Aihe: talvisota

Sotamatkailu Suomeen kiinnostaa ulkomailla – talvisotamuseo Raatteen Portissa on kuukaudessa vieraillut 14 maan kansalaisia

Raatteen Portista arvioidaan, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan herätti kiinnostuksen ja nyt sitä ylläpitää ja lisää Suomen liittyminen Natoon.

Salainen naisagentti kuvasi talvi- ja jatkosotaa ja yritti saada Suomen vaihtamaan puolta toisessa maailmansodassa

Talvisodan kuvista tunnetun Thérése Bonneyn elämä oli kuin Hollywoodin agenttitarina. Hän oli USA:n salainen agentti, joka pidätettiin suomalaisvakoojana, mutta myös suuri Suomen ystävä.

Raatteen tien otteet vakuuttivat Yhdysvalloissa – osa 10. vuoristodivisioonasta tuli Suomeen harjoittelemaan hankalakulkuisissa olosuhteissa

Yhdysvaltalaissotilaat harjoittelivat ensimmäistä kertaa Kainuussa noin sadan kilometrin päässä Raatteentiestä. 10:nnen vuoristodivisioonan sotilaat innostuivat vierailusta talvisotamuseossa.

Rintamaveteraaniliitto lopettaa huomenna toimintansa

Veteraanien rivit harvenevat vuosi vuodelta ja veteraaniliittojen jäsenmäärät näin kutistuvat. Rintamaveteraaniliitto on ensimmäinen, joka lopettaa toimintansa.

Ilmari Käihkön kolumni: Suomi hävisi talvisodan

Ukrainan puolustussotaa on toistuvasti verrattu Suomen talvisotaan. Talvisodan lopputulos osoittaa, että sota on politiikkaa – jopa sitä myöden, kuinka sodan voitto määritellään.

Inkeriläinen ”Hatsinan Elsa” joutui natsimiehittäjien tulkiksi, pääsi Suomeen ja säästyi pakkopalautukselta – silti pelko seurasi läpi elämän

Selviytyjä, kuvailee Reijo Rautajoki inkerinsuomalaista äitiään, joka oli kokenut Stalinin vainot, natsimiehityksen ja valvontakomission etsinnät. Äiti oli myös keskeisessä roolissa inkeriläisten joukkosiirroissa Suomeen.

Фінська компанія-виробник обладнання для дитячих майданчиків відправляє в Україну гуманітарні вантажі та транспортні засоби

В Україну вже доставлено дві машини швидкої допомоги й кілька вантажівок військової допомоги.

Valokuvauksen monitoimimies Juhani Riekkola tallensi tamperelaisten puutalojen katoamista

Valokuvaaja Juhani Riekkola oppi työssään valokuvan oikean sommittelun ja pian hän voitti monet valokuvakilpailut.

Rovaniemeläinen Lappset toimittaa avustustarvikkeita ja ajoneuvoja Ukrainaan talvisodan hengessä

Leikki- ja kuntoilupaikkojen kalusteita valmistava Lappset on ostanut Ukrainan armeijalle muun muassa ambulanssin. Lisäksi se on saanut lahjoituksia kampanjalleen, jonka tunnus on #talvisodanhengessa.

Yli sata suomalaista sankarivainajaa Venäjältä löytänyt etsintäryhmä hajosi Ukrainan sotaan – johtaja hakee nyt turvapaikkaa Suomesta

Karjalan valli -ryhmä on etsinyt sotavainajia Karjalankannaksella. Kolme ryhmän jäsentä on nyt paossa Venäjän liikekannallepanoa ulkomailla.

Eero Blåfield, 101, on nähnyt sodan tuhon, mutta myös Suomen nousun – veteraania on aina kannatellut toivo paremmasta huomisesta

Eero Blåfield on kolmen sodan veteraani. Orvokki Nopola puolestaan toimi lottana talvi- ja jatkosodissa. He olivat sotien aikaan nuoria ja toivovat, että tämän päivän nuoret eivät taivu vaikeuksien edessä.

Suomi muistaa tänään sankarivainajiaan – Ukraina hautaa parhaillaan omiaan, venäläisillä on edessään vielä hankalampi asian käsittely totuuden tullessa ilmi

Maailmansodan aikaan Suomessa elettiin raskaita hetkiä, kun rintamalta tuotiin suruviestejä useisiin taloihin. Koetaanko Ukrainassa ja Venäjällä nyt kodeissa samanlaista surua kuin Suomessa tuolloin?

17-vuotiaan lotan ensi-ihastus menehtyi taisteluissa – nyt 100-vuotias Alli Korva oli lottana kolmessa sodassa

Sota-aikaan tärkeissä tehtävissä kotirintamalla toimineet lotat eivät saaneet näkyä eikä kuulua 1940-luvun lopun Suomessa. Nykyään he ovat itsenäisyyspäiväjuhlien kunniavieraita.

Lotta-järjestöä 15 vuotta johtanut Fanni Luukkonen oli sodan jälkeen henkilö, josta ei voinut puhua – sai herjauskirjeitä ja solvauksia

Sotien aikana naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd oli maan suurin naisjärjestö. Rauhan tultua se kiellettiin, ja sen johtajasta Fanni Luukkosesta tuli ihminen, josta virallinen Suomi vaikeni.

Kirkonkylällä oleva ammuskoppi kunnostetaan Suomussalmella – sotamuistomerkin kyljessä oleva kyltti aiotaan myös uusia

Sotamuistomerkki on talvisodan aikana ammusten runtelema pieni varastorakennus. Nyt kunnostettavaksi siirrettävä ammuskoppi palautetaan paikoilleen viimeistään ensi kesänä.

Sotamuistot ovat tasapainottelua ajan kanssa – tutkija: muistot muuttuvat tarinoiksi, mutta niissäkin piilee totuuden jyvä

Tutkija Teemu Väisänen sanoo, että aika on nyt kypsä sille, että sota-aikana lapsuuttaan viettäneet kertovat näkemistään ja kokemistaan asioista. Samalla muistot kuitenkin haalenevat.

Sankarihautoja ei saa avata – kolme vainajaa olisi ehkä voitu tunnistaa, mutta lupaa hautojen avaamiseen ei tullut

Lappeenrannassa seurakunnan arvion mukaan hautojen avaaminen olisi ollut käytännössä hyvin vaikeaa.

Yhdysvaltain Nato-käsittelyssä mainittiin Simo Häyhä – legendaarinen tarkka-ampuja on maailmalla tunnettu popkulttuurihahmo

Maailman parhaaksi tarkka-ampujaksi tituleerattu Simo Häyhä eli Valkoinen kuolema on suosittu hahmo paitsi sotahistoriassa myös esimerkiksi animessa ja metallimusiikissa.

Suomen sotahistorian kuuluisimmasta taistelusta tehty Raatteentie-ooppera saa kantaesityksensä – Venäjän sota Ukrainassa toi aiheen liiankin lähelle

Raatteentien motitustaistelun vaiheita kerrataan perjantaina kantaesityksensä saavassa oopperassa. Kylmän talven tapahtumat nähdään nyt keskellä kirkasta kesää.

104-vuotias sotaveteraani sai yllättävän fanipostin: "Ei voisi arvata, että joku voi minua noin paljon muistaa"

Jouko Behm maalasi 104-vuotiaasta veteraanista muotokuvan Ylen juttujen perusteella. Nyt paketti on viety Eino Hölsälle, joka ilahtui valtavasti

13-vuotias sotahistorian harrastaja ei kyllästy Raatteen tien taisteluun – talvisotamuseo kiinnostaa nyt jopa Meksikossa ja Brasiliassa

Raatteen Portti on palkittu Itä-Suomen vuoden 2022 paikallismuseona. Museossa on viimeisten kolmen viikon aikana käynyt vieraita 17 eri maasta, ja talvisodan historia kiinnostaa myös nuoria.

Kriisiin varautuminen ei ole ikinä ollut helppoa – haavoittuneiden hoito oli oma taistelunsa talvi- ja jatkosodassa, kun kaikesta oli huutava pula

Lääkintätarvikevarastot olivat talvisodan syttyessä sisällisodan peruja. Materiaalitäydennyksiä oli vaikea saada, sillä koko Eurooppa oli samalla asialla.

Kuhmon Talvisotamuseossa vierailevat samaistuvat Ukrainan kohtaloon – myös Suomen Nato-hakemus lisää kiinnostusta

Kansainvälinen museopäivä houkutteli väkeä heti aamusta Talvisotamuseoon Kuhmossa. Museossa käy vuodessa 4 500 henkilöä, joista pääosa on matkailijoita. Osalle vierailun syynä on Ukrainan sota.

Eino Hölsä rakensi talon 70 vuotta sitten ja asuu siinä yksin vielä 104-vuotiaana: "Aion asua tässä niin kauan kuin pystyn"

Eino Hölsä ei ole koskaan tehnyt istumatyötä. Urallaan hän on antanut monelle nuorelle miehelle ensimmäisen työpaikan.

Kuvat Ukrainan pakolaisista toivat oman pakomatkan 87-vuotiaan Eino Kilpiäisen uniin: "En tiennyt tulevaisuudesta mitään"

Sota Ukrainassa herättää voimakkaita tunteita siirtokarjalaisissa ja heidän jälkeläisissään. Suomessa koettiin yli 80 vuotta sitten jotain samaa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi.

Oletko leikkinyt sodanaikaisessa juoksuhaudassa? Sota-ajan jälkien synnyttämät muistot ja tarinat halutaan talteen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Teemu Väisäsen kanssa sodan jälkien synnyttämiä muistoja syksyyn asti kestävällä kampanjalla.

8-vuotiaat karjalaispojat evakuoitiin tuntemattomaan syksyllä 1944 – nyt he surevat ukrainalaislasten kohtaloa: "Aivan vastaava tilanne kuin meillä"

Lumivaaran pitäjä Laatokan Karjalassa evakuoitiin toisen kerran, lopullisesti, syksyllä 1944. Pekka Paakkinen ja Teuvo Rapo murehtivat Ukrainan sotaa, sillä he ovat kokeneet, miltä pakomatka lapsista tuntuu.

Ensin oli hiljaista, sitten puhelin alkoi soida Suomussalmella – sota Ukrainassa sai sen naapurimaat kiinnostumaan Suomen historiasta

Talvisotamuseo Raatteen porttiin Kainuun Suomussalmella tipahtelee yhteydenottoja Euroopasta. Talvisota kiinnostaa myös kansainvälistä mediaa.

Sunnuntai 13.3.2022 (radio)

Ukrainan tilanne. Moldova ja pakolaiset. Apua Ukrainaan -konsertti. Talvisota. Siitepölyaika. Sää.

Talvisodassa Suomi kamppaili olemassaolostaan aivan kuin Ukraina nyt – Iiro Tuomiselle, 19, sankarihaudat ovat hiljaisen kunnioituksen paikka

Sotahistorian asiantuntija, tietokirjailija Mika Kulju näkee Ukrainan taistelussa itsenäisyytensä puolesta monia yhtymäkohtia Suomen talvisotaan. Varusmiehelle sota Euroopassa korostaa asepalveluksen tärkeyttä.

Suomen talvisota päättyi 82 vuotta sitten – rauha oli helpotus, mutta sen ehdot järkytys

Suomen talvisodan ihme kesti 105 päivää, mutta rauha tuli lopulta viimeisellä hetkellä. Historioitsija arvioi, että Suomen puolustuskyky olisi kestänyt enää päiviä.

Analyysi: Sivusta on helppo huudella, mitä Ukrainan pitää tehdä – Ukraina itse tekee jokaisena sotapäivänä pointtinsa selvemmäksi Venäjälle

Ukraina saattaa pakon edessä joutua päättämään täysin kohtuuttomalta tuntuvista myönnytyksistä Venäjälle. Olennaisinta on, että ulkovallat eivät junaile rauhaa Eurooppaan Ukrainan ohitse.

Tuukka Tervosen kolumni: Ensin Putinilla ei ollut paitaa, nyt tsaarilla ei ole muitakaan vaatteita

Ukrainan sota puhalsi kansallistunteet uuteen liekkiin, mutta se ei ole pelkästään hyvä asia, kirjoittaa Tervonen.

Historia tuntuu toistavan itseään ja se käy syvälle suomalaisten tunteisiin – talvisodassa kotoaan paennut Rauha Tossavainen: “Se on pelkoa”

Suomessa on iso joukko ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan. He voivat ymmärtää, miltä ukrainalaisista nyt tuntuu.

Raatteentien metsät ja suot paljastivat tutkijoille kymmenen joukkohautaa: hautoja voi löytyä lisää

Maastoon jäi useita tutkimattomia hautapaikkoja. Haudoissa voi olla satoja sotilaita.

Venäjän hyökkäys nosti talvisodan vaikeat muistot pintaan – Petsamo-seuran Topi Kunnari: "He tavallaan elävät historiaa uudestaan"

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rinnastui Petsamon ja Sallan itäosien menetetyiltä alueilta lähtöisin olevien ihmisten ja jälkeläistensä mielissä talvisodan alkuhetkiin.

Uudet tutkimukset avaavat kuuluisan Raatteen tien joukkohautamysteeriä: "Jos neuvostosotilaita kaatui 8000, se on ruumis per metri kahdeksan kilometrin matkalla"

Raatteen tien joukkohautoja tutkitaan.

Raatteentie-oopperaan haettiin aitoa tuntumaa taistelutantereelta – Jyrki Anttila: "Sota ei ole koskaan ratkaisu"

Heinäkuussa kantaesityksensä Suomussalmella saavaan Raatteentie-oopperan tekijät todellisilla taistelupaikoilla, miten ympärillä on vain pelottava hiljaisuus.

Tällaista etupiirijakoa Venäjä yrittää ensi viikon neuvotteluissa – tutkija: Venäjä toistaa Suomen suhteen samoja virheitä kuin Neuvostoliitto

Tutkijan mukaan Putin rakentaa vaaratilannetta saadakseen tavoitteitaan läpi, mutta Suomessa Nato-uhkailu voi viedä päinvastaiseen suuntaan kuin Venäjä haluaa.

"Viljo-setä varmaan nauroi rintamalla, kun näki koulutytön lapsellisia kirjeitä" – pikkulotta Pirkko Joki riensi apuun, kun pommikoneet kiisivät kylän yli talvisodassa

8–16-vuotiaat koululaiset työskentelivät sodan aikana sairaaloissa, kanttiineissa ja muonituksessa. He olivat pikkulottia.

Milma Tainio ja Hilkka Palo olivat vielä pikkutyttöjä, kun sota vei heidätkin maanpuolustustyöhön: "Oli itsestäänselvää, että liityin pikkulottiin"

Talvisodan ja jatkosodan aikaan pikkulottatoiminta oli suosituinta etenkin Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Kainuun Museosta tuli korona-ajan voittaja: kävijämäärät kasvoivat vuonna 2020

Koko Kainuussa museokäyntien määrät kuitenkin laskivat.

Entä, jos Viipuri olisikin siirretty Pohjanmaalle? Anna Kortelainen kuvitteli sotavuosien historian uusiksi

"Ei olisi sitä kivuliasta haavaa, joka arpeutuu."

Suomi ja Venäjä jatkavat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden etsintää yhteistyössä – koronavirus hankaloittaa yhä etsintöjä

Koronaviruksen vuoksi venäläisetsijöiden viime ja tänä vuonna löytämiä sankarivainajia ei ole vieläkään päästy tuomaan Suomeen. Joitakin löydettyjä venäläissotilaita odottaa Suomessa hautapaikan vahvistamista.

“Vereen kastettu hanki” ja muita enteitä: Sota-ajan Suomi täyttyi yliluonnollisista kokemuksista, jotka ennustivat kuolemaa, mutta toivat myös lohtua

Satumaarit Myllyniemen Yliluonnollinen sota -kirjassa Suomen kohtalonhetket nivoutuvat enteisiin, ennusmerkkeihin ja selittämättömiin kokemuksiin. Yliluonnollisia kokemuksia oli sota-ajan Suomessa poikkeuksellisen paljon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vanhaan arkistomateriaaliin perustuva teos tarjoaa myös uudenlaisen näkökulman sotahistoriaan. 

Riverian opiskelijat kunnostavat Salpalinjan linnoitteita Bunkkerimuseolla Marjalassa

Opintoihin liittyvissä hommissa on loppuviikosta 20 maarakennusalan opiskelijaa. He entisöivät taisteluhautaa ja taisteluaseman.

Vain harva tiesi, missä Urho ja Sylvi Kekkosen vanha maatila sijaitsi – Suomen puolelle jäi vain pieni kiila

Lappeenrannan Hiivaniemessä on kaivettu esiin Urho ja Sylvi Kekkosen omistaman maatilan Suomen puolelle jääneet rajat. Suurin osa tilasta piti luovuttaa sotien jälkeen Neuvostoliitolle.

Kianta-laivan kesä on vilkas – kautta takana kuukausi, viime kesän kävijämäärät on jo saavutettu

Yli satavuotiaan Kianta-laivan risteilykausi jatkuu elokuun puoliväliin saakka. Korpikirjailija Ilmari Kiannon kotitalolle suunnattujen risteilyjen lisäksi kiinnostusta ovat herättäneet teemaristeilyt talvisodasta ja kotiseudusta.

Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi pitkään jatkosotaan – tältä kriisiaika 1941–1944 näytti ja tuntui

Katsele ja kuuntele, millaista sota oli aikalaisilleen.

Kansallista veteraanipäivää vietetään ilman yleisöä – sankarihautausmaiden muistomerkit kukitettu Etelä-Karjalassa

Muistomerkeille ja patsaille ei myöskään ole järjestetty kunniavartioita.