Luonnonvarakeskus - uusimmat sisällöt

Kuusivaltaisten, rehevien soiden avohakkuista luopumalla saataisiin leikattua hiilidioksidipäästöjä merkittävästi

Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan hakkuumääriä ei tarvitsisi kuitenkaan pienentää, vaan ne kohdennettaisiin toisin.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ari Nikula seisoo ulkona ruskaisten puiden edessä.

Luonnonvarakeskus tutkii tuulivoimaloiden vaikutusta metsäeläimiin – vaikutukset voivat olla osin jopa positiivisia

Luonnonvarakeskus on aloittanut Windlife-hankkeen, jossa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia metsäeläimiin. Se kerää tietoja siitä, välttävätkö eläimet voimaloita vai saavatko ne niistä jopa hyötyä.

Poroja tunturissa lumimaisemassa talvella 2023.

Poronhoitajat ovat odottaneet katokorvauksia puolitoista vuotta, mutta ministeriössä jahkailu jatkuu edelleen

Katovuoden korvausten maksamisesta piti päättää viime viikolla valtioneuvostossa, mutta asia palautettiin takaisin maa- ja metsätalousministeriöön uudelleen valmisteltavaksi.

Luken asiantuntijat: Pohjanlahden silakkakanta elpyy, vaikka pyyntiä ei kiellettäisi kokonaan

EU-komissio on ehdottanut, että silakanpyyntiin asetettaisiin täyskielto Pohjanlahdella, koska silakkakannat ovat huvenneet ja kalat pienentyneet. Tutkijat ovat maltillisempien rajoitusten kannalla.

Ilmakuva maatilasta, jossa rakennuksia. Näkyy myös puita.

Senaatti-kiinteistöt etsii uutta omistajaa Piikkiön entiselle puutarhatuotannon tutkimustilalle

Suurin osa tilan rakennuksista on suojeltu rakennusperintölain nojalla.

Salametsästykseen liittyvää esitutkintamateriaalia tietokoneen näytöllä.

Poliisi hämmentyi epäiltyjen valtavan määrän edessä – tällainen on Ylä-Savossa paljastunut salametsästysvyyhti

Lapinlahdella viime keväänä paljastunut salametsästys on osoittautunut monin tavoin poikkeukselliseksi. Poliisi on joutunut esitutkinnassa turvautumaan mitä erilaisimpien alojen asiantuntijoihin.

Metsämittarin tuhoja varvikossa Sillavaarassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

Ounastunturilla poikkeuksellinen metsämittariperhosten massaesiintymä – varpukasvillisuus paikoin kuollut

Kesällä tehdyissä tutkimuksissa metsämittarin havaittiin esiintyvän tuhoalueilla valtavan suurina tiheyksinä.

Kansainvälisen merentutkimusneuvosto olisi sallinut silakankalastuksen jatkuvan Itämerellä – komissio päätti kuitenkin toisin

Tavoistaan poiketen Euroopan komissio ohitti kansainvälisen merentutkimusneuvoston suositukset.

Kikhernekasvustoa on nostettu esiin vaalealle harsolle.

Jyrkkä lasku härkäpavun viljelyssä – osa suomalaisviljelijöistä sai tarpeekseen ja siirtyy toiseen kasviin

Kuuma ja kuiva kesäkuu vei härkäpapusadon alakanttiin osassa maata. Kotimaisten proteiinikasvien kysyntää voi olla vaikea tyydyttää.

Två älgar står på en vintrig åker med frost och lite snö på.

Hirvijahti käynnistyi Lapissa viime vuotta pienempänä – hirvikantakin on pienimmillään yli 20 vuoteen

Hirviä saa metsästää aiempaa vähemmän, koska hirvikannat ovat pienentyneet. Lapin alueelle myönnettiin hirvenmetsästykseen vain 4121 pyyntilupaa, mikä on 30 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Silakoita puulaatikossa, taustalla kalastusalus ja merimaisema.

Miksi silakan kalastus halutaan kieltää Suomelta? Lue tästä, niin tiedät

Euroopan komission kaavailema silakan kalastuskielto yllätti täysin niin kalastajat, kuluttajat kuin tutkijatkin. Kokosimme keskeisimmät faktat huolta herättävästä EU-esityksestä.

Kirjanpainaja on iskenyt kuusiin ja saanut niiden latvat kuivumaan.

Kirjanpainajia parveili Kaakkois-Suomessa vielä elokuussakin

Loppukesän tuhot alkavat näkyä kuusissa syksyn aikana.

Tenojoki, Norjan kyttyrälohipato heinäkuussa 2023.

Norja purkaa epäonnistuneen kyttyrälohipadon Tenosta – pato ei estänyt kyttyrälohien nousua, mutta haittasi joen omaa lohikantaa

Norjan ympäristöviraston mukaan pato puretaan, koska viime aikoina on saatu vain muutama kyttyrälohi. Tosiasiassa pato ei ole toiminut koko kesänä, vaan Tenoon on noussut sata tuhatta kyttyrälohta.

Ylä-Lapin riekkokanta kasvaa edelleen – kanta on nyt lähes kolme kertaa pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi

Kahden viime talven olosuhteet ovat olleet suotuisat riekkojen selviytymiselle ja lisääntymiselle.

Kainuussa metsäkanalintukannat pienentyneet: poikastuoton vähenemistä selittää alkukesän viileys

Ehdotukset tulevan syksyn metsästysajoista lähtevät lähiaikoina lausuntokierrokselle.

Tenosta pyydettyjä kyttyrälohia heinäkuussa 2023.

Kyttyrälohien määrä Tenojoessa nousi uuteen ennätykseen – jokeen päässyt yli 100 000 kutemaan ja mätänemään

Kyttyrälohien määrä näyttää kaksinkertaistuneen Tenossa kahden vuoden takaisesta. Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan jokeen voi nousta jopa 140 000 kyttyrälohta.

Parkkipaikalla on suuria kasoja koivunsiemeniä.

Oletko huomannut tämän ilmiön? Ilmassa leijuu nyt valtavasti ruskeita siemeniä, joiden määrästä jopa tutkija yllättyi

Koivun siemensato on tänä vuonna poikkeuksellisen runsas. Siemeniä leijailee ilmassa vielä todennäköisesti elokuun ajan, mutta pahin vaihe on jo ohitettu.

Kuollut teeri on laitettu pystyyn kuolleen puun oksalle.

Pohjois-Karjalan metsäkanalintukannat edelleen hyvällä tolalla

Kesän riistakolmiolaskentojen perusteella kanalintukannat ovat maakunnassa jo kolmatta vuotta peräkkäin paikallisten keskiarvojen yläpuolella.

Kesän riistakolmiolaskennat ovat käynnissä

Laskennassa ovat mukana metso, teeri, pyy, riekko, lehtokurppa, metsäjänis ja karhu.

Puolukka on aika varma marja – tänäkin kesänä sato näyttää vähintään kohtalaiselta

Marjojen tulo riippuu paljon säistä, oikeastaan koko vuodenkierron ajalta. Puolukka on kuitenkin marjojen varmimmasta päästä ja huono sato on pikemminkin poikkeus.

Riistakolmiolaskennat käyntiin viikonloppuna

Syksyn metsästysajat metsäkanalinnuille päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä.

Runsaasti mustikoita metsässä, lähikuva.

Mustikka ja hilla kärsineet hallavaurioista Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla – puolukkasadosta sen sijaan ennakoidaan tavanomaista parempaa

Mustikka pölyttyi tänä vuonna tavanomaista heikommin, mutta puolukan pölytys vaikuttaa sen sijaan onnistuneen melko hyvin.

Naaraskarhuilla on paljon pelissä pentujensa kanssa ja suojaa haetaan tarvittaessa ihmisten läheltä – karhujen kohtaaminen ei ole kuitenkaan yleistä

Pohjois-Savossa Kuopiossa nähtiin eilen illalla kaksi karhua Saaristokaupungissa Jynkänvuoren alueella. Taajamassa karhuhavainnosta täytyy aina ilmoittaa viranomaiselle, sillä stressaantunut eläin voi olla vaarallinen.

Puolukkaa voidaan saada paikoin runsaasti, sen sijaan mustikka- ja lakkasato on korkeintaan keskinkertainen

Puolukan pölytys onnistui hyvin ja havaintojen perusteella raakileita on runsaasti. Mustikan ja lakan satonäkymiä heikensivät puolestaan huono pölytys ja hallavauriot.

Siivoamattomia mustikoita miehen kädellä.

Mustikkasadosta tulossa varsin kohtuullinen Pirkanmaalla – tutkija: ”Parhaita alueita Suomessa”

Heinäkuun alun sateet ehtivät todennäköisesti pelastaa mustikat kuivumiselta.

Luonnonvarakeskus: Hillan pölytys epäonnistunut tai vähintään keskimääräistä heikompi Lapissa

Hillaa ja mustikkaa tulee ennusteen mukaan enintään keskimääräisesti. Sen sijaan puolukkaennuste vaikuttaa lupaavalta.

Pirkanmaan vetovoima ei juuri susiin ulotu, eniten havaintoja tehdään maakunnan reuna-alueilla

Luonnonvarakeskus Luken vuotuinen kanta-arvio käy läpi susien reviirit havaittujen yksilöiden ja ulostenäytteiden perusteella. Koko maan kanta lienee kevättalvella 300:n paikkeilla, ehkä hivenen yli.

Luken Siikajoen koetoimintapaikan naudoilta on löytynyt salmonellabakteeria

Näyte on lähetetty Ruokavirastoon varmistusta varten. Tulokset tulevat lähipäivinä.

Ruskomäntypistiäisistä ei vielä havaintoja pohjalaismetsissä – edellisestä joukkoesiintymästä on jo yli 10 vuotta

Pistiäisten toukat ovat syöneet niin taimikoita kuin varttuneitakin metsiä lähes paljaaksi neulasista muualla maassa. Tämän kesän pahin tuhoalue on Etelä-Savossa.

Viljelijän kädet tutkivat pellossa kasvavaa kauraa.

Yli kolmannes Satakunnan maatalousyrittäjistä pistänyt pillit pussiin vuosikymmenen aikana

Maatalousyritysten määrä on ollut tasaisessa laskussa vuodesta toiseen Satakunnassa.

Outo tauti tappaa Saimaan uhanalaisia lohikaloja: järvilohta ja saimaannieriää uhkaa jopa sukupuutto

Vesihome on tappanut ison osan Saimaan järvilohen ja nieriän emokaloista. Molemmat lajit ovat olleet uhanalaisia kymmeniä vuosia ja niiden elämänlanka on ollut luonnosta pyydettyjen emokalojen varassa.

Rajavartijoiden autoja Imatran Pelkolassa, jossa rakennetaan esteaitaa rajalle.

Itärajan esteaita voi heikentää isojen eläinten geneettistä monimuotoisuutta – ainakin pohjoisessa vaikutus jäänee vähäiseksi

Elämme vakavan joukkosukupuuton aikaa, jolloin olisi tärkeää tukea monimuotoisuuden säilymistä. Pahimmillaan tällaiset esteaidat kiihdyttävät lajien häviämistä.

Oululaiset Matti Koivu ja Seppo Köngäs poseeraavat juuri Tornionjoesta nostamansa lohen kanssa

Jääkö Tornionjoen lohivuosi vaisuksi? Tutkijan mukaan kalat voivat odottaa joen viilenemistä

Tornionjokeen on noussut vähän lohia tähän mennessä. Kesäkuun lopun tilanne oli huonompi vain vuosina 2009 ja 2010. Lohitutkija uskoo, että osa lohista odottelee vielä parempia nousuolosuhteita.

Marjastaja pitää mustikanvarpua marjanpoimurin edessä.

Mustikkasadosta on tulossa viimevuotista heikompi

Kylmä alkukesä ja hallayöt ovat heikentäneet mustikan pölyttymistä koko maassa. Kuivuus puolestaan uhkaa jättää kypsyvät marjat pieniksi.

Ylämaan laumaan kuulunut koirasusi matkasi Lappeenrannasta Länsi-Suomeen – laumasta ei uusia havaintoja

Luonnonvarakeskuksen kanta on, että koirasudet pitäisi edelleen poistaa Suomen luonnosta.

Hallayöt ovat haitanneet mustikan kukintaa Etelä-Savossa

Mustikan pölytysennuste on Etelä-Savossa keskimääräinen tai keskimääräistä heikompi.

Luke ennustaa Pirkanmaalle kohtalaista mustikkasatoa, paikallinen vaihtelu voi olla suurta

Marjakasvien kukinta on viileän alkukesän takia hieman jäljessä viimevuotisesta.

Halla ja kuivuus voivat heikentää tulevaa mustikkasatoa

Mustikat voivat jäädä kuivuuden takia pieniksi tai jäädä kokonaan kehittymättä.

Viljatuotteiden suosio jatkuu, mutta lihankulutus laskee ja maitoa juodaan yhä vähemmän – näin suomalaiset söivät viime vuonna

Hintojen nousu näkyy ihmisten ruokatottumuksissa. Asiantuntijan mukaan lihan kulutukseen on vaikuttanut myös keskustelu ympäristöstä ja terveydestä.

Meriharjus valmiina akustisen merkin asennusta varten. Kuvassa tutkija Lari Veneranta Luonnnonvarakeskuksesta.

Meriharjus on kadonnut, mutta syytä ei tiedetä – asiantuntija: ”Viimeinen tilaisuus pelastaa meriharjus”

Luonnonvarakeskus tutkii veden suolapitoisuuden ja rehevöitymisen vaikutuksia meriharjuksen mätiin sekä kalojen liikkumista Perämerellä. Samalla meriharjuskantaa yritetään elvyttää.

Hamppupellolle kyykistynyt Marjo Keskitalo esittelee pellolla kasvavia öljyhampun pieniä taimia aurinkoisena kesäkuun päivänä.

Hamppu on hyvä vuoroviljelykasvi, hiilensitoja ja tulevaisuudessa ehkä tärkeä proteiinin lähde

Kiinnostus öljy- ja kuituhampun viljelyyn on kasvussa. Tällä hetkellä hampusta voidaan hyödyntää laillisesti vain kuitua, siementä ja siitä saatavaa öljyä.

Luken tutkijat nuottaavat kyttyrälohen poikasia Tenonvuonossa.

Yhä jatkuva lohen kalastuskielto on purrut Tenojoella – saamelaiskalastaja: ”Tuntuu niin väärältä ettemme pääse ottamaan edes yhtä lohta”

Luonnonvarakeskuksen mukaan Tenojoen alkukesän lohimäärä näyttää viime vuosia paremmalta. Atlantinlohen pyynti Tenojoen vesistöissä on kuitenkin kiellettyä myös tänä kesänä.

Saimaannorppa makaa kiven päällä Saimaalla.

Luken kysely: saimaannorpan suojelun tiukentamiselle on kannatusta

Suojelutoimenpiteistä eniten kannatusta sai muun muassa ympäristömyrkkyjen vähentäminen.

Susia jolkottelee Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa muuta maata vähemmän, mutta tutkijan mukaan tilanne voi muuttua

Ilmastonmuutos voi edistää pienten hirvieläinten leviämistä Suomessa. Kauriiden vanavedessä sudet voivat laajentaa elinalueitaan, kun ravintoa on hyvin tarjolla.

Pohjois-Pohjanmaalla on Luken arvion mukaan neljä susiperhelaumaa – Pyhäjoella suurin noin 10 suden lauma

Luonnonvarakeskuksen mukaan susien määrä kasvaa läntisessä Suomessa.

Susilaumojen määrä kasvussa pohjalaismaakunnissa – Luke: Odotettu kannan kasvu on noin kymmenen prosenttia vuodessa

Pohjalaismaakunnissa suurimmat laumat liikkuvat Lauhavuoren, Peurainnevan ja Pörtomin suunnalla. Havaintoja on yhteensä vuoden aikana rekisteröity noin 400.

Susikannan kasvu jatkuu – lampuri, tutkija ja metsästäjä kertovat, millaisena he näkevät tilanteen

Tuoreen arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa, kun susikanta on pienimmillään, hieman yli 300 sutta. Luonnonvarakeskuksen mukaan susia on syksyllä huomattavasti enemmän.

Virtaava joi, johon laskee vastarannalla iso musta putki, josta suihkuaa vettä.

Iin Haapakosken alasvaelluskalareitin toimivuutta selvitetään kesän aikana

Merkittyjä lohen vaelluspoikasia vapautetaan Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle 105 ja suoraan rakennettuun alasvaellusväylään 180 yksilöä.

Torjunta-aineet heikentävät kimalaisten muistia ja oppimiskykyä – ja se teettää niillä enemmän töitä

Jo nyt torjunta-ainepitoisuudet voivat nousta niin korkeiksi, että ne heikentävät kimalaisten ruoanhankintakykyä. Kun kimalaisen muisti heikkenee, se joutuu tekemään ruokansa eteen enemmän työtä.

Hakkuuaukko, jonne jätetty pystyyn muutamia säästöpuita. Maassa puunkantoja ja hakkuutähteitä.

Suomessa keskustellaan metsistä toistuvasti väärillä faktoilla, tuskailee asiantuntija – virheet leviävät professorin mukaan jopa ulkomaille

Metsiä vuosikymmeniä tutkinut Annika Kangas ei kehu kotimaista metsäkeskustelua: toistellaan samoja argumentteja eikä kuunnella toisia. Lisäksi kielteinen uutisointi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.

Aihe: Luonnonvarakeskus

Uusimmat artikkelit