Uusimmat artikkelit
Joukkohautaan haudattujen punaisten nimet selvitettiin Tampereella – nyt tutkija kaipaa yli 2 500 vainajan listaan lisää tietoa
Vuonna 1918 Tampereen taisteluissa ja sen jälkeen perustetulla vankileirillä menehtyi tuhansia ihmisiä. Iso osa heistä lepää Kalevankankaan joukkohaudassa, jonka muistomerkkiin vainajien nimet tullaan mahdollisesti liittämään.
Monen suomalaisnaisen elämä päättyi sorakuopan reunalle – kellarista löytyneet elämäkerrat tarjoavat uutta tietoa Neuvostoliittoon loikanneista
Uusi tutkimus osoittaa, että Suomesta sisällissodan jälkeen Neuvostoliittoon lähteneet punapakolaiset eivät olleet niin punaisia kuin tähän saakka on luultu.
Säveltäjä Toivo Kuula murhattiin yli sata vuotta sitten, mutta tekijää ei koskaan saatu tilille – Nyt murhamysteeri on ehkä ratkennut
Toivo Kuulan murhaajaa ei koskaan tuomittu. Kun toimittaja lähti selvittämään sukulaisensa syyllisyyttä murhaan, löytyi verityön taustalta sodan sekavuutta, salaliittoja, vakoojia ja sammioittain pirtua.
Jääkärit onnittelivat tuoretta presidenttiä murhakirjeellä – K.J. Ståhlbergiä kohtaan tunnettu viha yllätti kokeeneen historioitsijankin
Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin tarina osoittaa, että demokratian puolustaminen oli sata vuotta sitten hengenvaarallista puuhaa.
Tampere 1918 -nettikokonaisuus laajenee, korvaa vähitellen Vapriikin suositun näyttelyn
Sisällissodan Näsilinnan taistelusta on jo digitaalinen esitys, nyt se saa jatkoa.
Metsän uumenissa on kivi, johon on kaiverrettu sana "pakolaiset" – sata vuotta sitten joukko miehiä pakeni sotaa ja jätti merkkinsä kallioon
Keväällä 1918 Kannusjärven kylän miehet pakenivat metsään pakoon sodan ristiriitoja. Kahden viikon piilottelun jäljet ovat edelleen nähtävissä.

Kotkan elokuvafestivaalin parhaana pitkänä elokuvana palkittiin Suo, joka kertoo sotatraumoista sisällissodan jälkeisessä Suomessa
Elokuva esitetään torstaina Kinopalatsissa. Näytökseen on vapaa pääsy kuten muihinkin viikon loppuun asti kestävän festivaalin näytöksiin.
Janne "Rysky" Riiheläisen kolumni: Kansakunta ei voi tervehtyä, jos se ei pysty käsittelemään omaa häpeäänsä
Lännessä on vaikea ymmärtää, miksi tavalliset venäläiset uskovat Putinin ja valtiojohdon väitteet sodan oikeutuksesta, mutta halu kieltää omien tekojen häpeä on kaikille kansoille yhteistä. On vaara, että kaksi erilaista tulkintaa todellisuudesta asettuu pysyvästi idän ja lännen väliin.
2 500 tuntematonta suomalaista vainajaa on levännyt joukkohaudassa yli sata vuotta – tämä heistä tiedetään nyt
Tampereella päätettiin selvittää kaikkien niiden punaisten nimet, jotka päätyivät suureen joukkohautaan. Nimet on tarkoitus kirjoittaa hautakiveen. Osa jää kuitenkin mysteeriksi.
Ruotsalaisen sivistyksen puolesta barbariaa vastaan – ruotsalainen prikaati lähti Suomen sisällissotaan sankariteot mielessä, mutta ne hautautuivat Kalevankankaan veriseen lumeen
Ruotsalainen Jakob Lind oli koko ikänsä ihmetellyt, miksi isoisä oli Suomessa vuonna 1918. Lind kirjoitti isoisänsä tarinan ja paljasti samalla ruotsalaisen prikaatin synkän historian Suomen sisällissodassa.
Kirjailija Anneli Kannon maailmassa pääosan saavat syrjäläiset ja sodan kolhimat ihmiset – “Sivusta katsoen näkee paremmin”
"Nainen kelpaa, kun miehet sössivät."
Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa
Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

Defence Forces flag day again a mostly-virtual event
The flag day commemorates the birthday of national hero Mannerheim, who led the White forces during the Finnish Civil War and the FDF during World War II.
Lauantai 29.5.2021 (radio)
Muumilaakso oli paras lasten- ja nuortenohjelma Kultainen Venla -kilpailussa. Paras urheilu- ja tapahtumaohjelma oli Ylen Linnan juhlat. Ylen ohjelmille annettiin yhteensä 13 Kultaista Venlaa.
Joukkohaudoista kaivetut sisällissodan uhrit siunataan nimettöminä Heinolassa, tunnistaminen oli liian vaikeaa
Vierumäen joukkohautojen vainajat haudataan tänään Heinolan keskustan hautausmaalle. Kuolleiden henkilöllisyyksiä ei yksilöidä DNA:n avulla. Se olisi Museoviraston mukaan lähes mahdotonta. Heli Särkän isoisä ei pääse sukuhautaan.
Vierumäen joukkohautojen vainajien DNA-tunnistus jäi tekemättä – nimettömät sisällissodan uhrit siunataan kirkkomaahan toukokuussa
50 vainajan tunnistamisesta luovutaan ainakin toistaiseksi. Joukkohautaus toteutuu Heinolassa toukokuun 29. päivä.
Irtojalat vetävät kärryjä, naiset synnyttävät kranaatteja – Katariina Lillqvistin ihmeelliset animaatiot naurattaisivat, elleivät ne olisi niin traagisia
Katariina Lillqvistin animaatiotaide on kauheaa ja kaunista.
Minne unohtui painosten kuningatar ja suurten tarinoiden Eeva Joenpelto?
Tule mukaan keskustelemaan Lukupiiriin!
Yli sata vuotta sitten suomalaisissa pikkukylissä tapahtui kauheuksia – vaietut sisällissodan tarinat pääsevät esiin uusissa tietokirjoissa
Pyhtääläislähtöinen tietokirjailija Sanna Lönnfors huomasi puutteen paikallisessa sotahistorioinnissa ja paikkasi sen itse.

Demokratian käännekohta, kolhu Yhdysvaltojen maineelle vai uusien iskujen innoittaja? Kysyimme tutkijoilta, mitä kongressi-isku merkitsee
Tutkijoiden mukaan hyökkäys saattaa pysäyttää jo pidempään jatkuneen demokratian rapistumisen Yhdysvalloissa.

Museokeskus Tiklaksen suunnitelmat etenevät – Suojeluskunta- ja lottamuseossa puolestaan juhlistetaan Lotta Svärd -järjestöä
Henkilökunta muutti jo syksyllä Vapaudentiellä sijaitsevan Tiklaksen tiloihin.
Vierumäen joukkohaudasta nostettu 27 ihmisen jäänteet − sisällissodassa kuolleiden tunnistaminen on hyvin vaikeaa
Versowoodin tehdasalueella Heinolan Vierumäellä on saatu loppuun yhden sisällissodan aikaisen joukkohaudan kaivaukset. Toisen haudan avaamista ollaan aloittelemassa. Alueella on myös yksi yksittäinen hauta.
Elämäni Pirkkona: ”En minä nuorena haaveillut mistään, yritin vain selviytyä.”
Pirkko Työläjärven tie politiikan huipulle.
Vainajien siirto sisällissodan aikaisesta joukkohaudasta Vierumäellä alkaa maanantaina
Vainajien siirtoa pois teollisuusalueen keskeltä on valmisteltu Heinolassa kohta kaksi vuotta.
Puolangan pessimistit saivat oman talon – toiminnanjohtaja: "Kiinteistösijoitukseksi sitä ei voi sanoa"
Yhdistyksen toiminta on keskittynyt nyt samojen seinien sisälle.
Suomen hauskin mies – draamaelokuva elämänhalusta ja naurun voimasta epätoivon hetkellä
Mustan huumorin sävyttämä elokuva elämänhalusta ja naurusta.

Aleksis Salusjärven kolumni: Silakka
Silakka on Itämeren tärkein kala sekä luonnon että ihmisen näkökulmasta, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella äänikolumnina.
Vierumäen joukkohaudassa 50 vainajaa? – Kansallisarkiston tutkijat aikovat selvittää sisällissodan taistelussa kaatuneiden nimet
Vainajien siirtoa pois teollisuualueen keskeltä on valmisteltu Heinolassa kohta kaksi vuotta.

Sisällissota, Lapuan liike ja televisio – Suomalainen työväenteatteri on runsaan sadan vuoden aikana selättänyt monta vastusta
Kasvava työväenluokka hullaantui näyttämötaiteesta 1800-luvun lopulla. Sen peruja melkein joka kylässä on yhä oma teatteri.
Kukaan ei voi kunnostaa yli 200-vuotiasta valtavaa linnoitusta – kuvat kertovat, kuinka sen muurit murtuvat käsiin
Hurjat kuvat kertovat, miten vaaralliseen kuntoon valtava Kyminlinna on päässyt.

Museot taltioivat koronaviruskriisin jälkipolville: “Tätä aikaa voi pitää historiallisena käännekohtana”
Museot ovat alkaneet kerätä tietoa, miten koronavirusepidemia vaikuttaa suomalaisten elämään.
Toivo Pekkasen Lapsuuteni palaa Tehtaan varjojen maailmaan
Tunnelmia onnellisesta lapsuudesta ennen kaiken romahtamista
Heinolassa paljastui tehdasalueelta sisällissodan aikainen parinkymmenen vainajan joukkohauta – kostea maa helpottanee vainajien tunnistamista
Vierumäellä sijaitsevan joukkohaudan vainajat aiotaan siirtää kirkkomaahan. Alueella saattaa olla toinenkin joukkohauta.
Rakennuksen seinästä löytyi yli sata vuotta vanhoja luoteja Tampereella
Punakaartin tykistökouluna toiminut Attila remontoitiin Tampereella. Rappausten yhteydessä löydettiin ampumajälkiä ja muutama luoti vuoden 1918 sisällissodan ajalta.
Dokumenttiprojekti: Kuninkaan punikit – tarina suomalaisista palkkasotilaista Muurmannin legioonassa
Tarina punakaartilaisista, jotka päätyivät palkkasotilaiksi.
Kymenlaaksossa on käynnissä keräys suojeluskuntien ja lottien esineistä – harvinainen kivääri on jo löytynyt
Haminassa toimiva perinnekeskus kokoaa esineistä näyttelyn ensi kesäksi.
Säveltäjä ja kuoronjohtaja Knut Kangas uskoi musiikkiin ja työväenliikkeeseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri
Muistamme syntymäpäivänä 11. toukokuuta.
Vihapuhe ja häirintä kaventavat sananvapautta Suomessa – sananvapauden tila on vaihdellut suuresti itsenäisyyden aikana
Toukokuun kolmantena vietetään sananvapauden teemapäivää.

Tiesitkö tämän martoista? – Valkoiset saivat 1918 avukseen sotamarttoja, sata vuotta myöhemmin martat marssivat Pride-kulkueessa
Marttaliitto perustettiin 120 vuotta sitten vahvistamaan suomalaisia koteja venäläistämistoimia vastaan. Martat pitivät pintansa jopa radikaalilla 1960-luvulla, jolloin järjestö teki jäsenennätyksen.

Suomessa heitä pidettiin pettureina, Karjala muistaa nyt sankareina – punaisten suomalaisten historia esillä museonäyttelyssä Petroskoissa
Karjalan kansallismuseo esittelee punaisten suomalaisten roolia Karjalan tasavallan rakentamisessa.

Historiantutkija on kiertänyt puhumassa kuin matkasaarnaaja – Kuulijoita oli niin paljon, että tutkija yllättyi itsekin
Suomen sisällissodan muistovuosi on osoittanut ihmisten valtavan kiinnostuksen oman maan historiaan. Historiantutkijan mielestä tärkeintä on muistaminen.

Museovirasto vastaa kritiikkiin: "Vierumäen joukkohautaa ei voi pitää muinaisena hautapaikkana"
Museovirasto edellyttää silti korkeita laatuvaatimuksia vainajien tutkimisessa.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta arvostelee sisällissodan aikaisen joukkohaudan siirtosuunnitelmaa – vainajia Heinolassa jopa 300
Ranta ja muut asiantuntijat ajattelevat, että Vierumäen joukkohautaa pitäisi tarkastella muinaismuistolain pohjalta.

Asiantuntijat kritisoivat päätöstä Vierumäen joukkohaudan siirtämisestä
Oikeushammaslääkäri Helena Rannan ja muiden asiantuntijoiden mukaan aluehallintoviraston myöntämä lupa ei varmista riittävää asiantuntemusta.
Julma maa – puhutteleva dokumentti 1918 sisällissodasta
Dokumentti kuvaa Suomen sisällissodan väkivallan kierrettä.

Kun 300 vainajaa siirretään työkoneiden hälystä kirkkomaan rauhaan, tarvitaan arkeologeja, oikeuslääkäreitä ja rikospaikkatutkijoita – näin harvinainen haudansiirto toteutetaan
Punavainajien joukkohaudan siirto on Suomen mittakaavassa mittava ja vaativa operaatio.

Tietokirjallisuuden Finlandian voittaja Seppo Aalto: "Tässä kaikessa koskettaa se kollektiivinen kauheus"
Seppo Aallon Kapina tehtailla -kirja käsittelee Suomen sisällissotaa tehdastyöntekijöiden näkökulmasta.

Kirjailija Sirpa Kähkönen on aina kirjoittanut sisällissodasta punaisten näkökulmasta – tänä vuonna hän on oppinut ymmärtämään myös valkoisten tragedian
Sisällissotaa teoksissaan käsitellyt kirjailija Sirpa Kähkönen on huomannut tämän vuoden aikana, että sadan vuoden takaisista tapahtumista on puhuttu sovinnollisemmin kuin mitä hän odotti.

Sisällissodasta selvinnyt Suomi pelkäsi punaisia äitejä ja lasten kasvavaa katkeruutta – 2-vuotias Rauha ja sadat muut punaorvot siirrettiin valkoisiin perheisiin Pohjanmaalle
Sisällissodan jälkeen Suomessa oli tuhansia orpoja tai puoliorpoja lapsia. Pikkuinen Rauha saapui kasvattikotiinsa punalipusta tehty takki yllään.

Kemin historiallisessa museossa valokuvanäyttely sisällissodasta: teloitukset ja sodan uhrien kuvat eivät sovellu lasten katsottavaksi
Osa näyttelystä kertoo Kemin tapahtumista kevättalvella 1918.