Uusimmat artikkelit
Tarton rauha oli tiukan neuvottelun takana - eikä kestänyt kauan
Tie Tarton rauhaan ei ollut helppo.
Lasse Lehtinen: Varttituntini kommunistina
Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.
Taantumus tulee — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Laulua olenkin jo kovin kaivannut — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Olen hoippunut nälästä — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Väinö Pesola - musiikkielämän sillanrakentaja
Säveltäjä Tapani Länsiö kertoo isoisästään.
Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?
Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista.

Sotasyylliset astuivat oikeussaliin 70 vuotta sitten – miksi Antti Kukkonen joutui vankilaan presidentin kanssa?
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Helsingissä 15.11.1945. Hävityn sodan jälkipyykissä marssitettiin tuomiolle kahdeksan suomalaista valtiomiestä. Yksi heistä oli pohjoiskarjalainen maanviljelijä, pappi ja kansanedustaja Antti Kukkonen, joka tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan
Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa
Haastajatrolleja, historioitsijoita ja muokattu isoisä - twiittaajat tekivät omia talvisotatilejä
#sota39 on mukana talvisodan vaiheissa päivä päivältä.
Sallan veteraani muistuttaa: Pitää pysyä hyvissä väleissä Venäjän kanssa
Sallalainen sotaveteraani Väinö Pennanen (91) sanoo, että sota oli hirveä. Sotaan ajauduttiin, kun kaikki ei ollut hyvällä mallilla Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Rauhasta on nyt saatu nauttia 70 vuotta ja Väinö toivoo, että saadaan nauttia jatkossakin.
Kauna seurasi Kekkosta
Urho Kekkonen keräsi urallaan paljon niin ystäviä kuin vihollisiakin. Etenkin oikeiston ja armeijan piirissä Kekkosen toiminta herätti usein ärtymystä, kirjoittaa eversti evp. Pekka Visuri.
Kansan vihan ja ihastuksen kohde
Kekkosen asema sotienjälkeisessä Suomessa vertaansa vailla.
Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939
12-osainen Suomi talvisodassa -sarja
Väinö Tannerin hautajaiset
Tohtori Väinö Tanner haudattiin huhtikuussa 1966.
Hengen asein – tykin, jumalan ja haitarin voimalla!
Mikä oli propagandan ja viihteen osuus sotavuosina?
Rahan kiertokulku – sen syntyvaiheista kuluneiden rahavälineiden hävitykseen
Fennada-Filmi Juniorin elokuvassa Suomen Pankin historiaa.
Koulunpenkiltä isänmaan palvelijaksi
Helsingin Ressussa oppilaisiin iskostuu vahva toveruuden ja yhteenkuuluvuuden henki, vakuutetaan vuonna 1951 tehdyssä reportaasissa.
Valtakunnanoikeuden tuomioita
Valtakunnanoikeus on tasavallan historian aikana kokoontunut vain neljästi käsittelemään valtioneuvoston jäsenten lainvastaista menettelyä virkatoimessa.
Sodanajan poliitikot Paasikivi ja Tanner
Sodanajan poliitikot Paasikivi ja Tanner
Suuri peli, korkeat panokset on elokuva neljästä miehestä, jotka neuvottelivat Suomelle rauhan
Elokuva neljästä miehestä ja Tarton rauhasta.
Reikäkortit ja sähköaivot aloittivat tietokoneajan Suomessa
Varhaisimpia tietokoneita Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla
Maaottelumarssilla vuonna 1941 nähtiin koko kansa
Väinö Tanner marssi sikaria tuprutellen
Tannerin radiopuhe talvisodan rauhan ehdoista
Tieto rauhan ehdoista järkytti suomalaisia.
Sotavuosien Paasikivi
J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?
Rytille kovin tuomio sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä
Tuomioita langetettiin läpijyrätyn erikoislain nojalla.