Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Makaronia kaupan hyllyllä.

Ruoan hinnan nousu iskee seuraavaksi viljaan, lihaan ja maitotuotteisiin, ennakoi Luke – kotitalouksille jopa 500 euron lisälasku

Tänä vuonna maatalousyrittäjän työtunnille jää palkkaa noin seitsemän euroa, kun energian ja lannoitteiden hinnan nousu iskee maatilojen kannattavuuteen.

Pentalan saariistomuseossa laiduntaa lampaita.

Merenrannalla laiduntava karja ehkäisee ravinteiden valumista mereen

Tutkimuksen mukaan rannoilta mereen huuhtoutuvat ravinteet vähenevät, kun osa rantaniittyjen kasvusta sitoutuu laiduntavien eläinten kasvuun. 

Karhu tarkkailee ympäristöään maastossa.

Karhukannan arviointi DNA-näytteistä alkaa: myös Pirkanmaan pohjoisin osa mukana

Näytteet saadaan ulosteista, joita kerätään 11 kokeilualueella Suomessa vuosina 2022-23.

Pieni ruoka-annos, jossa on paistettua kalaa, karamellistoitua sipulia. Vieressä hiukan vihreää ja päällä lila orvokki. Annos on kivilautasella.

Halveksittu roskakala on hivuttautunut trendiherkuksi – särkibisnes on noussut kannattavaksi liiketoiminnaksi

Särkikalojen käyttöä on edistetty valtion tukirahoilla ja useilla kampanjoilla. Vähempiarvoisena pidetyn kalan kulutus on lähiruokabuumin siivittämänä noussut niin, että raaka-aineesta on jopa pulaa.

Vesilintu levähtää sulan veden äärellä jään päällä.

Lappiin tarvitaan lisää vesilintujen laskijoita – riittää, että tunnistaa jotenkuten metsästettävät lintulajit

Tietoja tarvitaan muun muassa vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen.

Koivun siitepölystä pullea norkko.

Koivun kukinta Kaakossa viime vuotta heikompaa – allergiakausi jatkuu viime vuotta helpompana

Koivut käyttivät viime vuonna kukintaan paljon voimavaroja. Näin myös tämän kevään allergiakaudesta odotetaan viimevuotista kevyempää.

Lehmät kävelevät kohti kameraa kesäisellä laitumella

Rakennuskustannusten raju nousu siirtää Jokioisten tutkimusnavetan rakentamista

Uuden tutkimusnavetan rakennustöiden oli määrä alkaa keväällä 2022 Luken nykyisen tutkimusnavetan läheisyydessä.

Järvitaimenia on kudulla kivikkoisen joen pohjassa.

Inarijärveen istutetaan satoja tuhansia kaloja

Nieriöiden ja siikojen määrää tullaan tänäkin vuona kompensoimaan järvitaimenen poikas- ja mäti-istutuksilla.

Jaakko Erkinaro

Tenolla kokeillaan kesällä erilaisia pyyntimenetelmiä kyttyrälohen poistamiseksi: vaihtoehtoina nuottaaminen, sulkupyydykset ja kulkutus

Kyttyrälohta yritetään poistaa Tenosta vuodesta 2023 alkaen tehokkaasti. Tulevana kesänä on tarkoitus testata, miten vieraslajia voisi poistaa esimerkiksi nuottaamalla, sulkupyydyksillä tai ajoverkolla.

Ranuan eläinpuiston Malla-karhu lumihangessa.

Pirkanmaalla liikkui viime vuonna noin 60 karhua, nyt vain 30 – miksi tilasto näyttää jyrkkää alamäkeä?

Karhut vaihtavat paikkaa ja ovat taitavia piileskelemään. Karhukannan laskentatuloksia pitää lukea pitkältä ajalta. Pirkanmaalla lukemat heittelevät vuosien välillä tuntuvasti

Vesilintu levähtää sulan veden äärellä jään päällä.

Vapaaehtoisia vesilintujen laskijoita kaivataan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Laskijat voivat ilmoittautua Luonnonvarakeskukselle. Tiedossa on jo valmiita laskentapaikkoja, myös uuden voi perustaa.

Pilkkijöitä kevätjäällä Rovaniemen Jyrhämänrannassa.

Parikymppiset naiset kalastavat nyt ahkeraan – eniten suomalaiset saavat saaliikseen ahvenia

Myös eläkeläiset ovat innostuneet vapaa-ajan kalastamisesta. Suomalaisista joka neljäs kalastaa.

Ett rosa och ett gult badhus med terrasser och bryggor på Runsala i Åbo.

Turku aikoo kiristää ilmastotavoitteitaan – kaupungin hiilinielut kasvaneet odotettua vähemmän

Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien osuus Turun metsistä on pieni. Se tarkoittaa, että metsien kasvu, eli kyky muuntaa ilmakehän hiilidioksidia biomassaksi heikkenee vuosikymmenten mittaan.

Karhuemo ja neljä pentua Kuusamossa.

Karhut ovat jo liikkeellä Keski-Suomessa – Kannonkosken ja Keuruun seuduilla kerätään karhun DNA-näytteitä

Keski-Suomen karhut ovat jo heränneet talviuniltaan. Kannonkosken ja Keuruun seuduilla riistanhoitoyhdistykset järjestävät karhujen DNA-näytteiden keräämistä.

Susi suolla auringonnousussa.

Varsinais-Suomessa kerättiin talvena aikana yli 200 suden DNA-näytettä

Näytteitä käytetään avuksi susikannan määrittämisessä. Luonnonvarakeskus julkaisee Varsinais-Suomen tämän vuoden susikanta-arvion kesäkuussa.

Karhuperhe metsässä.

Karhujen määrä kääntynyt lievään laskuun

Luonnonvarakeskus Luke arvioi Suomen karhukannan kasvun taittuneen. Karhuja metsästettiin viime vuonna ennätysmäärä.

Tornionjoki Ylitorniolta.

Tornionjoen luonnonlohikanta kasvussa – viime kalastuskauden saalis toiseksi suurin vuosikymmeniin

Meritaimenkanta on vesistössä sen sijaan edelleen heikko ja vaellussiikakanta on heikentynyt.

Poronhoitaja Jussa Seurujärvi.

Boazodoalli ii jáhke diibmobálkká leat oba njeallje euroge: “Ii dán daga ruđa dihte, baicce vai dán sáhtášii joatkit boahttevaš buolvvaide”

Goavvejagit leat geahpedan garrasit boazodoalliid dietnasa. Varas dutkamuš čájeha, ahte boazodoalli bálká lea sullii njeallje euro. Jussa Seurujärvi jáhkká dan leat uhcitge.

Susi hiipii lumihangessa.

Susien DNA-näytteiden keräys päättyi tältä talvelta – Oulun ja Kainuun riistakeskusten alueelta kerättiin yli 200 näytettä

Oulun riistakeskuksen alueelta näytteitä kerättiin 130 kappaletta ja Kainuun riistakeskuksen alueelta 93 kappaletta. Suurin osa näytteistä tuli vapaaehtoisilta kerääjiltä.

Joken nouseita meritaimenia Tenojoen vesistössä.

Tenon lohirajoitukset purevat – joen taimenkanta paranee vuosi vuodelta ja nyt voidaan jo pohtia pyynnin lisäämistä

Tenojoen taimenkanta on Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan vahvistunut ja kalojen keskikoko kasvanut. Tutkijoiden mukaan kalastusta voitaisiin mahdollisesti laajentaa syyskesällä.

Susia Ähtärineläinpuistossa

Suden DNA-näytteitä kertyi kattavasti, vaikka talven paksu lumipeite haittasi ulostenäytteiden löytämistä

Suden DNA-näytteitä kertään, jotta niiden ja havaintojen avulla voidaan muodostaa kuva kannasta ja reviireistä.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Valkohäntäpeuran kanta pieneni Etelä-Hämeessä

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuran talvikanta pieneni koko maassa noin 9,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Valkoposkihanhia Tohmajärven Valkeasuolla keväällä 2021.

Hanhipellot vuoden positiivinen lintuteko – hankkeen tavoitteena vähentää valkoposkihanhien aiheuttamia peltotuhoja

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on valinnut positiiviseksi lintuteoksi aiemmin muun muassa Ilomantsin matkailyrityksen sääksikameran.

Folion päällä kuollut kampela. Vieressä mittanauha.

Järvestä löytyi valkomahainen merikala, eikä kukaan tiedä, miten se on sinne päätynyt – tutkija: "Oho!"

Saimaalla tarttui verkkoon isohko kampela. Tutkija pohtii, olisiko joku tuonut sen sinne.

Metsäpeuran vasaa vahditaan vielä herkeämättä

Pohjois-Pohjanmaalla mietitään miten metsäpeurat ja porot pidettäisiin erillään

Metsäpeura on Suomen alkuperäislajistoa, jota tavataan vain Suomessa ja Venäjän Karjalasssa. Kannan vahvuus on noin 5 000 eläintä, joista yli puolet elää Kainuun ja Suomenselän alueella. Risteytyminen poron kanssa heikentää lajin perimää.

Koivu kukkii.

Luke: Koivuallergikon keväästä on tulossa kepeä

Luonnonvarakeskuksen mukaan koivu kukkii tänä keväänä koko maassa tavanomaista heikommin. Vuoden päästä tilanne voi olla toinen, sillä koivun runsas kukinta toistuu sykleissä.

Ilveksen jäljet lumessa.

Kainuussa kaatui 20 ilvestä kannanhoidollisessa metsästyksessä: yksi lupa jäi käyttämättä

Koko maassa saaliiksi saatiin 306 ilvestä. Saalis kasvoi edellistalvesta, jolloin kaadettiin 292 eläintä.

Mies mittaa lumikerroksen paksuutta.

Porotalouden laidunolosuhteet selvitetään – poroisäntä kaipaisi hätäavun porojen ruokintaan tulevan ajoissa

Luonnonvarakeskuksen tutkijat mittaavat lumikerroksia ja ottavat näytteitä kasvillisuudesta.

Hirvivaarasta kertova liikennemerkki maantien reunalla

Etelä-Hämeen hirvikanta on suurelta osin tavoitetasolla

Hirvet aiheuttavat vahinkoja maa- ja metsätaloudelle sekä vaaraa liikenteelle, minkä vuoksi hirvikannalle on asetettu tietyt tavoitetasot.

Mies mittaa lumikerroksen paksuutta.

Eiseváldi čielggadišgođii leago boazodoalus heahtedilli – boazoisida mielas dárbbašuvvošii maid heahteveahkki bohccuid biebmamii

Luonddudilli boazoealáhusas dutkojuvvo: buot muohtagerddiid gierragis eatnanrádjai mihtidit ja šattuid vel váldet čájánassan.

Kouvolalainen Markku Suutari vaihtoi ruusujen kasvatuksen pajujen viljelyyn

Huoltoasemien pöydissä ex-kukkatarhurin ideaa pidettiin hulluna – kaavailee isoja pajupeltoja eri puolille maata: "Tanskan kollega sanoi, että puhelin soi koko ajan"

Venäjän hyökkäyksen vuoksi Euroopassa halutaan nyt lisätä omavaraista energiantuotantoa. Yksi raaka-aine kotimaiseen energiantuotantoon voisi olla paju. Etujoukoissa pajubisnestä kehittää aiemmin ruusujen kasvattajana tunnettu Markku Suutari.

Oranssilakkinen Antti Suontama on kyykistynyt sauvoihin nojaten tutkimaan lumen pintaa.

Antti Suontama tulee paikalle, kun pihalla on käynyt susi – voimistuneen petovihan takia jälkien tarkastajia koulutetaan nyt riitatilanteisiin

Petoyhdyshenkilöiden koulutus uudistui helmikuussa. Vahva petotuntemus on yhä tärkeää, mutta sen rinnalla korostuu ihmisten kohtaaminen ja petoyhdyshenkilöiden rooli.

Rahkasammalta kädessä.

Kasvuturpeen korvaaminen ei ole helppoa – esimerkiksi rahkasammal ja kivivilla tuovat omat ongelmansa

Energiaturpeesta on määrä päästä eroon, mutta muutoksen on arvioitu vievän kannattavuuden myös kasvu- ja kuiviketurpeen tuotannolta.

Hirvisonni.

Hirvien määrä Suomessa vähenee edelleen, arvioi Luonnonvarakeskus

Suomen hirvikanta on pienentynyt jo useamman vuoden peräkkäin.

Sähkökalastusta Äkäsjoella

Luken meritaimenseuranta: Pellon Naamijoelta ei löytynyt yhtään kesänvanhaa poikasta, Inkoon Ingarskilajoelta sen sijaan runsaasti

Tornionjoen sivujokien, Kangosjoen ja Naamijoen, taimenkannat ovat huolestuttavan alhaisia. Eräissä Suomenlahteen laskevissa joissa löytyy sen sijaan jopa erinomaisia poikastuloksia.

Tenojoen lohia vedenalaiskuvassa

40 vuoden seuranta kertoo: Tenon lohi pienenee

Tenon lohien koko pienenee tuoreen tutkimuksen mukaan sekä Jäämerellä tapahtuvan kovan villakuoreen kalastuksen että Tenojoen muuttuneiden kalastustapojen seurauksena.

Kolme asiakasta syö lounasta.

Varsinais-Suomessa kehitetään yhteistyössä tuottajien kanssa ilmastoystävällistä lounasmallia

Hiililounas-hankkeella pyritään haastamaan alkutuottajia ja elintarvikealan yrityksiä miettimään ruoan hiilijalanjälkeä.

rusakko

Rusakko on levinnyt Itä-Suomeen, mutta ei loiki pehmeässä hangessa yhtä kepeästi kuin metsäjänis

Rusakko on yleistynyt vuosikymmenessä selvästi. Runsaslumisena talvena se ei kuitenkaan pysty liikkumaan hangella yhtä vaivattomasti kuin metsäjänis.

Hupisaarten keskusleikkipuisto Oulussa.

Oululaisvastaajat haluavat Hupisaarista monipuolisen kaupunkipuiston – myös Ainolan museo on monelle tärkeä osa puistoa

Luonnonvarakeskuksen tekemään selvitykseen koottiin kaupunkilaisten mielipiteitä Hupisaarten tulevaisuudesta.

Ahven vedessä

Vaasan edustalla tänä keväänä kuukauden kalastuskielto – syynä ahvenkannan heikentyminen

Kalastuskielto on voimassa 20.4.-20.5. ja koskee eteläistä kaupunginselkää ja sinne johtavia salmia sekä Onkilahtea. Kiellolla pyritään mahdollistamaan kannan elpyminen tulevina vuosina.

Hämeen ammattikorkeakoulun rakennuksia aurinkoisena talvipäivänä.

HAMK haluaa elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivuvirrat hyötykäyttöön – laktoosiliemessä voi kasvattaa vaikka väriainetta kosmetiikkaan

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus perustavat yhdessä Bioraaka-aineosaamisen keskuksen. Keskuksen tavoitteena on yhdistää yritykset, joilla on merkittävää tuotannon sivuvirtaa ja yritykset, jotka voisivat jalostaa näistä sivuvirtojen bioraaka-aineista uusia tuotteita.

Hakattuja havupuita pinossa

Puukauppaa tehtiin vilkkaasti Etelä-Savossa viime vuonna – yksityiset metsänomistajat saivat tuloja kolmanneksen edellisvuotta enemmän

MTK Etelä-Savon mukaan yksityismetsistä myytiin viime vuonna puuta kaikkiaan noin 5,2 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Heli Väätäjä näyttää koulutuksessa olevalle Frida-koiralleen ilmaistavaa kohdetta.

Voivatko nämä supernenät pysäyttää metsien tuholaiset? Koiria koulutetaan haistamaan miljoonatuhoja tekevät ruoste- ja lahottajasienet

Luonnonvarakeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu selvittävät, voidaanko koiria kouluttaa ilmaisemaan metsiä tuhoavia lahottajasieniä. Toiveena on myös, että koira-ammattilaisille saataisiin luotua uutta yritystoimintaa.

Jämtlanninpystykorva rähisee hirvelle.

Kainuun hirvisaalis pieneni viidenneksen edellisvuodesta: uusi arvio hirvikannasta saadaan maaliskuussa

Hirvikannan pienentymisestä johtuen saalis pieneni suuressa osassa maata, eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Näkymä kiikarin läpi hirvipassissa.

Pohjois-Karjalassa ammuttiin päättyneellä jahtikaudella 1 153 hirveä

Kaadettujen hirvien määrä pieneni lähes kaikkien riistanhoitoyhdistysten alueella.

Jokioisten kartanoon kuuluvia rakennuksia ilmakuvassa.

Jokioinen ostamassa maita valtiolta

Omistajaa on vaihtamassa kymmenisen hehtaaria maata. Kauppa merkitsee esimerkiksi tieomistuksien varmistamista. Maanomistussuhteet kunnan keskustaajamassa ovat olleet kirjavat.

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.

Metsä oman onnensa nojassa: käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Kome hirveä kulkee talvisessa taimikossa.

Inarissa lasketaan hirviä helikopterista

Lentoja on kaikkina viikonpäivinä seuraavan kuukauden ajan.

Metsämyyrä

Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa on kuukauden sisällä ollut useita myyräkuumetapauksia – syksyn myyräkanta alueella Suomen runsaimpia

Kalajoki–Merijärvi-alueella myyräkuume-epidemia on nyt sattunut hieman normaalia myöhemmäksi. Myös Ylivieskan seudulla useita tapauksia on ollut alkutalven sijaan joulukuulla. Myyräkuumeen esiintyvyys riippuu myyrien kannasta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle