Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Millainen on unelmien leikkipuisto?

Millainen olisi unelmien leikkipuisto? Lapset vastaavat: Vuoristorata, jätskiä ja jokaisen leikkivälineen viereen aikuiselle penkki

Väitöskirjatutkija Veera Mollin mukaan liki 110-vuotias suomalainen leikkipuisto on ollut menestyskonsepti, sillä toiminta on pysynyt varsin muuttumattomana vaikka kaupunki ja käsitykset lapsuudesta ovat muuttuneet.

Marjatta ja Ilman Kinna sarjakuva-albumin kansikuva.

Joensuulaisen tutkija Kari Korolaisen sarjakuva ehdolla Sarjakuva-Finlandian saajaksi

Karjalan tutkimuslaitoksella työskentelevän tutkijan sarjakuvassa seikkailevat piika Marjatta ja kulkumies Kinna Ilma.

Meriniemen huvila Kotkassa.

120-vuotiaassa huvilassa tapahtuu outoja – ihmisiä jäänyt suljettujen ovien taakse: "Harvemmin täällä tulee oltua yksin"

Kummitustarinat pitävät pintansa vuosisadasta toiseen. Jutun lopussa voit kertoa omasi!

Näkymä Sortavalan kaupunkiin.

Sortavalan muutokset ja muistot esiin

Kolmivuotinen Sortavalan tutkimushanke on nyt tiivistynyt historiateokseksi.

Syksyinen metsämaisema

Mitä metsä merkitsee suomalaisille? Lapsuuden pelottava paikka tuo turvaa aikuisena, elannon lähde muuttui virkistäväksi ympäristöksi

Suomen Metsämuseo Lusto kerää kokemuksia suomalaisten metsäsuhteesta esimerkiksi liikuteltavan klinikan avulla.

Laskiaispullia

Finland's centuries-old pre-Easter buns get a modern makeover

As Shrove Tuesday approaches, cafés and bakeries are gearing up to sell more of the popular seasonal dessert.

Näyttelijöitä Seitsemän veljestä tv-sarjan kuvauksissa.

Jo 150 vuotta mölyä tukka takussa – Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kulttuurimme kulmakiviä, vaikka saikin ilmestyessään murskatuomion

Lukutaidottomat jukuripäät ja kaunis eteläsuomalainen maisema on yhdistelmä, joka saa suomalaisten sydämet sykkimään yhä. Seitsemän veljeksen julkaisusta tulee sunnuntaina kuluneeksi 150 vuotta.

Pauanne-yhtye lumihangessa: Janne Haavisto, Tero Pennanen ja Kukka Lehto

Kolme soittajaa + 40 karjankutsujaa – Pauanne törmäyttää menneisyyttä nykyhetkeen

Arkistonauhoja käyttävä yhtye esiintyy WOMEXin avajaisissa.

Finland's Midsummer migration

A Midsummer night's dream: Why Finns go wild for the summer solstice

Though they no longer help out with the harvest, urban Finns still make the Midsummer pilgrimage to the countryside.

Kirjailija Tiina Piilola levittää käsiään kuten Kalevalan Aino Suomen Kansallismuseossa.

Mitä Väinämöinen, Aino, Ilmarinen ja Louhi ovat meidän ajassamme?

Kalevala palaa – kansalliseepoksen keskeiset hahmot tänään

Salamat iskevät taivaalta.

Lustossa puhaltaa myrskytuuli – uusi näyttely yhdistää tieteen ja taiteen

Ensi tammikuuhun esillä olevassa näyttelyssä kerrotaan muun muassa myrskyjen synnystä ja historiasta, ilmastonmuutoksesta sekä ihmisten myrskykokemuksista.

Itseoppinut perinteenkerääjä Matti Simola kuoli Paimiossa vuonna 2004.  Pieni punainen mökki jäi hänen viimeiseksi asuinpaikakseen.

Itseoppinut perinteenkerääjä Matti Simola tallensi satoja sivuja kiertävien romanien elämää – "Aineistot ovat arvoitus, jonka äärellä riittää arvioitavaa"

Itseoppineen perinteenkerääjän oudot ja moniselitteiset kirjoitukset ovat tutkijan mukaan arvoitus, jossa riittää penkomista vielä pitkään. Tänään vietetään romanien kansallispäivää.

Dua Olivia Pazilla on paksu, hartioille ulottuva vauvatukka

Dua Olivia Pazin vauvatukka on ihastelun aihe – monessa maassa hiukset ovat voiman symboli, mutta äidiltä hiuslaatu voi vaatia työtä ja kärsivällisyyttä

Etnisten hiusten käsittelyyn erikoistunut kampaamoyrittäjä toivoo etnisten hiusten käsittelyoppia alan koulutusohjelmaan Suomessakin.

Jussi Niinistö

Defence Minister slams report on alleged atrocities committed by Finnish SS soldiers

The independent report concluded that it was "very likely" that Finnish SS soldiers committed war crimes.

Kummitustarinoita Suomen sotatantereilta

Sodat lietsoivat aavetarinoita – "Mieleen jääneet etenkin teloittajiaan kiusaavat kummitukset"

Yleisimpiä olivat tarinat, joissa kummittelivat ilman siunausta haudatut sotilaat.

Saunan haltija

"Ilmestyi nainen valkoisessa puvussa" – sauna oli entisajan suomalaiselle pyhä paikka, jossa asui pelottaviakin henkiä

Vanhojen suomalaisten tarinoiden saunatonttu on aivan jotain muuta kuin punanuttuinen joulutonttu. Sen kanssa kannatti olla hyvissä väleissä.

Suomen tunnetuimmat räyhähenget

Räyhänhenki on mellastanut suomalaisissa kodeissa – selityksiä yliluonnolliselle keksitään nykyäänkin

Perinteentutkija Pasi Klemettinen kuvaa “Karjalan räyhänhenget” -kirjassaan suomalaisia pahoja henkiä ja niistä tehtyjä kertomuksia.

Uno Harva.

Suomalainen tiedekirjaklassikko julkaistaan uudelleen – Uno Harvan merkkiteoksesta uusintapainos

Uno Harvan teos esimodernin ajan suomalaisten uskonelämästä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1948.

Teckning som visar en lycklig familj

Suomen kielen virstanpylväät

Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

Suojeluskaarti

"Ase sano klik vaan" – tuleva presidentti Risto Ryti pelastui täpärästi venäläismatruusien luodeilta marraskuun 1917 kahakassa

”Sydän tahtoo harmista haljeta kun maassamme ollaan kansalaissotaan astumassa.” Itsenäistymisvuosista kertova Kun Suomesta tuli Suomi -sarja jatkuu.

Eeva Kilpi vastaanottaa Nummisuutarin Eskon käsipuolessa  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) Aleksis Kiven rahaston palkinnon.

Suomen vanhimman kirjallisuuspalkinnon saa evakoista kirjoittanut Eeva Kilpi: "Olemme näköjään unohtaneet oman menneisyytemme"

Eeva Kilpi, 89, on saanut 25 000 euron arvoisen SKS:n palkinnon. Kilpi on kirjoittanut paljon evakkoudesta, eikä voi ymmärtää vihamielistä suhtautumista pakolaisiin.

Kirjoja pöydällä.

Seksijutuista voimia sotimiseen – korsujen puheet paransivat taistelutahtoa

Seksi ei ollut viime sodan aikana korsussa kielletty eikä hävetty puheenaihe. Sitä paitsi se paransi jopa taistelumoraalia, sanoo tutkija Sari Näre.

Marinoituja kangasrouskuja lautasella.

Ei enää vain poron ja madon ruokaa – pula-aika opetti suomalaiset sienestämään

"Voissa kun paistaa, saa rautanauloistakin hyvän ruuan". Muun muassa näin ajateltiin ennen sienestä, mutta valistustyö ja pula-aika opettivat suomalaiset sienestämään.

Kissa.

Nostetaan kissa pöydälle ja nukutaan koiranunta – eläimistä tutuimmat pääsevät sananlaskuihin

Moni suomalainen on tullut pöyhkeilleeksi kuin "kukkona tunkiolla" tai parantaneensa suoritustaan kuin "sika juoksuaan". Luonnosta ja erityisesti eläimistä kertovia sanontoja on meillä paljon.

Nainen kävelee sumuisessa maisemassa.

Tutkija: Sisäilmasta sairastuneiden kertomukset raskasta luettavaa – "Ihmiset ovat kokeneet kovia"

Tutkijat selvittävät suomalaisten kokemuksia esimerkiksi homeen tai kosteusvaurioiden aiheuttamista ongelmista. Yhtä tyypillistä tarinaa ei ole.

Suomi100

Kirjojen Suomen kumppanit

Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

Koristeltu joulukuusi

Kuusi koristellaan monessa perheessä jo viikkoja ennen joulua – Tutkija: "Kansanperinne ei määrää, minä päivänä kuusi tuodaan"

Perinteisesti kuusi on koristeltu vasta aattona tai aatonaaton iltana. Tavat voivat kuitenkin muuttua.

Pirkko Saisio

Pirkko Saisiolle Aleksis Kiven rahaston palkinto

Monipuolinen ja omaääninen elämäntyö kirjallisuuden, teatterin ja kulttuurin parissa. Ne toivat Pirkko Saisiolle Suomalaisen kirjallisuuden seuran jakaman palkinnon.

Suomen lippu.

Tutkija Maamme-laulun muuttamisesta: Ei se vaihtamalla parane

Kokoomusnuoret haluavat vaihtaa Maamme-laulun Finlandiaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko pitää Finlandian melodiaa kauniimpana, mutta ei silti lämpene vaihdokselle.

Heli Kananen

Muistoja kerätään talteen: Aviottomat lapset ja myrskykokemukset kiinnostavat tutkijoita

Tutkimusta tehdään yhä useammin ihmisiltä kerätyn muistitiedon avulla. Keruutyötä tekee erityisesti Suomalaisen kirjallisuuden seura, joka parhaillaan kerää kokemuksia muun muassa aviottomista lapsista. Tutkijan mukaan muistitieto voi antaa äänen niille, joilla ei sitä aiemmin ole ollut.

Kirjelappusia Eino Leinon kokoelmasta.

Arkistot metsästävät kirjallisia aarteita – Eino Leinon alkuperäiskäsikirjoituksista valtaosa teillä tietymättömillä

Tupakkamainoksen taakse tehty raapustus, otsikoksi jäänyt näytelmä, osia kadonneeksi luullusta käsikirjoituksesta... Kustannusosakeyhtiö Otavan lahjoittama Eino Leino -aineisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle runsaudensarvi. Silti valtava määrä sekä Leinon alkuperäistekstejä että muuta merkittävää kulttuuriperintöä on yhä teillä tietymättömillä. Kaikki aarteet haluttaisiin arkistojen turviin.

Järven tarina

Järven tarinan huikeat kuvauspaikat: "Tuntuu että on trooppisilla vesillä"

Suurmenestyksen Metsän tarina -luontodokumentin tekijöiden uudessa elokuvassa näytetään huikeita näkymiä suomalaisen järven pinnan alta. Mukana on materiaalia myös Etelä-Karjalasta.

Marjo Nurminen

Tieto-Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana ex-voittaja Marjo T. Nurminen

Tieto-Finlandia-lautakunnan puheenjohtajana toimii viestintäasiantuntija Heikki Hakala ja muina jäseninä vapaa toimittaja Leeni Peltonen ja toimittaja Maria Pettersson. Tieto-Finlandian saajan valitsee tänä vuonna toimittaja Arto Nyberg. Voittaja julkistetaan 26. marraskuuta.

Nainen kirjoittaa kannettavalla tietokoneella.

Klikkijulkisuus rassaa kirjailijoita – henkilö kiinnostaa, ei kirja

Suomalaiset nykykirjailijat kertovat haastattelututkimuksessa kirjoittamisen olevan arkista aherrusta. Myös julkisuudesta on tullut olennainen osa kirjailijan ammattia.

Äldre kvinna, ynre man och pojke på perrong vid järnvägsstation. Edith Södergrans samling

Teitittely vai sinuttelu? Kuinka eri Euroopan maissa puhutellaan

Uusi tutkimus kertoo puhuttelutavoista ja niiden historiasta

Otso Kantokorpi

Miksi taidetta pitäisi rakastaa?

Otso Kantokorpi kävi Vauva-lehden keskustelufoormilla.

Nettiporno.

Kiihottavia pornolöytöjä ei juuri somepäivityksissä jaeta

Pornon käyttö on edelleen yksityinen harrastus, vaikka pornon saatavuus on radikaalisti kasvanut ja aiheesta puhutaan takavuosia avoimemmin.

Oiva Arvola Kolari

Kolarin kunta palkitsi kirjailija Oiva Arvolan

Arvola palkittiin valtuustokauden avauskokouksessa valtakunnallisesti merkittävästä kirjallisesta tuotannosta.

Kuvassa kassatyöntekijä käsittelee viilejä kassalla

Asiakas selviää kaupasta parilla sanalla – korttimaksaminen on syönyt rupattelun

Market-reissusta selviää nykyään kivuttomasti ilman inhimillistä kommunikaatiota. Kova paikka tulee vasta kassalla, jossa saattaa joutua sanomaan "hei" ja "kiitos". Jäyhempi asiakas selviää siitäkin murahtelemalla. Toisaalta uusia vuorovaikutushetkiä on syntynyt siitä, kun asiakkaan kanssa neuvotellaan pienestä muovipussista tai kuitin tarpeellisuudesta.

Kuvassa lihminen selaa kirjaa, josta näkyy tekstiä.

Toholampilaisten "Aleksis Kivi" ponnisti pettuleivän voimalla

Kansanrunoilija Sahan Kalle syntyi Toholammilla Keski-Pohjanmaalla 1852, eli kovan lapsuuden köyhissä oloissa renkinä, torpparina, metsätöissä ja ison perheen elättäjänä. Sahan Kallelle äidinkieli, lukemisen ja kirjoittamisen opettelu kotona ja kinkereillä ennen kansakoulun perustamista merkitsivät rehevien kansanrunojen sykähtelyä.

Muistoja varuskunnista säilötään arkistoon – vielä ehtii kertoa tarinansa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää muistoja Pohjois-Karjalan varuskunnista. Puolen vuoden aikana muistoja on toimitettu arkistoon muutamia kymmeniä. Oman tarinansa ehtii vielä kertoa.

Vanhoja viireja Nurmeksesta ja Kolilta historiakirjasta Rajan maakunta.

Pohjois-Karjalan muutokset äkillisiä vuosina 1939–2014

Pohjois-Karjalaa käsittelevän sarjan viides teos tuo maakunnan historian tähän päivään saakka. Maakunnan muutokset vuodesta 1939 alkaen ovat olleet jyrkkiä, ja viime vuosia on sävyttänyt etenkin itäräjan avautuminen.

Kosteusvaurio asunnon katossa.

Sisäilmasta kärsineiden kokemuksia kerätään kansanrunousarkistoon – "Osa on menettänyt otteensa elämään"

Suomalaisen kirjallisuuden seura kerää suomalaisten kokemuksia sisäilmaongelmista, koska se on yksi aikamme ilmiöistä. Osa vastaajista haluaa salata henkilöllisyytensä leimautumisen pelossa. Aineistoa käytetään myös Helsingin yliopiston tutkimukseen.

Runolaulaja Emilia Kallonen

Unohduksissa olleet runot ja sävelet soivat väkevinä lauluina

Arkistojen kätköissä olleet tekstit ja sävelmät on tuotu päivänvaloon Liperissä. Kansanlaulaja Emilia Kallonen on kaivanut SKS:n kansanrunousarkistosta Taipaleen alueen karjalaisperäisiä tekstejä ja sovittanut ne seudun perinteisiin sävelmiin. Itkuvirsi- ja häälauluperinne soi nyt väkevätunnelmaisina lauluina.

Kontiorannan kasarmeja.jpg

Pohjois-Karjalan varuskuntaelämästä kerätään muistoja

Pohjois-Karjalan kolmesta varuskunnasta kerätään muistoja tutkijoiden käyttöön kirjoituskampanjalla.

Nuoripari poseeraa kännykkäkameralle Hanoissa.

Selfiet halutaan kerätä arkistoksi – tavoitteena luoda kattava ajankuva

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura pyrkii hankkimaan aineistoa mahdollisimman monipuolisessa muodossa esimerkiksi ihmisten elämästä eri aikakausilta. Tulevaisuudessa SKS aikoo huomioida omakuvat eli selfiet yhtenä aineiston osana.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle