Aihe: Pekka Puupää

Sota “itkelmiä” ja kulttuuriherroja vastaan – sanataituri Reino Helismaa hauskuutti kansaa ja irvaili eliitille

Helismaa kirjoitti tuhansia lauluja ja kymmeniä elokuvia.

Maisa ja Kaarina -sarjakuvalle Puupäähattu-palkinto – Keski-ikäisistä naisista kertova strippi on viihdyttänyt lukijoita lähes 30 vuotta

Kuvittaja Tiina Paju ja käsikirjoittaja Sari Luhtanen saivat Suomen sarjakuvaseuran myöntämän Puupäähattu-palkinnon Maisa ja Kaarina -sarjakuvasta.

Jokaisessa meissä asuu taiteilija ja kierrätystavara on hyvää materiaalia – huovutetut julkkikset valtasivat museon

ITE-taide ei vaadi sääntöjä. Gallerioiden ja apurahojen ulkopuolella tehty taide herättää nyt kiinnostusta ympäri maailman.

Kotimaisessa elokuvassa uskallettiin paljastaa, kun Amerikassa vielä paheksuttiin: "Jos Suomessa alastomuus liittyi peseytymiseen tai puhtauteen, niin se oli ok"

Kotimaisten klassikkoelokuvien puvustamista säätelivät paitsi siveyssäännöt myös mustavalkoisen kuvan haasteet.

Tällainen oli Siiri Angerkoski, sadan elokuvaroolin nainen

Suomen kaikkien aikojen eniten rooleja tehnyt elokuvanäyttelijä oli paljon muutakin kuin kaulinta heiluttava Justiina.

Pekka ja Pätkä homoina – tällainen elokuvasta piti tulla

Pekka Lehto suunnitteli Pekka ja Pätkä homoina -elokuvaa.

Pekka ja Pätkä neekereinä näyttää valkoisia suomalaisia mustassa maskissa – miksi Yle esitti elokuvan keskellä päivää?

Elokuvan esittäminen on herättänyt paljon kritiikkiä, ja sitä on pidetty rasistisena ja loukkaavana. Mitä sanoo TV1:n ohjelmapäällikkö?

Justiina Puupää oli feministi edellä aikaansa

Pekka ja Pätkä -komediat ovat tuttuja jokaiselle suomalaiselle, mutta näyttämöllä hassunhauskaa parivaljakkoa sekä voimakastahtoista Justiinaa on nähty hyvin vähän. Justiinaa Lappeenranna kesäteatterissa näyttelevän Sanni Laitisen mielestä Justiinassa on selvästi nähtävissä feministinen asenne.

Kiveen hakatut: Yhdeksäs tuotantokausi

Palkitussa Kiveen hakatut -sarjassa on päästy jo yhdeksänteen tuotantokauteen.

Uusi Iloinen Teatteri Lappeenrannan kesäteatteriin

Linnoituksen kesäteatterissa nähdään ensi kesänä UIT:n komedia Melkoisia muskettisotureita. Lavalla nähdään muun muassa Jussi Lampi ja Puntti Valtonen.

Valtuutettu onnistui viimein vaihtamaan etunimensä – "Pornoteollisuus halvensi vanhaa nimeä"

Kotkalaisvaltuutettu Jorma-Kalevi Merivirta otti viralliseksi etunimekseen Mertsun, jolla hänet on tunnettu jo armeija-ajoista saakka. Nimitutkijan mukaan äänteet vaikuttavat nimen saamiin lisämerkityksiin.

Esa "Puupää" Pakarinen jammaili jazzin tahdissa ja nauroi omille vitseilleen

Pekka Puupään näyttelijällä Esa Pakarisella oli rytmi veressä. Musiikki raikasi jazz-jameissa, kun Pakarinen antoi haitarille kyytiä. Varkauden jazz-piireissä Pakarinen tunnettiin hyvänä haitaristina.

Pekka, Pätkä ja Kaunis Veera – näitä elokuvia on kuvattu Etelä-Karjalassa

Pyysimme Etelä-Karjalan Radion kuuntelijoilta kertomaan, mitä Etelä-Karjalassa kuvattuja elokuvia he muistavat ja millaisissa kohtauksissa maakunta esiintyy.

Hävittäjä-ässien riettaudet, kummitukset ja seurapiirikerma värittävät vaaleanpunaisen maamerkin historiaa

Vääksyn vanhassa keskustassa sijaitseva entinen matkustajakoti sai remontissa uuden elämän. Talolla on kiehtova historia, johon liittyy monia suomalaisia legendoja.

Arja Koriseva nauttii laulaa maitotonkka-ajan musiikkia

Käsikirjoittaja-ohjaaja Susanna Haavisto ja laulaja Arja Koriseva keskustelevat vanhojen suomalaisten elokuvien musiikista. Monet ikimuistoisimmat ja romanttisimmat kappaleet voivat olla peräisin yllättävistä filmeistä, kuten Pekka Puupää -elokuvista.

Päivänsäteen ja Menninkäisen isän syntymästä 100 vuotta

Kriitikoiden halveksima ja kansan rakastama sanoittaja Reino Helismaa muistetaan erityisesti Tapio Rautavaaran levyttämistä lauluista.

Rillumarein henki elää Nilsiässä

Nilsiän harrastajateatterin tämän kesän näytelmä "Täällä rillumarein alla" kertoo rillumareikulttuurin alullepanijoista Kärjestä, Rautavaarasta, Helismaasta ja Pakarisesta.

Puupäässä pohditaan taiteilijaelämän haasteita

Taiteilijan elämä ja viihdyttämisen raskauteen liittyviin kysymyksiin löytyy vastauksia Juha Hurmeen tekstiin pohjautuvasta Puupää-näytelmästä, jota esitetään Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun musiikin ja esittävän taiteen opiskelijoiden toimesta syksyn 2011 aikana.

Yrjö Laakkonen on kiinni SF:n tuotannossa

Yrjö Laakkonen arvelee, että tuotantoa voidaan ohjata aika paljon ennen kuin filmien teko aloitetaan. Hänen mielestään elokuvateollisuuden riskit ovat pienet, kun tapauskohtaisesti tsekataan ennakkoon.

Esa Pakariselle suunnitellaan muistomerkkiä Varkauteen

Edesmenneelle näyttelijä-muusikko Esa Pakariselle suunnitellaan muistomerkkiä Varkauteen. Kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin mukaan vielä on kuitenkin auki kuka teoksen tekee ja millainen siitä tulee.

Esa Pakariselle muistomerkki Varkauteen?

Edesmenneelle näyttelijä-muusikko Esa Pakariselle suunnitellaan muistomerkkiä Varkauteen. Kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin mukaan vielä on kuitenkin auki kuka teoksen tekee ja millainen siitä tulee.

Matti Muhonen Esa Pakarisen roolihahmoissa

Taiteilija Esa Pakarisen syntymästä tuli 9. helmikuuta kuluneeksi sata vuotta. 100-vuotisjuhlan kunniaksi Suomea lähtee kiertämään Rillumarei revyy. Esa Pakarisen roolihahmoja revyyssä esittää savonlinnalainen taiteilija Matti Muhonen.

Esa Pakarisen syntymästä 100 vuotta

Viihdetaiteilija Esa Pakarista muistellaan keskiviikkona monin tavoin hänen merkkipäivänään. Keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan sata vuotta hänen syntymästään. Sekä synnyinkunta Rääkkylässä että asuinkaupunki Varkaudessa järjestetään tänä vuonna lukuisia eri Pakaris-aiheisia juhlia, esityksiä ja näyttelyitä.

Esa Pakarisen syntymästä 100 vuotta

Viihdetaiteilija Esa Pakarisen syntymästä tulee keskiviikkona kuluneeksi 100 vuotta. Pakarinen muistetaan parhaiten Pekka Puupään, savolaishanuristi Severi Suhosen ja ikäneito Impi Umpilammen hahmojen esittäjänä.

Suomalainen sarjakuva täyttää 100 vuotta

Tänä vuonna vietetään suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotta. Merkkivuoden kunniaksi Kansalliskirjastossa avautuu Rymyä, raikua ja ärräpäitä – näyttely, johon on kerätty harvinaista materiaalia sarjakuvan varhaisimmilta vuosilta.

Emmaus oli klassikko mutta Uimahallin Maja oli halpa

Tamperelaiseksi tultiin usein tilapäismajoituksen kautta. Jos matkamies oli vähän varakkaampi, kallisti hän päänsä Emmaukseen. Edullista yösijaa etsivä päätyi Uimahallin Majaan, jossa samaan huoneeseen saattoi tupsahtaa aamuvirkku japanilaisryhmä.

Kotimaisen elokuvan Jussi-palkinto saa tänä vuonna oman varjopalkintonsa, Justiinan. Justiina-palkinnot jaetaan kotimaiselle elokuvalle saavutuksista, jotka ovat Jussi-palkittujen tapaan myöskin omaa luokkaansa, mutta jotka tavallisesti yritetään kaikessa hiljaisuudessa lakaista maton alle.

Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

Viime aikoina näytelmillään kohua herättäneen Kristian Smedsin ohjaama esitys kertoo Puupää-elokuvien näyttelijäkaartista ja kuplettiviihteen kultaisista vuosista.

Suomalainen näyttelijä Tuija Halonen-Lohikoski on kuollut. Elokuvissa nimellä Tuija Halonen esiintynyt näyttelijä menehtyi Helsingissä eilen 82-vuotiaana. Halonen tuli tunnetuksi useista pitkistä elokuvista 1950- ja 1960-luvulla.

Kotimaisen sarjakuvan Puupäähattu-palkinto on myönnetty Juho K. Juntuselle.

Kotimaisen sarjakuvan Puupäähattu-palkinto on myönnetty Marko Turuselle.

Hilapadasta se alkoi

Yleisradio on kautta aikojen pyrkinyt tavoittamaan nuorisoa. Jatkosodan aikana nuorten omia ohjelmia kehittämään palkattiin toimittaja Armand Lohikoski, joka seuraavalla vuosikymmenellä osoitti Pekka Puupää -elokuvillaan tuntevansa nuorison maun erinomaisesti.

1950-luvulla Suomi sai olympiakisat ja Miss Universumin

1950-luvulla sodan varjo väistyi Suomesta: sotakorvaukset saatiin maksetuiksi, olympialaiset pidettiin Suomessa, ja Armi valittiin maailman kauneimmaksi.

Elokuvaohjaaja Armand Lohikoski on kuollut. Hän menehtyi sunnuntaina Helsingissä 93-vuotiaana lyhyen sairauden jälkeen.