Aihe: plankton

Satoja nälkään nääntyneitä lunneja huuhtoutui alaskalaissaaren rantaan – Ilmastonmuutos hävittää lunnien kala-apajat

Lämpenevässä meressä lunnien saaliskalat ovat aiempaa laihempia ja niitä pitää hakea laajemmalta alueelta.

Uusi tutkimus: Ilmastonmuutos ajaa merien planktonia kohti napa-alueita – kaikki kalat ja merieläimet eivät pysy muutoksessa mukana

Planktonit ovat siirtyneet antroposeeniin. Se tarkoittaa että ihmisen toiminta vaikuttaa niihin enemmän kuin muut luonnonvoimat.

Seilin tutkimusasemalle merkittävä laitelahjoitus – "laitteistoa tullaan hyödyntämään myös opetuksessa"

Lahjoituksena saatu tutkimuslaitteisto vietiin Seilin saarelle keskiviikkona.

Koukkuvesikirppuja aiempaa enemmän Hailuodon alueella – kirppuja niin paljon, että verkot sotkeentuvat

Koukkuvesikirppu on isokokoinen planktonäyriäinen, joka likaa verkkoja takertuessaan pyydyksiin.

Parjattua sinilevää on kiittäminen siitä, että elämämme ylipäätään on mahdollista – Nyt kerromme, mitä tämä uimareiden kauhu tekee, kun se ei kuki eikä rettelöi vesissä

Sinilevälle mennyt kesä oli vuosikymmenen paras: sitä näkyi laajoina lauttoina Suomenlahdella enemmän kuin aikoihin.

Kulunut kesä oli Suomenlahdella sinilevän supersuvi, pahempi kuin koskaan tällä vuosikymmenellä – "Tuulet ja merivirtaukset pakkasivat levämassat Suomen rannikolle"

Suomen ympäristökeskuksen mukaan hellekesä toi merialueille poikkeuksellisen runsaita sinileväkukintoja.

Lapset tutkivat kaloja ja planktoneita – ensimmäinen tiedeleiri käynnissä Rutalahdessa

Leiriläiset vierailevat muun muassa Leivonmäen kansallispuistossa.

Vedenalaiskuvaajat Alfredo Barroso ja Liisa Juuti tallentaneet Sininen planeetta II:n ainutlaatuista kuvaa – Rauskuparvi saa planktonit tuottamaan valoa

Pilkkopimeässä kuvattu materiaali on satumaista katseltavaa.

Tutkijat ymmällään: Mikromuovin määrä Itämeren kaloissa ei ole lisääntynyt 1980-luvulta

Tukholman saariston pintavesissä muovia on jo yhtä paljon kuin Los Angelesin rannikolla.

Älä hävitä polttoainevuotoa vedestä astianpesuaineella – Veneilijöiden yleinen tapa tekee polttonesteestä entistä pahemman myrkyn

Pidä saaristo siistinä ry:n mukaan polttoainejäämien hävittäminen veteen on edelleen valitettavan yleistä, vaikka viime vuosina tietoisuus aiheesta onkin lisääntynyt.

Vapautetut ilmapallot päätyvät usein luontoon – "Haitta voi olla isompi kuin ilo"

Vapaaksi päässeiden ilmapallojen tarkkoja ympäristövaikutuksia ei tiedetä. Ennen maatumista pallojen muovi saattaa päätyä eläinten vatsaan.

Environment watchdog: Chemical flush could restore hundreds of Finnish lakes

Following a successful chemical scrub of a lake earlier this month, a spokesman from the Finnish Environment Institute says Finland may use the same method to clean up hundreds of oxygen-depleted, eutrophic lakes across the country.

Muikut söivät Pyhäjärven vesikirput – vedenlaatu uhattuna

Muikut ja kuoreet söivät suihinsa vesikirput, mikä olisi voinut jo viime vuonna johtaa leväkukintojen huimaan kasvuun.

Afrikanpingviinit pulassa ilmastonmuutoksen ja liikakalastuksen vuoksi – pienemmät eivät löydä enää ruokaa

Afrikanpingviinit nääntyvät, sillä ne etsivät ravintoa vääristä paikoista.

Järvien rehevöityminen vähentää hyviä rasvahappoja kaloissa

Suomen järvien tummuminen ja rehevöityminen muuttavat järvien leviä. Levien muutokset taas ovat vähentäneet hyvien rasvahappojen määrän jopa puoleen.

Päijänteen muikkusaaliista ennakoidaan hyvää

Päijänteellä alkaneesta syksyn muikuntroolauksesta ennakoidaan hyvää saalista. Hyvää tulosta himmentää se, että pieni muikku ei kiinnosta kuluttajia ja sen hinta laahaa pohjalla.

Raportti: Lämpiävät meret vaarantavat jo ihmistenkin terveyden

Meret ovat tähän saakka imeneet valtaosan ihmiskunnan tuottamasta liikalämmöstä, mutta samalla ne ovat sairastuneet itse, kertoo poikkeuksellisen laaja tutkimusraportti.

Itämeren suolapulssin liikkeet ihmetyttävät tutkijoita

Runsaat puolitoista vuotta sitten Itämereen virtasi Tanskan salmista runsaasti vettä Pohjanmereltä. Suolaisen veden odotettiin parantavan Itämeren syvänteiden tilaa ja vaikuttavan edullisesti muun muassa turskakantojen lisääntymiseen. Nyt tutkijat ovat ymmällään, sillä ison suolapulssin vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.

Littoistenjärven viimeinen parannuskeino voi löytyä kemiallisesta saostuksesta

Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaa Littoistenjärveä on yritetty auttaa monin keinoin. Fosfori- ja typpikuormitus on muuttanut veden sameaksi, ja jokakesäinen sinilevä on estänyt virkistyskäytön. Emeritusprofessori Jouko Sarvala on valmis taipumaan kemiallisen puhdistuksen kannalle.

Uusi tutkimus: Ahvenen poikaset syövät mieluummin muovijätettä kuin planktonia

Muovia syöneiden poikasten käyttäytyminen muuttui. Ne olivat laiskempia kuin eläinplanktonia syöneet poikaset, eivätkä reagoineet petokalojen tuoksuun.

Väitös: Muikku on luultuakin terveellisempi kala

Terveellisiä rasvahappoja päätyy erityisen paljon muikkuihin. Uhkana rasvahappojen syntymiselle ja kalakantojen hyvinvoinnille on kuitenkin ilmaston lämpeneminen, osoittaa Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimus.

Ilmastonmuutokselle löytyi entistä pelottavampi seuraus – voi tuhota suuren osan maapallon elämää

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voi johtaa äkilliseen happikatoon, kun valtamerten kasviplankton ei enää kykene tuottamaan happea.

Analyysi: Muovia, bon appétit!

Mikrobit nautiskelevat jo öljyaterioilla. Kelpaisiko myös jätemuovi pienten tai vähän suurempien eliöiden ruoaksi? Eräille lajeille se näyttää kelpaavan.

Vesijärvellä poikkeuksellisen paljon kuoretta

Lahden Vesijärvellä on ollut pitkästä aikaa hankala sinileväkesä. Tutkijoiden ja suojelijoiden yllätykseksi Enonselälle on ilmestynyt myös poikkeuksellisen paljon kuoretta. Kuore syö eläinplanktonia, joka puolestaan syö levää.

Planktonin proteiinit saavat kasvin hohtamaan pimeässä

Japanilaiset tutkijat ovat liittäneet torenia-kasvin genomiin planktonin perimää, joka saa kasvin hohtamaan pimeässä.

Perämeri ei helteistä hetkahda

Helteet eivät vaikuta Perämeren veden laatuun. Uimavedet voivat olla lämpimiä, mutta Perämeren karuuden vuoksi leväkasvustot pysyvät aisoissa. Perämeren veden laatu on Itämeren parasta.

Muikkuverkoissa on nyt isoja muikkuja

Keski-Suomessa muikkukanta on erittäin heikko useissa järvissä. Viime vuonna muikku ei menestynyt monin paikoin lainkaan. Kannan koon vaihtelu vuosittain on muikulle tyypillistä.

Harvinainen jättikatka piilee Suomenkin syvänteissä – jäi jumiin jääkaudella

Yhden Suomen syvimmän järven Pääjärven uumenissa elää jättikatka ja kaksi muuta katkalajia. Esimerkiksi Ruotsissa katkoja istutetaan järviin kalojen lisäruuaksi. Järvien pieneliöstö on tärkeää kalojen ruokaa.

Vedenlaatu parantunut Sunisenselällä

Lappeenrannan raakavesilähteen vesi on parempaa kuin aikoihin. Maaveden Mankaselkä on murheenkryyni.

Meduusat, pelkkää vettäkö?

Meduusat, pelkkää vettäkö?

Muikku palaa Raumalle vuosikymmenien tauon jälkeen

Tavoitteena on selvittää eläinplanktonin lajistoa ja määrää Raumanmerellä. Edellinen selvitys on 1960-luvun lopulta.

Mikroskooppisen kokoiset muoviroskat voivat kuljettaa ympäristömyrkkyjä ravintoketjuun

Jätehiukkaset voivat sitoa itseensä moninkertaisia määriä ympäristömyrkkyjä meriveteen verrattuna. Tutkijat selvittivät Suomenlahdella, miten paha tilanne on.

Rysäpyynneillä poistettiin 53 tonnia pienkalaa

Kesä-heinäkuussa Pien-Saimaalla tehdyillä rysäpyynneillä hillitään muun muassa levien määrää sekä vesistön sisäistä kuormitusta.

Venäjä ei ole varma, onko Antarktisten merien suojelukomissiolla oikeus julistaa merialueita suojeluun.

Sinilevä kukki Itämeressä jo tuhansia vuosia sitten

Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Sen myrkyllisyyden tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Levälauttojen kasvaminen kesällä ei ole kokonaan kiinni lämpötilasta.

Itämeren kasviplankton muutoksessa

Itämeren pohjoisosien kasviplanktoneista on saatu uutta tietoa. Tuore väitöstutkimus kertoo, että panssarisiimalevien osuus on kasvanut kun taas piilevien on pienentynyt.

Pieni petotoukka voi voimistaa sinilevää - hoitokalastus ei auta

Runsas sulkasääskikanta heikentää vesistöjen tilaa. Tähän tulokseen on päädytty hankkeessa, jossa on tutkittu sulkasääsken toukkien runsautta kolmella kantahämäläisellä järvellä.

Kanadan länsirannikolla on tehty maailman suurin geoengineering-hanke. Koe saattaa pilata laajalta alueelta meriluontoa tai olla merkittävä askel ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Merissä kelluvat jättiläismuovilautat yritetään tuhota superimurilla

Ranskalaisopiskelijan kehittelemä laite ahmisi meressä kelluvat muovijätteet, mutta karkottaisi kalat pahalla äänellään. Imuriin kertyneet muovit aiotaan toimittaa kierrätykseen.

Muikku alkaa olla optimikoossa

Saimaalla muikku on tärkein saaliskala, mutta oikullinen. Muikkukannat vaihtelevat suuresti, ja 1980- ja -90-luvuila oli lähes täydellinen muikkukato. Nyt muikkukanta on kasvanut ja kalan keskikoko lähentelee optimaalista 15 senttimetriä.

Meduusat leviävät Itämeressä

Suomen ympäristökeskus kerää havaintoja meduusoista. Niitä löytyy eteläisten merien lisäksi myös Suomen rannikolta.

Kuha iskee iltahämärässä

Vanhan uskomuksen mukaan kuha syö parhaiten iltahämärässä silloin, kun vedet ovat lämmenneet. Kokenut kalamies on samaa mieltä.

Päijänne on kalaisa aarreaitta

Kesäkuun viileä sää on hankaloittanut Päijänteen ammattikalastusta. Kalastajat toivovat sään lämpenevän lähiviikkojen aikana, muuten kesän kalansaalis jää pieneksi

Muikku määrää siikakannan Päijänteellä

Päijänteen Tehinselän siikakanta vahvistuu heikkoina muikkuvuosina. Muikkukanta puolestaan vaihtelee kymmenen vuoden jaksoissa.

Jättisäiliöt selventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia mereen

Hangon edustalla alkaa tiistaina mittava merentutkimushanke. Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitetään suurten koelaitteiden avulla, miten meren happamoituminen vaikuttaa esimerkiksi sinilevien esiintymiseen.

Nasa löysi jäänalaisen ”sademetsän” Jäämereltä

Nasan tutkijat ovat löytäneet voimakkaasti kukkivia planktonkasvustoja arktisen merijään alta Alaskan edustalta. Tutkijat vertaavat yllättävää havaintoa sademetsän löytymiseen keskeltä autiomaata.

Kiinan suurimman järven kuivuudesta kärsiville sadoille tuhansille linnuille pudotetaan apua helikoptereista. Itä-Kiinassa sijaitsevan Poyangjärven linnut saavat ilmasta katkarapuja, maissia ja hirssiä, koska sateiden niukkuus on tappanut luontaisen ruoan eli planktonin ja kalat ja nuuduttanut järveltä myös vesikasvit.

Ahven kärsii tummuvista vesistä

Vesien tummuminen pienentää ahventen keskimääräistä kokoa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettavasta väitöskirjasta.

Tutkimusalus Muikku taas Vuoksen vesistössä

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Muikku seilaa taas Vuoksen vesistössä. Muikku on jo keväällä ottanut näytteitä muun muassa ravintoketjututkimukseen. Samalla on tehty planktonin esiintymisseurantaa. Välillä alus piipahti Vrouw Marian hylyllä Saaristomerellä.