Uusimmat artikkelit
Vierumäen joukkohautojen vainajien DNA-tunnistus jäi tekemättä – nimettömät sisällissodan uhrit siunataan kirkkomaahan toukokuussa
50 vainajan tunnistamisesta luovutaan ainakin toistaiseksi. Joukkohautaus toteutuu Heinolassa toukokuun 29. päivä.
Irtojalat vetävät kärryjä, naiset synnyttävät kranaatteja – Katariina Lillqvistin ihmeelliset animaatiot naurattaisivat, elleivät ne olisi niin traagisia
Katariina Lillqvistin animaatiotaide on kauheaa ja kaunista.
Minne unohtui painosten kuningatar ja suurten tarinoiden Eeva Joenpelto?
Tule mukaan keskustelemaan Lukupiiriin!
Yli sata vuotta sitten suomalaisissa pikkukylissä tapahtui kauheuksia – vaietut sisällissodan tarinat pääsevät esiin uusissa tietokirjoissa
Pyhtääläislähtöinen tietokirjailija Sanna Lönnfors huomasi puutteen paikallisessa sotahistorioinnissa ja paikkasi sen itse.
Demokratian käännekohta, kolhu Yhdysvaltojen maineelle vai uusien iskujen innoittaja? Kysyimme tutkijoilta, mitä kongressi-isku merkitsee
Tutkijoiden mukaan hyökkäys saattaa pysäyttää jo pidempään jatkuneen demokratian rapistumisen Yhdysvalloissa.
Museokeskus Tiklaksen suunnitelmat etenevät – Suojeluskunta- ja lottamuseossa puolestaan juhlistetaan Lotta Svärd -järjestöä
Henkilökunta muutti jo syksyllä Vapaudentiellä sijaitsevan Tiklaksen tiloihin.
Vierumäen joukkohaudasta nostettu 27 ihmisen jäänteet − sisällissodassa kuolleiden tunnistaminen on hyvin vaikeaa
Versowoodin tehdasalueella Heinolan Vierumäellä on saatu loppuun yhden sisällissodan aikaisen joukkohaudan kaivaukset. Toisen haudan avaamista ollaan aloittelemassa. Alueella on myös yksi yksittäinen hauta.
Elämäni Pirkkona: ”En minä nuorena haaveillut mistään, yritin vain selviytyä.”
Pirkko Työläjärven tie politiikan huipulle.
Vainajien siirto sisällissodan aikaisesta joukkohaudasta Vierumäellä alkaa maanantaina
Vainajien siirtoa pois teollisuusalueen keskeltä on valmisteltu Heinolassa kohta kaksi vuotta.
Puolangan pessimistit saivat oman talon – toiminnanjohtaja: "Kiinteistösijoitukseksi sitä ei voi sanoa"
Yhdistyksen toiminta on keskittynyt nyt samojen seinien sisälle.
Suomen hauskin mies – draamaelokuva elämänhalusta ja naurun voimasta epätoivon hetkellä
Mustan huumorin sävyttämä elokuva elämänhalusta ja naurusta.
Aleksis Salusjärven kolumni: Silakka
Silakka on Itämeren tärkein kala sekä luonnon että ihmisen näkökulmasta, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella äänikolumnina.
Vierumäen joukkohaudassa 50 vainajaa? – Kansallisarkiston tutkijat aikovat selvittää sisällissodan taistelussa kaatuneiden nimet
Vainajien siirtoa pois teollisuualueen keskeltä on valmisteltu Heinolassa kohta kaksi vuotta.
Sisällissota, Lapuan liike ja televisio – Suomalainen työväenteatteri on runsaan sadan vuoden aikana selättänyt monta vastusta
Kasvava työväenluokka hullaantui näyttämötaiteesta 1800-luvun lopulla. Sen peruja melkein joka kylässä on yhä oma teatteri.
Kukaan ei voi kunnostaa yli 200-vuotiasta valtavaa linnoitusta – kuvat kertovat, kuinka sen muurit murtuvat käsiin
Hurjat kuvat kertovat, miten vaaralliseen kuntoon valtava Kyminlinna on päässyt.
Museot taltioivat koronaviruskriisin jälkipolville: “Tätä aikaa voi pitää historiallisena käännekohtana”
Museot ovat alkaneet kerätä tietoa, miten koronavirusepidemia vaikuttaa suomalaisten elämään.
Toivo Pekkasen Lapsuuteni palaa Tehtaan varjojen maailmaan
Tunnelmia onnellisesta lapsuudesta ennen kaiken romahtamista
Heinolassa paljastui tehdasalueelta sisällissodan aikainen parinkymmenen vainajan joukkohauta – kostea maa helpottanee vainajien tunnistamista
Vierumäellä sijaitsevan joukkohaudan vainajat aiotaan siirtää kirkkomaahan. Alueella saattaa olla toinenkin joukkohauta.
Rakennuksen seinästä löytyi yli sata vuotta vanhoja luoteja Tampereella
Punakaartin tykistökouluna toiminut Attila remontoitiin Tampereella. Rappausten yhteydessä löydettiin ampumajälkiä ja muutama luoti vuoden 1918 sisällissodan ajalta.
Dokumenttiprojekti: Kuninkaan punikit – tarina suomalaisista palkkasotilaista Muurmannin legioonassa
Tarina punakaartilaisista, jotka päätyivät palkkasotilaiksi.
Kymenlaaksossa on käynnissä keräys suojeluskuntien ja lottien esineistä – harvinainen kivääri on jo löytynyt
Haminassa toimiva perinnekeskus kokoaa esineistä näyttelyn ensi kesäksi.
Säveltäjä ja kuoronjohtaja Knut Kangas uskoi musiikkiin ja työväenliikkeeseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri
Muistamme syntymäpäivänä 11. toukokuuta.
Vihapuhe ja häirintä kaventavat sananvapautta Suomessa – sananvapauden tila on vaihdellut suuresti itsenäisyyden aikana
Toukokuun kolmantena vietetään sananvapauden teemapäivää.
Tiesitkö tämän martoista? – Valkoiset saivat 1918 avukseen sotamarttoja, sata vuotta myöhemmin martat marssivat Pride-kulkueessa
Marttaliitto perustettiin 120 vuotta sitten vahvistamaan suomalaisia koteja venäläistämistoimia vastaan. Martat pitivät pintansa jopa radikaalilla 1960-luvulla, jolloin järjestö teki jäsenennätyksen.
Suomessa heitä pidettiin pettureina, Karjala muistaa nyt sankareina – punaisten suomalaisten historia esillä museonäyttelyssä Petroskoissa
Karjalan kansallismuseo esittelee punaisten suomalaisten roolia Karjalan tasavallan rakentamisessa.
Historiantutkija on kiertänyt puhumassa kuin matkasaarnaaja – Kuulijoita oli niin paljon, että tutkija yllättyi itsekin
Suomen sisällissodan muistovuosi on osoittanut ihmisten valtavan kiinnostuksen oman maan historiaan. Historiantutkijan mielestä tärkeintä on muistaminen.
Museovirasto vastaa kritiikkiin: "Vierumäen joukkohautaa ei voi pitää muinaisena hautapaikkana"
Museovirasto edellyttää silti korkeita laatuvaatimuksia vainajien tutkimisessa.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta arvostelee sisällissodan aikaisen joukkohaudan siirtosuunnitelmaa – vainajia Heinolassa jopa 300
Ranta ja muut asiantuntijat ajattelevat, että Vierumäen joukkohautaa pitäisi tarkastella muinaismuistolain pohjalta.
Asiantuntijat kritisoivat päätöstä Vierumäen joukkohaudan siirtämisestä
Oikeushammaslääkäri Helena Rannan ja muiden asiantuntijoiden mukaan aluehallintoviraston myöntämä lupa ei varmista riittävää asiantuntemusta.
Julma maa – puhutteleva dokumentti 1918 sisällissodasta
Dokumentti kuvaa Suomen sisällissodan väkivallan kierrettä.
Kun 300 vainajaa siirretään työkoneiden hälystä kirkkomaan rauhaan, tarvitaan arkeologeja, oikeuslääkäreitä ja rikospaikkatutkijoita – näin harvinainen haudansiirto toteutetaan
Punavainajien joukkohaudan siirto on Suomen mittakaavassa mittava ja vaativa operaatio.
Tietokirjallisuuden Finlandian voittaja Seppo Aalto: "Tässä kaikessa koskettaa se kollektiivinen kauheus"
Seppo Aallon Kapina tehtailla -kirja käsittelee Suomen sisällissotaa tehdastyöntekijöiden näkökulmasta.
Kirjailija Sirpa Kähkönen on aina kirjoittanut sisällissodasta punaisten näkökulmasta – tänä vuonna hän on oppinut ymmärtämään myös valkoisten tragedian
Sisällissotaa teoksissaan käsitellyt kirjailija Sirpa Kähkönen on huomannut tämän vuoden aikana, että sadan vuoden takaisista tapahtumista on puhuttu sovinnollisemmin kuin mitä hän odotti.
Sisällissodasta selvinnyt Suomi pelkäsi punaisia äitejä ja lasten kasvavaa katkeruutta – 2-vuotias Rauha ja sadat muut punaorvot siirrettiin valkoisiin perheisiin Pohjanmaalle
Sisällissodan jälkeen Suomessa oli tuhansia orpoja tai puoliorpoja lapsia. Pikkuinen Rauha saapui kasvattikotiinsa punalipusta tehty takki yllään.
Kemin historiallisessa museossa valokuvanäyttely sisällissodasta: teloitukset ja sodan uhrien kuvat eivät sovellu lasten katsottavaksi
Osa näyttelystä kertoo Kemin tapahtumista kevättalvella 1918.
Tehtaantytöstä kapinalliseksi – KOM-teatterin Veriruusut kertoo Valkeakosken naiskaartin lyhyen ja karun tarinan
Riipaiseva tarina sisällissodasta naisnäkökulmasta.
Flinkkilä & Tastula: "Katsopa, tuossa taisi mennä Tarja Halonen", kuiskasi lentokentän turvatarkastaja Pentti Arajärvelle
Presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi.
Punaisten ja valkoisten perinneyhdistykset järjestävät yhteisen sisällissotaseminaarin Porissa
Poikkeuksellisen yhteisseminaarin taustalla ovat Satakunnan vapaussodan perinneyhdistys, Eetu Salinin rahasto, Porin lyseon seniorit ja Risto Ryti -seura.
Kemissä teloitetuille punaisille muistomerkki Selkäsaareen
Kemissä teloitettiin sisällissodan aikana ainakin 23 punaista vuonna 1918. Muistomerkki paljastetaan lokakuussa.
Rauhantutkija muistuttaa, miten nopeasti Suomi toipui sisällissodasta: "Se on aika suuri ihme"
Sisällissodasta puhuttaessa on unohdettu se, miten nopeasti Suomi palautui toimivaksi yhteiskunnaksi sata vuotta sitten, sanoo sovittelua tutkivan keskuksen johtaja.
"Meillä on edelleen ne liskoaivot ja hengissäselviytymisvietti" – Kysyimme filosofilta, teologilta ja köyhyystutkijalta, olemmeko parempia vai huonompia ihmisiä kuin ennen
Menisitkö avuksi leipäjonoon? Hyökkäisitkö sodassa naapurin kimppuun? Laskisitko palkkaasi työkaverin puolesta? Punnitse esimerkkien avulla, miten sinä toimisit.
Näyttelijä Eeva Litmanen selvitti sukunsa saloja ja kirjoitti lopulta kirjan – Sukututkimus innostaa nyt kaikenikäisiä suomalaisia
Kiinnostus sukututkimukseen saa aina uutta pontta historiallisten tapahtumien juhlavuosina. Niin on käynyt nytkin, kun sisällissodasta on kulunut 100 vuotta. Digitaaliset arkistot helpottavat selvittelytyötä.
Seinäjoen vankileirin 1918 vaiettu historia tuli päivänvaloon – asiakirjat löytyivät vahingossa vasta kolme vuotta sitten
Myös Seinäjoella sijaitsi 1918 punavankien vankileiri, jonka vankeja myös teloitettiin. Asiakirjojen löytyminen toi uutta tietoa historian tapahtumiin.
Suomen sisällissodan teloittajat poseeraavat ruumiiden äärellä – Julma maa -dokumentin kuvat näyttävät sodan raa'an todellisuuden
Toimittaja Esko Varho kävi läpi satoja rajuja kuvia tänään nähtävää Julma Maa -dokumenttia tehdessään. Mikä saa ihmisen valokuvaamaan omaa väkivaltaansa?
Suomi kulki sisällissodasta sovintoon valtuustosalien kautta – arkisten pulmien ratkominen yhdisti hävinneet ja voittajat
Sisällissodan viimeiset ruumiskasat oli tuskin saatu siivottua, kun Helsingin kaupunginvaltuustossa jo paukuteltiin puheenjohtajan nuijaa. Sota päättyi huhtikuussa 1918 ja joulukuussa pääkaupungissa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset kunnallisvaalit.
Sukulainen vaati selvitystä vuonna 1918 kadonneen tätinsä kohtalosta – oikeusministeriö: "Ei kuulu tehtäviimme"
Satakunnan Työn entinen päätoimittaja Aimo Ruusunen halusi oikeusministeriön selvittävän, mitä hänen tädilleen Sanna Amanda Ruususelle tapahtui vuonna 1918.
Timo Pekkonen sai vasta aikuisena tietää, että häneltä salattiin oikea ukki – häpeä kasvoi teloituksesta, jossa ukin olisi pitänyt kuolla
Kajaanilainen Timo Pekkonen sai vasta aikuisiällä tietää ukkinsa olleen osallinen sisällissodan oudossa tapahtumasarjassa. Kuolemaantuomittu ukki pelastui viime hetkelllä, mutta menetti terveytensä, maineensa ja perheensä.
Porissa siunattiin vihdoin vuoden 1918 punaisia ja paljastettiin muistomerkki
Piispa Kaarlo Kallialan mielestä työväenjärjestöt voisivat olla aktiivisia punaisten vainajien siunausasiassa.
Päämajasymposiumissa puhutti Suomen sisäinen turvallisuus
Turvallisuutta lisää vahva kansallinen eheys.