomaksi luultu perhonen osoittautuikin hurjaksi tuholaiseksi – toukat söivät hehtaarien kokoisen viljapellon Kouvolassa

Aiemmin varsiyökköseksi luultu tuholainen on nyt tarkentunut kalvassekoyökköseksi. Torjuntakeinoa ei ole.

Suopursuja keräämällä voi tienata 60 euroa tunnissa – ulkomailla kasvi on arvokas, mutta Suomessa sitä ei juuri käytetä

Luonnontuotteita ei osata hyödyntää kotimaassa, joten Suomeen tuodaan esimerkiksi paljon havuja ja käpyjä ulkomailta.

Suurpedot pelottavat suomalaisia aiempaa enemmän, yleisempää susireviireillä

Susiakin enemmän eläimistä pelätään punkkeja ja karhuja.

Metsälintukannat voivat hyvin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Luonnosta kanalintujen metsästysajoista odotetaan valmistuvaksi tällä viikolla.

Karhun mädäntyneitä jäänteitä löydetty Rääkkylästä

Uroskarhun epäillään tappaneen naaraan ja pennun keväällä.

Lapissa metsäkanalintujen kannat ovat vahvistuneet – alueellista vaihtelua on kuitenkin paljon

Riistakolmiolaskentojen perusteella muun muassa riekkokannassa on tapahtunut elpymistä.

Viime vuoden teerisaalis oli runsas Kainuussa

Runsaampi kanta ja pidemmät metsästysajat näkyvät saalismäärässä.

Metsäkanalintujen saalismäärä kasvoi viime vuonna 20 prosenttia

Etenkin teeriä on pyydetty aikaisempaa enemmän.

Viljasadosta tulossa hyvä Päijät-Hämeessä

Kesän kuivat ja sateiset kaudet eivät ole aiheuttaneet laajoja ongelmia.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle