Uusimmat artikkelit
Ei koskaan enää! -lause ei enää toimi, sanoo uhkakuvia maalaava italialaiskirjailija Paolo Giordano
Suomessa vieraillut menestyskirjailija Paolo Giordano uskoo, että maailma on käännekohdassa.
Kanadan parlamentti teki Ukrainan presidentin vierailun aikana nolon erehdyksen: kunniavieras olikin palvellut natsi-Saksan joukoissa
Kanadalais-ukrainalainen sotaveteraani sai parlamentissa suuret suosionosoitukset Volodymyr Zelenskyin vierailun aikana. Venäjä tarttui heti propaganda-aseeseen.
Leopard-panssarivaunun kaasuttelu laukaisi autojen varashälyttimiä veteraanien perinnepäivässä
Rukajärven suunnan 14. divisioonan veteraanien perinnepäivä ja Kainuun prikaatin kalustonäyttely herättivät koululaisissa ajatuksia maanpuolustuksesta ja kaveria ei jätetä -hengestä.
Helsingissä haudattiin tänään toisen maailmansodan aikainen vainaja – vielä kadoksissa olevat sotavainajat voivat jäädä kateisiin lopullisesti
Viipurinlahden Teikarsaaressa vuonna 1944 kuollut tykkimies Orvo Karvinen haudattiin tänään Hietaniemen hautausmaalle.
Putinin luottomies Patrušev: Suomen valtiojohto hakee yhteenottoa Venäjän kanssa
Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja on aiemminkin syyttänyt Suomea sabotaasin yrittämisestä Venäjän Karjalassa.
Analyysi: Oppenheimer käsittelee kiehtovasti ydinpommin syntyä, mutta jättää vaikean kysymyksen vähemmälle huomiolle
Kesän elokuvatapaus on väkevä elämäkertaelokuva, mutta jättää Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten taustat vähemmälle huomiolle, kirjoittaa Ylen toimittaja Veikko Eromäki.
Kuinka hyvin tunnet historian nimekkäät vakoilutapaukset? Tee testi
Tiedustelutoiminnan historia on täynnä kaksoisagentteja, jotka ovat tehneet valtavaa tuhoa vuotamalla tärkeitä tietoja. Tunnetko tosielämän vakoojapersoonat?
Puolan ja Ukrainan lähihistoriassa on synkkiä pisteitä, joita Venäjä on yrittänyt hyödyntää kylvämällä riitaa – ja epäonnistumalla taas kerran
Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa Volyniassa toteuttiin 80 vuotta sitten etninen puhdistus, joka on hiertänyt Puolan ja Ukrainan suhdetta. Venäjän hyökkäys on kuitenkin avannut tien sovintoon.
Salainen naisagentti kuvasi talvi- ja jatkosotaa ja yritti saada Suomen vaihtamaan puolta toisessa maailmansodassa
Talvisodan kuvista tunnetun Thérése Bonneyn elämä oli kuin Hollywoodin agenttitarina. Hän oli USA:n salainen agentti, joka pidätettiin suomalaisvakoojana, mutta myös suuri Suomen ystävä.
Vaietut arktiset sodat -diginäyttely on avautunut Suomussalmen Jaloniemitalossa
Vaietut arktiset sodat -diginäyttely perustuu samannimiseen Ylellä esitettyyn dokumenttisarjaan. Näyttely käsittelee toisen maailmansodan vähemmän tunnettuja tapahtumia arktisella alueella.
WWII Finnish "unknown soldiers" laid to rest in Lappeenranta
This summer's search for the remains of Finnish soldiers in Russia has been called off.
Venäjä viettää voitonpäivää riisutuin menoin sodan varjossa – kansalaisten marssit kaatuneiden muistoksi pudotettiin ohjelmasta
Turvallisuushuolien takia sotilasparaateja on peruttu eri puolilla Venäjää. Kansalaismarssien peruminen voi olla merkki vallanpitäjien epävarmuudesta.
Inkeriläinen ”Hatsinan Elsa” joutui natsimiehittäjien tulkiksi, pääsi Suomeen ja säästyi pakkopalautukselta – silti pelko seurasi läpi elämän
Selviytyjä, kuvailee Reijo Rautajoki inkerinsuomalaista äitiään, joka oli kokenut Stalinin vainot, natsimiehityksen ja valvontakomission etsinnät. Äiti oli myös keskeisessä roolissa inkeriläisten joukkosiirroissa Suomeen.
Tästä aluksesta puuttuu pakki, koska sotilas ei peruuta – katso, miltä monesta vaarasta selvinnyt sotalaiva näyttää nyt
Lähes 80-vuotias M/S Alpo on nähnyt Normandian maihinnousun, Suomenlahden miinat ja Oulun jäätalvet. Pietarsaaren telakalla entisöitävä alus palaa ensi vuonna Normandiaan.
Maailmansodan jo riehuessa valmistunut Ulkomaankirjeenvaihtaja on viihteellistä Hitchcockia, jonka propaganda-arvo teki vaikutuksen Goebbelsiinkin
Brittiohjaaja halusi näyttää amerikkalaisyleisölle, millainen vaara demokratiaa uhkasi, ja siihen hän sai vapaat kädet ja rajattoman budjetin. Elokuvan tekeminen olikin seikkailu sinänsä.
Analyysi: Putin pyrki valjastamaan myös Stalingradin taistelun Ukrainassa käytävän sodan oikeuttamiseen
Venäjän presidentin historiakuvassa ei näy liittoutuneita, on vain erilaisia vastustajia, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.
Näin Venäjän sotapropaganda toimii: Volgograd vaihtaa päiväksi nimensä Stalingradiksi – diktaattori Josif Stalinin kunniaksi
Natsi-Saksan alamäki alkoi 80 vuotta sitten Stalingradissa, kun puna-armeija löylytti akselivaltojen joukot. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen on seurannut juhlallisuuksia paikan päällä.
”Silmien välliin, T: Mannerheim” – suomalaiset erottuvat muista ostamalla ”kostoviestejä” ammuksiin, joita Ukraina ampuu Venäjää vastaan
Suomalaiset ovat lähes ainoita, joilta tulee kostoviestejä, sanoo Sign my rocket-hankkeen vetäjä. Yle vieraili kritiikkiä herättäneen nettipalvelun päämajassa Keski-Ukrainassa.
Rakkauden voima vastaan kosminen byrokratia – Kysymys elämästä ja kuolemasta on romanttisen fantasian klassikko
Kino Klassikossa nähdään ohjaajapari Powell & Pressburgerin ehkä suurin saavutus, huikean mielikuvituksellinen draama miehestä, joka jää henkiin taivaassa tapahtuneen virheen takia.
Lotta-järjestöä 15 vuotta johtanut Fanni Luukkonen oli sodan jälkeen henkilö, josta ei voinut puhua – sai herjauskirjeitä ja solvauksia
Sotien aikana naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd oli maan suurin naisjärjestö. Rauhan tultua se kiellettiin, ja sen johtajasta Fanni Luukkosesta tuli ihminen, josta virallinen Suomi vaikeni.
Vaikka Fanni Luukkosen tie vei lottajohtajasta vaietuksi persoonaksi, hänen perintönsä on tänään osa suomalaista naisjohtajuutta
Lottakenraaliksikin kutsutun sota-ajan lottajohtajan Fanni Luukkosen elämästä on valmistunut dokumenttielokuva. Elokuva kertoo Luukkosesta johtajana ja suomalaisen naisjohtajuuden vahvistajana.
Ventovieraiden rakkaus syttyy pakomatkalla keskellä maailmansotaa – Teemalla Georges Simenonin romaaniin perustuva Kohtaus junassa
Romy Schneider ja Jean-Louis Trintignant ovat pääosissa elokuvassa, jossa perheestään eksynyt aviomies rakastuu natseja pakenevaan juutalaisnaiseen.
Kari Enqvistin kolumni: Elämme historian murtokohdassa, eikä paluuta entiseen ole
Kansakunnat muuttavat identiteettiään vain harvoin ja yleensä äärimmäisen pakon alla, kirjoittaa Enqvist.
Arkeologit tutkivat toisen maailmansodan aikaisia lentokenttiä Lapissa – dokumentointi jäi tekemättä jälleenrakennuskiireissä
Kansainvälinen arkeologiryhmä on käynyt tutkimassa vanhoja saksalaisia sotilaslentokenttiä Lapissa. Rovaniemen lentokentän läheltä löytyi esimerkiksi Messerschmitt BF 109 -hävittäjän moottorin osia.
Suomessa tiedettiin juutalaisvainoista hyvissä ajoin ennen toisen maailmansodan loppua, selviää ulkoministeriön arkistoista
Suomi lujitti suhteitaan natsi-Saksaan vielä, kun holokausti oli jo täydessä käynnissä. Suurlähettiläiden viesteissä puhuttiin suorasukaisesti juutaisvainoista.
Vanhat diplomaattisähkeet paljastavat Hitlerin hullaantuneen suomalaisista – syy ihailulle eivät olleet kansalliset piirteet
Ulkoministeriön arkistoista löytyy lukuisia diplomaattisähkeitä, joita Suomen suurlähettiläät ovat 1930- ja 40-luvuilla lähettäneet ministeriölle.
Arkeologi leikki lapsena juoksuhaudoissa, mutta 20 vuotta sitten Saksasta ei puhuttu – vasta nyt aika on kypsä tutkia saksalaisten liikkeitä Suomessa
Vain pieni osa toisen maailmansodan aikaisista rakennelmista on kartoitettu Suomessa. Varsinkin saksalaiskohteet ovat saaneet vähän huomiota. Teemu Väisänen kiertää lentokenttiä ja kartoittaa sota-ajan löydöksiä.
Hiroshiman atomipommin uhreja muistettiin kasvaneen ydinuhan varjossa – "Ydinaseet eivät takaa turvallisuutta, vain kuolemaa ja tuhoa"
Muistotilaisuutta varjosti tänä vuonna kohonnut uhka ydinsodasta. Venäjän edustaja jätettiin kutsumassa tilaisuuteen ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan tuli esille puheissa.

Romaniaktivistien vuosikymmenten kamppailu palkitaan Tšekissä – keskitysleirillä sijainnut sikatila puretaan
Tšekissä toisen maailmansodan aikaisella keskitysleirillä kuoli satoja romaneja. 1970-luvulla paikalle rakennettiin suuren tuotantokapasiteetin sikatila. Sen purkutyöt alkoivat perjantaina.
Natsit sabotoivat asetehdasta – Hitchcock-sarjan aloittaa sota-ajan jännäri
Seikkailujännärissä syytön mies taas epäiltynä rikoksesta.

Srebrenican joukkomurhaa muistettiin Bosniassa – "Nyt viattomat joutuvat jälleen uhreiksi Ukrainassa"
Hollanti pyysi ensi kerran anteeksi sitä, että sen sotilaat eivät suojelleet Srebrenican uhreja serbijoukoilta.

Mies, jolla olisi ollut tilaisuus tappaa Hitler – kurkkulääkärin kirjeet natsidiktaattorin hoidosta tulivat päivänvaloon Sveitsissä
Natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin pitkäaikainen kurkkulääkäri kertoo kirjeissään sairauskammoisesta potilaasta, mutta ei sano sanaakaan tämän politiikasta.
Helsingin Ruskeasuolle nimetään aukea Mannerheim-ristin ritareille
Mannerheim-ristillä palkittiin 12 helsinkiläistä. Korkea kunniamerkki voitiin myöntää sodan aikana osoitetusta erityisestä urheudesta, tärkeistä taistelutuloksista tai ansiokkaasti johdetuista sotatoimista.
Neuvostoliitto kertoi haluavansa Natoon 1950-luvulla – tässä syy, miksi se ei onnistunut
Juuri nyt Naton ja Venäjän välit ovat hyvin tulehtuneet. Menneisyydessä on kuitenkin aikoja, kun Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto kertoi haluavansa myös Naton jäseneksi.
Ole rohkea, lopeta radion kuuntelu! Näin naisia ohjeistettiin sota-aikana
Suomen sotilaskotiliiton perustaja Katri Bergholm neuvoo

Putin puhuu natsien kitkemisestä Ukrainassa luodakseen sadunomaista taistelua pahaa vastaan, arvioi asiantuntija A-studiossa
Upin tutkija Jussi Lassila ei usko natsipuheen purevan venäläisiin kovin hyvin. Retoriikka voi myös kostautua, kun Venäjä joutuu kohtaamaan omat sotarikoksensa Ukrainassa.
Maanantai 9.5.2022 (radio)
Nato. Voitonpäivä. Eurooppa-päivä. Pyörävarkaudet. Veroilmoitus. Sää.
Maanantai 9.5.2022 (tv)
Voitonpäivä. Venäjän öljy. Asuminen. Satokausi. Sää.
Helsingin keskusta täyttyy myös tänään mielenosoituksista – useat niistä liittyvät Ukrainan sotaan
Venäjän suurlähetystön edessä järjestetään tänään jopa neljä eri mielenilmausta. Lisäksi Helsingin keskustassa on käynnissä kunta-alan lakkoa tukeva mielenosoitus ja Turkin toimia Irakissa vastustava mielenosoitus.
Viron poliisi varautuu levottomuuksiin venäläisenä voitonpäivänä – "Toukokuun yhdeksäs jakaa sukuani", kertoo venäjänkielinen Mira Ralli, 20
Tuoreen lain mukaan Virossa ei saa kokoontua käyttäen Venäjää tukevaa symboliikkaa. Poliisin mukaan 9. toukokuuta on kuitenkin odotettavissa provokaatioita ja yhteenottojen vaara on todellinen.
Venäjä tulkitsee historiaa vapaalla kädellä – jopa Astrid Lindgrenin kirjoihin lyödään natsileimaa, Hitlerille keksittiin juutalaiset sukujuuret
Venäjän natsismisyytösten ryöpytys on saanut uusia kierroksia. Syytökset ovat osa venälaiseen sankaruuteen nojaavaa historiamyyttiä ja Venäjällä käynnissä olevaa historian uudelleenkirjoitusta.
Juutalaisia syrjitään myös Suomessa ja siksi antisemitismin eri muodot on tunnistettava, sanoo EU:n asiantuntija
Suomen laki ei huomioi tarpeeksi juutalaisten syrjintää ja tämä on ongelma, arvioi EU:n antisemitismin torjunnan koordinaattori Katharina von Schnurbein Ylen haastattelussa.
Sankareita ja pässinpäitä unelmatehtaalla – miten sota näkyy Oscar-gaalassa?
Oscarit ja glamour sopivat huonosti yhteen sodan kanssa
Peltirumpu on hurja sukellus natsiaikaan ja Saksan historian kaaokseen – Volker Schlöndorffin Oscar-palkittu menestyselokuva Kino Klassikossa
Lämmin ja lumoava, painajaismainen ja groteski elokuva.
Sunnuntai 13.3.2022 (radio)
Ukrainan tilanne. Moldova ja pakolaiset. Apua Ukrainaan -konsertti. Talvisota. Siitepölyaika. Sää.

Sotahistorioitsija: Isot konfliktit kehittyvät yllättävänkin hitaasti, yksittäistä leimahduspistettä on vaikea löytää
Professori Petteri Jouko siteeraa vanhaa viisautta, jonka mukaan sotaan lähtevällä pitää olla selvä päämäärä. Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan sitä on hänen mukaansa hankala hahmottaa.
Elokuva sodasta tehtiin, kun sota vielä jatkui: Kino Klassikossa Rooma – avoin kaupunki
Neorealismin ensimmäinen teos Kino Klassikossa.
Mikä sai nuoren sotahistorian harrastajan hurahtamaan natsien unohdettuun tukikohtaan? Sturmbock-linjan kartoittaminen vei Emil Kastehelmen äärirajoille
Lahtelainen Emil Kastehelmi kulutti kolme vuotta tutkimalla Käsivarren Lapissa kulkevaa Sturmbock-linjaa. Sotahistorian harrastaja ryhtyi merkittävään urakkaan, koska linjaa ei oltu aiemmin kartoitettu.
Peter Franzénin sukuhistoria kiertyy yhteen uutuusdokumentin kanssa – isovanhemmat joutuivat jättämään Petsamon toisen maailmansodan aikana
Franzénin kuuli isovanhemmiltaan sodan mielettömyydestä.
Nuoret tutkijat löysivät natsi-Saksan kadonneen viestiaseman Käsivarren Lapista: "Vastaavaa ei todennäköisesti Suomesta löydetä"
Enontekiön Ropitunturin saksalaisrakennelmista liikkui jo aiemminkin huhuja, mutta niitä oletettiin tutka-aseman jäänteiksi. Langaton viestiasema on säilyneisyytensä vuoksi harvinainen kohde Suomessa.