Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Paolo Giordano.

Ei koskaan enää! -lause ei enää toimi, sanoo uhkakuvia maalaava italialaiskirjailija Paolo Giordano

Suomessa vieraillut menestyskirjailija Paolo Giordano uskoo, että maailma on käännekohdassa.

Zelenskyi ja Trudeau kävelevät vierekkäin käytävällä, jota reunustavat lippurivit.

Kanadan parlamentti teki Ukrainan presidentin vierailun aikana nolon erehdyksen: kunniavieras olikin palvellut natsi-Saksan joukoissa

Kanadalais-ukrainalainen sotaveteraani sai parlamentissa suuret suosionosoitukset Volodymyr Zelenskyin vierailun aikana. Venäjä tarttui heti propaganda-aseeseen.

Lepoard 2A4-taistelupanssarivaunu Kajaanissa koulun pihalla.

Leopard-panssarivaunun kaasuttelu laukaisi autojen varashälyttimiä veteraanien perinnepäivässä

Rukajärven suunnan 14. divisioonan veteraanien perinnepäivä ja Kainuun prikaatin kalustonäyttely herättivät koululaisissa ajatuksia maanpuolustuksesta ja kaveria ei jätetä -hengestä.

Teikarsaaressa heinäkuussa 1944 24-vuotiaana kaatunut tykkimies Orvo Karvinen siunataan haudan lepoon.

Helsingissä haudattiin tänään toisen maailmansodan aikainen vainaja – vielä kadoksissa olevat sotavainajat voivat jäädä kateisiin lopullisesti

Viipurinlahden Teikarsaaressa vuonna 1944 kuollut tykkimies Orvo Karvinen haudattiin tänään Hietaniemen hautausmaalle.

Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrušev kuvattuna Moskovan voitonparaatissa toukokuussa 2022.

Putinin luottomies Patrušev: Suomen valtiojohto hakee yhteenottoa Venäjän kanssa

Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja on aiemminkin syyttänyt Suomea sabotaasin yrittämisestä Venäjän Karjalassa.

Lierihattuun ja pukuun pukeutunut mies katsoo kameraa tupakka huulessa.

Analyysi: Oppenheimer käsittelee kiehtovasti ydinpommin syntyä, mutta jättää vaikean kysymyksen vähemmälle huomiolle

Kesän elokuvatapaus on väkevä elämäkertaelokuva, mutta jättää Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten taustat vähemmälle huomiolle, kirjoittaa Ylen toimittaja Veikko Eromäki.

Hattupäinen mies ja nainen hämärässä savuverhossa.

Kuinka hyvin tunnet historian nimekkäät vakoilutapaukset? Tee testi

Tiedustelutoiminnan historia on täynnä kaksoisagentteja, jotka ovat tehneet valtavaa tuhoa vuotamalla tärkeitä tietoja. Tunnetko tosielämän vakoojapersoonat?

Puolalaisia sotilaita Lwów`in kaupungissa vuonna 1918. Kuvalähde: Panteon Polski -sanomalehti 1925.

Puolan ja Ukrainan lähihistoriassa on synkkiä pisteitä, joita Venäjä on yrittänyt hyödyntää kylvämällä riitaa – ja epäonnistumalla taas kerran

Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa Volyniassa toteuttiin 80 vuotta sitten etninen puhdistus, joka on hiertänyt Puolan ja Ukrainan suhdetta. Venäjän hyökkäys on kuitenkin avannut tien sovintoon.

Yhdysvaltalainen sotakuvaaja Thérése Bonney mustavalkoisessa kuvassa toisen maailmansodan ajalta.

Salainen naisagentti kuvasi talvi- ja jatkosotaa ja yritti saada Suomen vaihtamaan puolta toisessa maailmansodassa

Talvisodan kuvista tunnetun Thérése Bonneyn elämä oli kuin Hollywoodin agenttitarina. Hän oli USA:n salainen agentti, joka pidätettiin suomalaisvakoojana, mutta myös suuri Suomen ystävä.

Mies polvillaan hangessa soittaa lankapuhelimella.

Vaietut arktiset sodat -diginäyttely on avautunut Suomussalmen Jaloniemitalossa

Vaietut arktiset sodat -diginäyttely perustuu samannimiseen Ylellä esitettyyn dokumenttisarjaan. Näyttely käsittelee toisen maailmansodan vähemmän tunnettuja tapahtumia arktisella alueella.

Lappeenrannan sankarihautausmaan tunnistamattomien sotilaiden hauta

WWII Finnish "unknown soldiers" laid to rest in Lappeenranta

This summer's search for the remains of Finnish soldiers in Russia has been called off.

Rivistö sotilaita paraatiunivormuissa marssii asvaltilla.

Venäjä viettää voitonpäivää riisutuin menoin sodan varjossa – kansalaisten marssit kaatuneiden muistoksi pudotettiin ohjelmasta

Turvallisuushuolien takia sotilasparaateja on peruttu eri puolilla Venäjää. Kansalaismarssien peruminen voi olla merkki vallanpitäjien epävarmuudesta.

Inkeriläinen Elsa Dubbelman vuonna 1943.

Inkeriläinen ”Hatsinan Elsa” joutui natsimiehittäjien tulkiksi, pääsi Suomeen ja säästyi pakkopalautukselta – silti pelko seurasi läpi elämän

Selviytyjä, kuvailee Reijo Rautajoki inkerinsuomalaista äitiään, joka oli kokenut Stalinin vainot, natsimiehityksen ja valvontakomission etsinnät. Äiti oli myös keskeisessä roolissa inkeriläisten joukkosiirroissa Suomeen.

Laiva sisällä rakennuksessa.

​​Tästä aluksesta puuttuu pakki, koska sotilas ei peruuta ​– katso, miltä monesta vaarasta selvinnyt sotalaiva näyttää nyt

Lähes 80-vuotias M/S Alpo on nähnyt Normandian maihinnousun, Suomenlahden miinat ja Oulun jäätalvet. Pietarsaaren telakalla entisöitävä alus palaa ensi vuonna Normandiaan.

Nuori nainen, nuorehko mies ja iäkäs mies läpimärissä vaatteissa tuulen tuivertamina haaksirikkoisina, taustalla meren aallokko: nainen katsoo kauhistuneen näköisenä ja osoittaa sormellaan jotain kameran takana, kuva elokuvasta Ulkomaankirjeenvaihtaja.

Maailmansodan jo riehuessa valmistunut Ulkomaankirjeenvaihtaja on viihteellistä Hitchcockia, jonka propaganda-arvo teki vaikutuksen Goebbelsiinkin

Brittiohjaaja halusi näyttää amerikkalaisyleisölle, millainen vaara demokratiaa uhkasi, ja siihen hän sai vapaat kädet ja rajattoman budjetin. Elokuvan tekeminen olikin seikkailu sinänsä.

Patsas Volgogradissaa.

Analyysi: Putin pyrki valjastamaan myös Stalingradin taistelun Ukrainassa käytävän sodan oikeuttamiseen

Venäjän presidentin historiakuvassa ei näy liittoutuneita, on vain erilaisia vastustajia, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.

Paraati Volgogradissa.

Näin Venäjän sotapropaganda toimii: Volgograd vaihtaa päiväksi nimensä Stalingradiksi – diktaattori Josif Stalinin kunniaksi

Natsi-Saksan alamäki alkoi 80 vuotta sitten Stalingradissa, kun puna-armeija löylytti akselivaltojen joukot. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen on seurannut juhlallisuuksia paikan päällä.

SignMyRocket In the Spirit of the Winter War from Finland.

”Silmien välliin, T: Mannerheim” – suomalaiset erottuvat muista ostamalla ”kostoviestejä” ammuksiin, joita Ukraina ampuu Venäjää vastaan

Suomalaiset ovat lähes ainoita, joilta tulee kostoviestejä, sanoo Sign my rocket-hankkeen vetäjä. Yle vieraili kritiikkiä herättäneen nettipalvelun päämajassa Keski-Ukrainassa.

June (Kim Hunter) ja Peter Carter (David Niven) syleilevät ja katsovat kaukaisuuteen kameran ohi. Kuva elokuvasta Kysymys elämästä ja kuolemasta.

Rakkauden voima vastaan kosminen byrokratia – Kysymys elämästä ja kuolemasta on romanttisen fantasian klassikko

Kino Klassikossa nähdään ohjaajapari Powell & Pressburgerin ehkä suurin saavutus, huikean mielikuvituksellinen draama miehestä, joka jää henkiin taivaassa tapahtuneen virheen takia.

Lottajohtaja Fanni Luukkonen, mustavalkoinen arkistokuva.

Lotta-järjestöä 15 vuotta johtanut Fanni Luukkonen oli sodan jälkeen henkilö, josta ei voinut puhua – sai herjauskirjeitä ja solvauksia

Sotien aikana naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd oli maan suurin naisjärjestö. Rauhan tultua se kiellettiin, ja sen johtajasta Fanni Luukkosesta tuli ihminen, josta virallinen Suomi vaikeni.

Lottajohtaja Fanni Luukkonen oli siviiliammatiltaan opettaja, mikä näkyy tutkijoiden mukaan hänen suhteessaan lapsiin.

Vaikka Fanni Luukkosen tie vei lottajohtajasta vaietuksi persoonaksi, hänen perintönsä on tänään osa suomalaista naisjohtajuutta

Lottakenraaliksikin kutsutun sota-ajan lottajohtajan Fanni Luukkosen elämästä on valmistunut dokumenttielokuva. Elokuva kertoo Luukkosesta johtajana ja suomalaisen naisjohtajuuden vahvistajana.

Mies ja nainen (näyttelijät Jean-Louis Trintignant ja Romy Schneider) lähikuvassa katsovat toisiaan läheltä silmiin, kuva elokuvasta Kohtaus junassa.

Ventovieraiden rakkaus syttyy pakomatkalla keskellä maailmansotaa – Teemalla Georges Simenonin romaaniin perustuva Kohtaus junassa

Romy Schneider ja Jean-Louis Trintignant ovat pääosissa elokuvassa, jossa perheestään eksynyt aviomies rakastuu natseja pakenevaan juutalaisnaiseen.

Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

Kari Enqvistin kolumni: Elämme historian murtokohdassa, eikä paluuta entiseen ole

Kansakunnat muuttavat identiteettiään vain harvoin ja yleensä äärimmäisen pakon alla, kirjoittaa Enqvist.

Arkeologi Teemu Väisänen pitää kädessään maailmansodanaikaisen hävittäjäkoneen moottorin osaa.

Arkeologit tutkivat toisen maailmansodan aikaisia lentokenttiä Lapissa – dokumentointi jäi tekemättä jälleenrakennuskiireissä

Kansainvälinen arkeologiryhmä on käynyt tutkimassa vanhoja saksalaisia sotilaslentokenttiä Lapissa. Rovaniemen lentokentän läheltä löytyi esimerkiksi Messerschmitt BF 109 -hävittäjän moottorin osia.

Adolf Hitlerin vierailu marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä Immola 1942.06.04

Suomessa tiedettiin juutalaisvainoista hyvissä ajoin ennen toisen maailmansodan loppua, selviää ulkoministeriön arkistoista

Suomi lujitti suhteitaan natsi-Saksaan vielä, kun holokausti oli jo täydessä käynnissä. Suurlähettiläiden viesteissä puhuttiin suorasukaisesti juutaisvainoista.

Saksalaisia sotilaita jatkosodan aikana

Vanhat diplomaattisähkeet paljastavat Hitlerin hullaantuneen suomalaisista – syy ihailulle eivät olleet kansalliset piirteet

Ulkoministeriön arkistoista löytyy lukuisia diplomaattisähkeitä, joita Suomen suurlähettiläät ovat 1930- ja 40-luvuilla lähettäneet ministeriölle.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Väisänen Utin lentoasemalla. Taustalla sirpalesuoja.

Arkeologi leikki lapsena juoksuhaudoissa, mutta 20 vuotta sitten Saksasta ei puhuttu – vasta nyt aika on kypsä tutkia saksalaisten liikkeitä Suomessa

Vain pieni osa toisen maailmansodan aikaisista rakennelmista on kartoitettu Suomessa. Varsinkin saksalaiskohteet ovat saaneet vähän huomiota. Teemu Väisänen kiertää lentokenttiä ja kartoittaa sota-ajan löydöksiä.

Ihmiset istuvat tuoleilla nurmikolla katselemassa, kun joukko kyyhkyjä nousee ilmaan.

Hiroshiman atomipommin uhreja muistettiin kasvaneen ydinuhan varjossa – "Ydinaseet eivät takaa turvallisuutta, vain kuolemaa ja tuhoa"

Muistotilaisuutta varjosti tänä vuonna kohonnut uhka ydinsodasta. Venäjän edustaja jätettiin kutsumassa tilaisuuteen ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan tuli esille puheissa.

Tšekissä puretaan romanien keskitysleirillä sijainnut sikatila

Romaniaktivistien vuosikymmenten kamppailu palkitaan Tšekissä – keskitysleirillä sijainnut sikatila puretaan

Tšekissä toisen maailmansodan aikaisella keskitysleirillä kuoli satoja romaneja. 1970-luvulla paikalle rakennettiin suuren tuotantokapasiteetin sikatila. Sen purkutyöt alkoivat perjantaina.

Mies pitelee naista syleilyssään, molemmat katsovat jonnekin sivulle päin, mies totisen, nainen pelästyneen näköisenä.

Natsit sabotoivat asetehdasta – Hitchcock-sarjan aloittaa sota-ajan jännäri

Seikkailujännärissä syytön mies taas epäiltynä rikoksesta.

Srebrenicassa haudattiin 50 uhria, joiden henkilöllisyys tiedetään.

Srebrenican joukkomurhaa muistettiin Bosniassa – "Nyt viattomat joutuvat jälleen uhreiksi Ukrainassa"

Hollanti pyysi ensi kerran anteeksi sitä, että sen sotilaat eivät suojelleet Srebrenican uhreja serbijoukoilta.

Adolf Hitler

Mies, jolla olisi ollut tilaisuus tappaa Hitler – kurkkulääkärin kirjeet natsidiktaattorin hoidosta tulivat päivänvaloon Sveitsissä

Natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin pitkäaikainen kurkkulääkäri kertoo kirjeissään sairauskammoisesta potilaasta, mutta ei sano sanaakaan tämän politiikasta.

Paikka, johon on suunniteltu Mannerheim-ristin ritareiden aukeaa Ratsaspuistossa Ruskeasuolla. Kuvassa etualalla puu ja taustalla kerrostalo.

Helsingin Ruskeasuolle nimetään aukea Mannerheim-ristin ritareille

Mannerheim-ristillä palkittiin 12 helsinkiläistä. Korkea kunniamerkki voitiin myöntää sodan aikana osoitetusta erityisestä urheudesta, tärkeistä taistelutuloksista tai ansiokkaasti johdetuista sotatoimista.

Nato lippua nostetaan Saksassa vuonna 1965.

Neuvostoliitto kertoi haluavansa Natoon 1950-luvulla – tässä syy, miksi se ei onnistunut

Juuri nyt Naton ja Venäjän välit ovat hyvin tulehtuneet. Menneisyydessä on kuitenkin aikoja, kun Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto kertoi haluavansa myös Naton jäseneksi.

Siviilien evakuointia Tyrjä-Parikkalassa 15. maaliskuuta 1940

Ole rohkea, lopeta radion kuuntelu! Näin naisia ohjeistettiin sota-aikana

Suomen sotilaskotiliiton perustaja Katri Bergholm neuvoo

Asiantuntija: Venäjä rakentaa natsiretoriikalla sadunomaista jakoa hyvään ja pahaan

Putin puhuu natsien kitkemisestä Ukrainassa luodakseen sadunomaista taistelua pahaa vastaan, arvioi asiantuntija A-studiossa

Upin tutkija Jussi Lassila ei usko natsipuheen purevan venäläisiin kovin hyvin. Retoriikka voi myös kostautua, kun Venäjä joutuu kohtaamaan omat sotarikoksensa Ukrainassa.

En Nato-flagga och två personer i militärklädsel i bakgrunden. Bilden är tagen i Lettland den 4 maj 2022.

Maanantai 9.5.2022 (radio)

Nato. Voitonpäivä. Eurooppa-päivä. Pyörävarkaudet. Veroilmoitus. Sää.

Presidentti Putin tarkistaa joukkoja voiton päivän juhlassa Moskovassa toukokuussa 2021.

Maanantai 9.5.2022 (tv)

Voitonpäivä. Venäjän öljy. Asuminen. Satokausi. Sää.

Mielenilmaus Rautatientorilla Helsingissä, käissä on Ukrainan lippuja ja kylttejä.

Helsingin keskusta täyttyy myös tänään mielenosoituksista – useat niistä liittyvät Ukrainan sotaan

Venäjän suurlähetystön edessä järjestetään tänään jopa neljä eri mielenilmausta. Lisäksi Helsingin keskustassa on käynnissä kunta-alan lakkoa tukeva mielenosoitus ja Turkin toimia Irakissa vastustava mielenosoitus.

Silmälasipäinen nuori tummatukkainen nainen katsoo kameraan taustallaan Tallinnan kaupunki.

Viron poliisi varautuu levottomuuksiin venäläisenä voitonpäivänä – "Toukokuun yhdeksäs jakaa sukuani", kertoo venäjänkielinen Mira Ralli, 20

Tuoreen lain mukaan Virossa ei saa kokoontua käyttäen Venäjää tukevaa symboliikkaa. Poliisin mukaan 9. toukokuuta on kuitenkin odotettavissa provokaatioita ja yhteenottojen vaara on todellinen.

Venäläiset kantavat lippua, jossa lukee "Maailma ilman natsismia".

Venäjä tulkitsee historiaa vapaalla kädellä – jopa Astrid Lindgrenin kirjoihin lyödään natsileimaa, Hitlerille keksittiin juutalaiset sukujuuret

Venäjän natsismisyytösten ryöpytys on saanut uusia kierroksia. Syytökset ovat osa venälaiseen sankaruuteen nojaavaa historiamyyttiä ja Venäjällä käynnissä olevaa historian uudelleenkirjoitusta.

Katharina von Schnurbein

Juutalaisia syrjitään myös Suomessa ja siksi antisemitismin eri muodot on tunnistettava, sanoo EU:n asiantuntija

Suomen laki ei huomioi tarpeeksi juutalaisten syrjintää ja tämä on ongelma, arvioi EU:n antisemitismin torjunnan koordinaattori Katharina von Schnurbein Ylen haastattelussa.

Kolme nuorta jalkaväensotilasta sotatantereella, likaisissa univormuissaan aseet olalla, pitävät käsiään toistensa hartioilla.

Sankareita ja pässinpäitä unelmatehtaalla – miten sota näkyy Oscar-gaalassa?

Oscarit ja glamour sopivat huonosti yhteen sodan kanssa

Apua Ukrainaan -Suuren tukikonsertin artisteja

Sunnuntai 13.3.2022 (radio)

Ukrainan tilanne. Moldova ja pakolaiset. Apua Ukrainaan -konsertti. Talvisota. Siitepölyaika. Sää.

Miekkaa ja kilpeä kohottava pitkähameinen naishahmo jalustalla.

Sotahistorioitsija: Isot konfliktit kehittyvät yllättävänkin hitaasti, yksittäistä leimahduspistettä on vaikea löytää

Professori Petteri Jouko siteeraa vanhaa viisautta, jonka mukaan sotaan lähtevällä pitää olla selvä päämäärä. Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan sitä on hänen mukaansa hankala hahmottaa.

Nuori, vihreään  maastopukuun ja lakkiin sonnustautunut mies, jolla on reppu selässään seisoo keskellä jänkämaisemaa. Vaivaiskoivuja ympärillä. Mies katsoo olkansa yli kohti kameraa ja hymyilee, repussa roikkuu poronsarvet. .

Mikä sai nuoren sotahistorian harrastajan hurahtamaan natsien unohdettuun tukikohtaan? Sturmbock-linjan kartoittaminen vei Emil Kastehelmen äärirajoille

Lahtelainen Emil Kastehelmi kulutti kolme vuotta tutkimalla Käsivarren Lapissa kulkevaa Sturmbock-linjaa. Sotahistorian harrastaja ryhtyi merkittävään urakkaan, koska linjaa ei oltu aiemmin kartoitettu.

Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi tutkimassa saksalaisten vanhaa viestintäaseman rauniota Enontekiön Ropi-tunturilla

Nuoret tutkijat löysivät natsi-Saksan kadonneen viestiaseman Käsivarren Lapista: "Vastaavaa ei todennäköisesti Suomesta löydetä"

Enontekiön Ropitunturin saksalaisrakennelmista liikkui jo aiemminkin huhuja, mutta niitä oletettiin tutka-aseman jäänteiksi. Langaton viestiasema on säilyneisyytensä vuoksi harvinainen kohde Suomessa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle