Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lasse Lehtinen puhuu Seppo Hoville ja Anna-Liisa Tilukselle

Lasse Lehtinen: Varttituntini kommunistina

Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

Kuvitusta

Taantumus tulee — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918

Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.

Väinö Pesola ja Esteri Salminen 1920

Väinö Pesola - musiikkielämän sillanrakentaja

Säveltäjä Tapani Länsiö kertoo isoisästään.

Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä)

Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista.

Elsa ja Antti Kukkonen kesäkuussa vuonna 1945.

Sotasyylliset astuivat oikeussaliin 70 vuotta sitten – miksi Antti Kukkonen joutui vankilaan presidentin kanssa?

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Helsingissä 15.11.1945. Hävityn sodan jälkipyykissä marssitettiin tuomiolle kahdeksan suomalaista valtiomiestä. Yksi heistä oli pohjoiskarjalainen maanviljelijä, pappi ja kansanedustaja Antti Kukkonen, joka tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Ulkoministeri Väinö Tanner puhuu radiossa 13.3.1940, puheessa välitettiin tieto rauhasta.

Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

Yle Areena logo.

Sallan veteraani muistuttaa: Pitää pysyä hyvissä väleissä Venäjän kanssa

Sallalainen sotaveteraani Väinö Pennanen (91) sanoo, että sota oli hirveä. Sotaan ajauduttiin, kun kaikki ei ollut hyvällä mallilla Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Rauhasta on nyt saatu nauttia 70 vuotta ja Väinö toivoo, että saadaan nauttia jatkossakin.

Pekka Visuri

Kauna seurasi Kekkosta

Urho Kekkonen keräsi urallaan paljon niin ystäviä kuin vihollisiakin. Etenkin oikeiston ja armeijan piirissä Kekkosen toiminta herätti usein ärtymystä, kirjoittaa eversti evp. Pekka Visuri.

Presidentti Urho Kekkonen

Kansan vihan ja ihastuksen kohde

Kekkosen asema sotienjälkeisessä Suomessa vertaansa vailla.

Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

Väinö Tannerin hautajaiset

Tohtori Väinö Tanner haudattiin huhtikuussa 1966.

Vuonna 1940 valmistuneen elokuvan SF-paraati pääparina nähtiin Ansa Ikonen (turistiopas) ja Tauno Palo (saksofonia soittava taksikuski). Elokuva sai sotien aikana yli 400 000 katsojaa.

Hengen asein – tykin, jumalan ja haitarin voimalla!

Mikä oli propagandan ja viihteen osuus sotavuosina?

10 markan setelin piirros

Rahan kiertokulku – sen syntyvaiheista kuluneiden rahavälineiden hävitykseen

Fennada-Filmi Juniorin elokuvassa Suomen Pankin historiaa.

Yle Areena logo.

Koulunpenkiltä isänmaan palvelijaksi

Helsingin Ressussa oppilaisiin iskostuu vahva toveruuden ja yhteenkuuluvuuden henki, vakuutetaan vuonna 1951 tehdyssä reportaasissa.

Yle Areena logo.

Valtakunnanoikeuden tuomioita

Valtakunnanoikeus on tasavallan historian aikana kokoontunut vain neljästi käsittelemään valtioneuvoston jäsenten lainvastaista menettelyä virkatoimessa.

Ministeri Väinö Tanner kirjoituspöytänsä ääressä.

Sodanajan poliitikot Paasikivi ja Tanner

Sodanajan poliitikot Paasikivi ja Tanner

Näkymä Suomen ensimmäisestä tietokoneesta Ensi

Reikäkortit ja sähköaivot aloittivat tietokoneajan Suomessa

Varhaisimpia tietokoneita Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla

Väinö Tanner osallistui maaottelumarssille sikaria tuprutellen

Maaottelumarssilla vuonna 1941 nähtiin koko kansa

Väinö Tanner marssi sikaria tuprutellen

Väinö Tanner kertoo radiossa rauhasta

Tannerin radiopuhe talvisodan rauhan ehdoista

Tieto rauhan ehdoista järkytti suomalaisia.

Yle Areena logo.

Sotavuosien Paasikivi

J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?

Yle Areena logo.

Rytille kovin tuomio sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä

Tuomioita langetettiin läpijyrätyn erikoislain nojalla.