Lauri Viita - uusimmat sisällöt

Lauluntekijä Topi Saha katsoo kameraan huppu päässään.

Folkmuusikko varastaa aina – kun Topi Saha kirjoittaa lauluja, hän kiipeää Dylanin, Springsteenin ja Karjalaisen harteille

Topi Saha tekee lauluja Dylanin ja Springsteenin opeilla.

Elokuvan Helene Schjerfbeck on vimmainen taiteilija, kipakka tytär ja lojaali ystävä: "Hänelle tärkeintä oli maalaaminen, muu oli turhaa"

Ohjaaja Antti J.Jokinen ei tee elokuvia naisista, vaan ihmisistä, joiden tarina kiinnostaa. Helene saa ensi-iltansa perjantaina.

Neponen vie kohti joulua Elävän arkiston joulukuussa

Tämä ja paljon muuta löytyy Elävän arkiston tarjonnasta.

Runoilija Aila Meriluoto on kuollut

Meriluoto muistetaan pitkästä ja palkitusta urastaan.

"Äidin mielestä minusta tuli runoilija, kun löin pääni vauvana" – Aila Meriluoto

Henkilökuvassa sodan kokeneen sukupolven ääni.

Raskasmielisestä runotytöstä kepeäksi kapinalliseksi – Litku Klemetti nostaa Saima Harmajan Mullan alta

Kuusiosainen sarja katsottavana Yle Areenassa.

Pispalanharjulla osoitetaan mieltä bussilinjan 15 lakkauttamista vastaan

Mielenilmaus on Lauri Viidan patsaalla, jonka lähellä on korvaavan linjan 31 päätepysäkki.

Mia Röngän kolumni: Harrasta aikaa luonnossa, ja luontoa löytyy muualtakin kuin erämaista

Luonnon rytmien kokeminen ja ymmärtäminen tarjoavat nykyihmisellekin henkisiä eväitä ja hyvinvointia. Pakkasten keskellä silmuissa odottelee jo uusi kevät, kirjoittaa Mia Rönkä.

Kirjailija Lauri Viita Pispalanharjulla Tampereella vuonna 1965.

Lauri Viita sai duunariäijät lausumaan runoja

Kirjailijan syntymästä tulee lauantaina kuluneeksi sata vuotta.

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, katselee maisemia harjulta.

Kannattaako Lauri Viidan käsittämätön Kukunor lukea unena?

Tolkkua peikkorunoelmaan

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, juttelee ihmisten kanssa.

Lauri Viidan Kukunor – saturunoelma peikoista ja luovuuden lähteestä

Sakari Katajamäki kertoo Lauri Viidan Kukunor-teoksesta.

Anne Flinkkilän vieraana on Sirkku Peltola ja Heikki Salo.

Inhimillinen tekijä: Tunnolliset taiteilijat

Ahkeruus, intohimo ja huumori yhdistävät taiteilijaparia.

Lauri Viita: Ne runot, jotka jäivät

Vuonna 1965 kuolleen Lauri Viidan arkistoista löytyneistä runoista on ilmestynyt uusi runokokoelma nimeltään Ne runot, jotka jäivät. Mukana on taidokkaita helmiä mutta myös turhaa täytettä., kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Kirjailija Lauri VIITA kesäisellä Pispalanharjulla.

Lauri Viidan tuntemattomat runot

Sakari Katajamäki löysi Viidan runoja arkistojen kätköistä

Heikki Salo löysi Pispalanharjun kodistaan lakeuksien mielenrauhan ja venäläisen bunkkerin keittiön pöydäksi

Vanhan talon remontoiminen kodiksi ei ole yksinkertaista, mutta tarinoita siitä poikii. Muusikko Heikki Salon ja ohjaaja Sirkku Peltolan koti Pispalanharjulla on tarinoita täynnä.

Museo tulee palvelutaloon vanerilaatikossa – Äänimuseo tarjoaa muistelumatkan 50-luvulle

Pitsanlaatikon kokoinen laite muistuttaa etäisesti vanhan ajan grammaria. Kun sen päälle laittaa puulevyn, laatikko alkaa hehkua valoa ja ilmoille kajahtaa ote Tuntemattomasta sotilaasta. Kyseessä on tamperelainen innovaatio Äänimuseo.

Putoavia enkeleitä

Kahden taiteilijan voimakas rakkaustarina.

Uutuusnäytelmässä käytetään samanaikaisesti viittomakieltä ja puhetta

Kukunor ja unikuu -näytelmä perustuu osittain Lauri Viidan runoihin.

Aristoteleen kantapää: Kieli ja mieli

Miten mielisairaudet vaikuttavat kieleen? Olisiko esimerkiksi Lauri Viita ollut samanlainen kirjailija ilman skitsofreniaa?

Aila Meriluoto – runoilija ja vähän muusakin

Aila Meriluoto

Iskelmä-Suomen omapäiset showmaakarit rikkoivat rajoja

Iskelmätähteys pyrkii joskus olemaan elämää suurempaa.

Kari Koivu mietteliäänä työpöytänsä ääressä, viimeinen saarna levällään

Kirkkoherra pelaa runojen kanssa

Hämeenlinnalainen kirkkoherra Kari Koivu aikoo eläkepäivinään venyttää velvollisuuksiaan ja viettää aikaa runojen äärellä. Aikaa olisi myös muusikkolasten keikoille. Suurimpana huolenaiheena on yhteisöllisyyden vähentyminen ja kyynisyyden lisääntyminen yhteiskunnassa.

Pentti Kokko ateljeessaan maalaustensa edessä

Tampereen kuvaaja Pentti Kokko muutti ateljeensa Pirkkalaan

Taiteilija Pentti Kokko sai aikoinaan opettajaseminaarissa luettavakseen Lauri Viidan Moreenin. Lukukokemus oli merkittävä, sillä sen seuraukset näkyvät nykyään satojen tamperelaiskotien seinillä. Jatkossa tamperelaismaisematkin taiteillaan Pirkkalan puolella.

Organisaatiomuutos on pikemminkin organisaation halvaus

Valtion hallinto, yliopisto, julkinen sektori, iso finanssikonserni. Keskustelijat listaavat tahoja ja yrityksiä, jotka ovat viime vuosina läpikäyneet epäonnistuneita organisaatiouudistuksia. Syynä koetaan usein olevan puutteellinen johtajuus. Kommentoijien mukaan myllerryksessä voittavat lähinnä muutoksen työkaluja kaupittelevat konsultit.

Lauri Viita johdattaa ylös Pispalaan (1965).

Punainen Pispala kohosi villinä harjulle

Tampereen Pispala on kuin palikkaleikki.

Perinteinen ilotulitus kruunaa tamperelaisten itsenäisyyspäivän

Tampereen kaupungin itsenäisyyspäivän juhlinta huipentuu perinteiseen ilotulitukseen. Eri kulkueet, Kalevankankaan seppeleenlasku ja illan pääjuhla Keskustorilla aiheuttavat muutoksia joukkoliikenteessä.

Moderni humanisti munkkikahville Pyynikille?

Pirkanmaan brändityöryhmä miettii maakunnalle uutta strategiaa, joka vetoaisi paitsi sijoittaviin yrityksiin, myös matkailijoihin. Hakusessa on ns. modernien humanistien matkailijaryhmä. YLE Tampereen Radion kuuntelijoilta tuli paljon Pirkanmaata nostattavia ideoita.

Sakari Kajamäki Bibliophilos-lehden päätoimittajaksi

Bibliophilos-lehti on vuonna 1942 perustettu kirjanystävien valtakunnallinen lehti.

Tampereen likat patsastelevat kulttuuriraitilla

Tampere tuli tunnetuksi naisten kaupunkina etenkin kenkä- ja tekstiiliteolisuutensa vuoksi. Tampereen kaupunki muistaa naisiaan nostamalla esiin heitä kuvaavia veistoksia. Tampereen 230-vuotisjuhliin liittyvä Tampereen likat - kulttuuriraitti on 15. kaupungin kulttuurihistoriaa esittelevä kokonaisuus.

Pieksämäellä on hyvä kirjailijaonni

Sylvi Kekkonen ja Aila Meriluoto ovat nimiä, joilla pieksämäkeläiset voivat rehvastella. Kun sivujäsenenä porukkaan liitetään myös Meriluodon puoliso Lauri Viita, muut kulttuurikaupungit saavat vapaasti kadehtia. Kekkosen ja Meriluodon kaltaisten kivijalkojen varassa Pieksämäellä on vankat perusteet pitää vauhdissa Sylvi Symposiumia.

Maratonin mittaisia runoja Ylivieskassa

Ylivieskan ensimmäinen Runomaraton järjestetään viikonloppuna. Runomaratonin mitaksi on arvioitu kuusi tuntia. Esityksiä tapahtumassa on 30.

Tommi Korpela: Lauri Viita teilaisi Putoavia enkeleitä -elokuvan

Viime vuosien suosituimpiin miesnäyttelijöihin kuuluva Tommi Korpela uskoo, että runoilija Lauri Viita teilaisi elämäänsä perustuvan Putoavia enkeleitä -elokuvasta. Elokuvassa Viitaa esittävä Korpela kertoi suuren kirjailijan saappaisiin astumisesta Aamu-tv:n haastattelussa.

Kuvitus Lauri Viidan runoon Alfhild. Piirros: Petra Himberg.

Lauri Viidan Alfhild on äitienpäivärunojen klassikko

Veikko Sinisalo lausuu.

Aila Meriluodon ja Lauri Viidan rakkaustarina siirtyy valkokankaalle

Kahden suomalaiskirjailijan rakkaudesta kertova näytelmä Putoavia enkeleitä on sovitettu elokuvaksi. Lauri Viidan ja Aila Meriluodon tarinan päärooleissa nähdään joulukuussa valkokankailla Tommi Korpela ja Elina Knihtilä.

Pirkanmaan kirjoituskilpailu hakee jälleen uusia kirjoittajia

Maineikas Pirkanmaan kirjoituskilpailu järjestetään tänä vuonna jo 57. kerran. Kilpailuun osallistuminen alkaa olla loppusuoralla, sillä tekstit tulee lähettää palkintolautakunnalle ensi loppuun mennessä.

Lauri Viidan Pispala on kuin Luojan palikkaleikki moreenipenkereellä

Mökin sai tehdä mielensä mukaisen

Lauri Viidan syntymästä 90 vuotta

Kirjailija Lauri Viidan syntymästä on sunnuntaina kulunut 90 vuotta. Viita kuuluu sodanjälkeisen suomalaisen kirjallisuuden kärkinimiin huolimatta suppeasta tuotannostaan.

Lauri Viita kirjoitti runojaan rakennustyömaalla

Kirjailija Lauri Viidan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Tampereella järjestetään huomenna kirjailijan kunniaksi konsertti, jossa esitetään hänen sävellettyjä runojaan.

Painin maailmanmestari Pertti Ukkola

Pertti Ukkola voitti Montrealin olympialaisissa kultaa kreikkalais-roomalaisen painin 57 kilon sarjassa. Ukkola harrasti lyriikkaa, ja painikin oli taidetta - ei kuitenkaan runoutta.

Runoilijat äänessä

Aale Tynni, Oiva Paloheimo, Eila Kivikkaho, Sirkka Selja, Aila Meriluoto, Lauri Viita ja Kirsi Kunnas lausuvat runojaan.

"Betonimylläri" Lauri Viita oli luonnonmullistus

Lauri Viita puolisonsa Aila Meriluodon silmin.

Jukka Virtanen nauttii Runoraadista

- Runoraadissa on olennaista juttelu ja se, että yleensä lähestyy runoa joltain kantilta. Ei lyhyessä televisio-ohjelmassa voi muuta kuin puhua läpiä päähänsä. Eikä runoista voi löytää ehdotonta totuutta, sanoo TV1:n Runoraadin vakiojäsen Jukka Virtanen.

Aihe: Lauri Viita

Uusimmat artikkelit