Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lahnasenkosken voimalaitos Hiitolanjoessa.

Hiitolanjoelle roudataan valtavia kivilasteja, jotta voimaloiden pois ajama lohi saapuisi takaisin – aikaa voi mennä vuosia

Voimalat ehtivät toimia Hiitolanjoen koskissa yli sata vuotta. Padot estivät äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen nousun sen kutupaikoille.

Hiitolanjoen Kangaskoski Rautjärvellä 2. syyskuuta 2021.

Kangaskosken padonpurkujuhlaa vietetään huomenna Rautjärven Hiitolanjoella – myös voimalan sisälle pääsee kurkistamaan

Hiitolanjoen Kangaskosken vapaata virtausta voi ihailla entisen patoalueen uusilla kulkualueilla ja katselupaikoilla huomenna järjestettävässä padonpurkujuhlassa.

Laatokanlohet jäivät nalkkiin Hiitolanjoella

Aivan kuin ne olisivat aavistaneet – katso, miten isot lohet jo kärkkyvät kohta purettavan padon äärellä

Voimalaitosten padot ovat liki sadan vuoden ajan estäneet ainutlaatuisen laatokanlohen nousun vanhoille kutupaikoilleen Rautjärven Hiitolanjoella. Siitä huolimatta ne saapuivat jo odottamaan padon avautumista.

melojia järvellä

Itärajalla etsitään ikivanhaa vesireittiä Laatokalta Saimaalle – Turkikset, kala ja verotus houkuttelivat karjalaisia länteen

Koemelojat selvittävät, missä karjalaisten ikivanha reitti Laatokalta Saimaalle on voinut kulkea. Tarkoitus on kehittää sen pohjalta historiallisia melontareittejä.

Arkkimandriitta Sergei Valamon luostarin taidenäyttelyssä Ivan Siskinin maisemamaalauksen äärellä.

Valamon luostari esittelee 1800-luvun arvoteoksia Laatokalta – ruokapalkalla maalanneista opiskelijoista kasvoi Venäjän huippumaalareita

Pietarissa näyttelyn teokset houkuttelivat museoon kymmeniä tuhansia katsojia. Kokoelma on tässä laajuudessa esillä Suomessa ensi kertaa.

erkka mikkonen

Venäläiset löysivät taas Venäjän ja moni kohteista päräyttää suomalaisenkin tajunnan – Tässä vinkit tulevaan Venäjän-matkailuun

Arkea maailmalta: Kun rajat aukeavat, on matka itänaapuriin muutakin kuin votkaa ja hapanleipää, kirjoittaa Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Rahkasammalta suolla.

Kaivinkone suolle ja kädet rahkasammaleeseen – Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa ennallistetaan 90 jalkapallokentän verran suota

Ennallistaminen parantaa vedenlaatua ja estää hiilen hajoamista hiilidioksidina ilmakehään.

Kuopion ortodoksinen kirkkomuseo

Ortodoksiselle kirkkomuseo Riisalle erityisavustus kulttuurimatkailun kehittämiseen

Hankkeessa kehitetään mobiilisovellus, jonka avulla Riisan kokoelmiin voisi tutustua omalta kotisohvaltaan.

Jukka Jyrkinen ja Martti Tervonen

Satoja suomalaisia turisteja jäänyt Venäjälle – viranomaiset päättivät, että autoton pääsee rajan yli kotiin vain yhden miehen kyydillä

Koronavirus on alkanut näkyä Venäjän uutisoinnissa ja katukuvassa vasta viime päivinä sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin muutti linjaansa.

tie Pietarin suunnasta kohti Käkisalmea

Miljoonille venäläisille avautuu uusi, nopea tie Suomeen – koeajoimme reitin, joka on vielä monille tuntematon

Itärajalle Parikkalaan avautuva uusi kansainvälisen rajanylityspaikka avaa myös Laatokan seudun uudella tavalla suomalaisille.

Aki Huhtasen ja Äijä-koiran leikkihetki Ruotsin erämaassa.

Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle – huikea matka Euroopan luonnon ääripäihin

Kansainvälinen luontosarja vie Euroopan erämaihin.

Parikkala tunnetaan patsaspuistostaan.

Pikkukunnan matkailuvaltti oli pystymetsässä seisovat betonipatsaat – nyt se odottaa vuolevansa kultaa itäturisteista

Kansainvälisen rajanylityspaikan avaaminen odotetaan tuovan Parikkalaan paljon hyvää. Se on kuitenkin jo herättänyt riitoja kunnassa.

Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson pyöräilemässä Äänisen ympäri vuonna 2008.

Mikko Nikkinen on pyöräillyt 40 maassa – ja viihtyy erityisen hyvin Venäjällä: "Suomessa autoilijat pitävät kynsin hampain kiinni oikeuksistaan"

Venäjä avautuu monella tavalla erilailla turistille, jos liikkuu pyöräillen. Karjalankannaksen ja Laatokan alueen tiestö on nykyään hyvässä kunnossa ja maastopyöräilijöillekin löytyy paljon reittivaihtoehtoja.

Kangaskosken voimalaitos alapuolelta kuvattuna.

Mies taisteli 20 vuotta yksin vesivoimayhtiötä vastaan – ja voitti: "En luota lakimiehiin vaan itseeni"

Martti Myllys lähti pitkään oikeustaistoon, koska uskoi asiaansa. Kun oikeuden lopullinen päätös tuli, vesivoimayhtiö oli jo myynyt voimalaitoksensa.

Ympäristökeskuksen tutkija ottaa vesinäytettä Laatokasta.

Laatokkaan virtaa yhä puhdistamatonta jätevettä – Suomi uudistaa Sortavalan vesihuoltoa, jotta Suomenlahti säästyisi saasteilta

Vain vessapaperit ja kiinteä aines suodatetaan Laatokkaan päätyvästä jätevedestä.

Jasper Pääkkönen Lahnasenkosken padolla

Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

Hiitolanjoella on hierottu patokauppoja toistakymmentä vuotta. Nyt Suomeen tulee toinen Tenojoen kaltainen lohijoki.

Veikko Makkonen mittatikkuna lehtoukonhatulle.

Tämä kasvi pärjää vain kahdessa kunnassa Suomessa – uhkea lehtojen kukka on terveinen rajan takaa Karjalasta

Harvinaiset lehtoukonhatut hyötyvät, kun lehdoista raivatut pellot metsittyvät.

Rekka Parikkalan raja-asemalla

Hallitus suunnittelee itärajan pienen rajanylityspaikan avaamista turisteille – vain rajatarkastusasema ja 50 rajavartijaa puuttuvat

Parikkalan avaaminen kansainväliselle liikenteelle vaatisi uuden rajatarkastusaseman rakentamisen sekä Suomeen että Venäjälle.

Tainionkosken voimalaitos

Laatokan lohi voi tulevaisuudessa nousta Venäjältä aina Saimaalle saakka – saattaa levittää uhkaavia kalatauteja

Suomi ja Venäjä parantavat parhaillaan yhdessä Suomesta Venäjälle virtaavan Vuoksi-joen kalakantaa. Voimayhtiöt saatetaan velvoittaa rakentamaan jokeen kalatiet vaelluskaloille.

Saimaannorpat köllöttelevät luodoilla karvanvaihtoaikaan toukokuussa.

Suomalaista norpansuojeluosaamista viedään pian myös Venäjälle

Suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden yhteistyöllä kehitetään laatokannorpan suojelua.

Laatokka-lehden sivu tietokonenäytöllä.

Historialliset karjalaiset sanomalehdet digikäyttöön

Kansalliskirjaston palvelussa voi käydä lukemassa Käkisalmen ja Laatokan alueen sanomalehtiä.

Konstantin Bronkov.

Suomen itärajan tuntumassa valtava helpotus – Euroopan suurimman järven ainutlaatuinen saaristo sai suojelun viime hetkillä: "Olimme jo lähes luopuneet toivosta"

Vain noin 30 kilometrin päässä Suomen itärajasta alkavan Laatokan ainutlaatuinen saaristo on nyt kansallispuisto. Sen luontoa uhkavaat kuitenkin metsäpalot.

Puu palaa juuresta.

Metsäpalot uhkaavat kansallispuistoa Luoteis-Laatokalla

Venäjän Luoteis-Laatokalle perustamassa kansallispuistossa on ollut paljon metsäpaloja tänä kesänä.

Saimaannorppa kivellä.

Saimaannorpalla erikoinen kevät: tulva peitti perinteiset lepokivet

Saimaan veden pinta on viime viikkoina noussut niin paljon, että norppien perinteiset lepokivet alkavat olla veden alla.

laulujoutsen

Joutsenen sulava uinti – katso videot Suomen parhaalta lintujärveltä

Parikkalan Siikalahdella on tavattu tänä keväänä jo yli 120 lintulajia.

sääkartta

Liukas keli vain pahenee illan aikana – Töölön sairaalassa leikkausjonot ruuhkautuneita

Tiet voivat muuttua erittäin vaarallisiksi illan ja yön aikana etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa. Jalkakäytävät ovat myös erittäin liukkaita.

Työmatkaliikennettä Helsingin Itä-Pasilassa tammikuussa.

Lunta tullut etelään jo 15 senttiä ja pyry jatkuu vaan – pöllyävä lumi huonontaa ajokeliä etelässä ja idässä

Etelässä ja idässä lunta voi tulla tänään torstaina ajoittain sakeasti.

Brita Oranen on säilyttänyt isänsä kirjeen.

Talvisodan kenraali pohti koskettavasti tekonsa oikeutusta Ylen löytämässä kirjeessä – Uutta tietoa "viimeiseen mieheen" -käskyn taustoista

Laatokan Petäjäsaareen kaatui maaliskuussa 1940 yhtenä päivän aikana 46 miestä Rantasalmelta ja 23 Nilsiästä. Taustalla oli käsky taistella viimeiseen mieheen. Käskyn antaneen komentajan tyttären hallussa oleva kirje paljastaa, että komentaja kärsi tunnontuskia heti tapahtuman jälkeen.

Rantasalmen sankarihautausmaan muistolaatta on kiinnitetty Petäjäsaaresta tuotuun kiveen.

Talvisodan ”viimeiseen mieheen” -käskyn antoi kenraali Gustav Hägglundin isä – "On todella kova päätös, kun joudutaan uhraamaan ihmishenkiä"

Viikkoa ennen talvisodan päättymistä käytiin yksi sotahistorian verisimmistä taisteluista. Kohtalokkaan käskyn taustalla oli Kannaksella olevien suomalaisjoukkojen selustan turvaaminen.

Rantasalmen sankarihautausmaan muistolaatta on kiinnitetty Petäjäsaaresta tuotuun kiveen.

Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan

Viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940 koettiin Laatokan Petäjäsaaressa tulihelvetti, johon kaatui 46 miestä Rantasalmelta ja 23 miestä Nilsiästä.

Rantasalmen sankarihautausmaan muistolaatta on kiinnitetty Petäjäsaaresta tuotuun kiveen.

Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan

Viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940 koettiin Laatokan Petäjäsaaressa tulihelvetti, johon kaatui 46 miestä Rantasalmelta ja 23 miestä Nilsisästä.

Laatokanportti

Laatokan portin keskeneräiset rakennukset vihdoin kaupaksi – hotelli ja ravintola jatkavat ennallaan

Rakennustyömaa on seissyt usean vuoden ajan. Vieressä oleva hotelli jatkaa edelleen vanhassa omistuksessa.

Tupolev

Putinin erikoiskone kiertelee Suomen rajan tuntumassa – väisti Finnairin konetta

Venäjän presidentinhallinnon käyttämä erikoiskone on kierrellyt koko päivän Karjalankannaksella Suomen rajan tuntumassa. Kone väisti iltapäivällä Hongkongista Helsinkiin palaavaa Finnairin konetta siirtymällä hetkeksi pohjoisemmaksi Laatokalle.

Pertti Terävä

Veljesten intohimosta tuli yksi Suomen hankalimmin saavutettavista luontokohteista – alueelle pääsee vain viranomaisen luvalla

Veljekset Seppo ja Pertti Terävä toivovat, että ihmisillä olisi ihmeteltävää vielä 50 vuoden kuluttuakin.

"Juhon" ja hänen morsiamensa sormukseen on kirjattu päivämääräksi 10. elokuuta 1919.

Juhon sormuksen mysteeri jäi ratkaisematta – Karjalan mullista löydetty sormus salakuljetettiin Suomeen kahteen kertaan

Venäjältä löydetty sormus ei löytänyt omistajaansa valtavasta mediamylläkästä huolimatta. Sormus saa nyt lopullisen kotinsa museosta.

Valamon lounaisrannan pystysuorien kallioiden edestä järvenpohja luisuu jyrkästi alaspäin lahdessa. Ulapan vaahtopäiden kohdalla Laatokka on jo sata metriä syvä.

Veneonnettomuus Laatokalla–kolme lasta kadoksissa

Lähes päivälleen vuosi sitten Karjalan Säämäjärvellä veneonnettomuudessa hukkui kaikkiaan 14 lasta.

Luostari miljöö

Valamon luostari hääti asukkaita – Yle kävi saarella, jossa tilalle ovat tulleet Putinin VIP-mökki ja oligarkit

Valamon luostarisaaresta on tullut tärkeä näyttämö Venäjän poliittisen vallan ja ortodoksisen kirkon liitolle. Se on myös raharikkaiden temmellyskenttä, sanovat arvostelijat.

kaksi merimetsonpoikasta pesässään

Asiantuntijat erimielisiä – muuttaako merimetso sisämaan järville?

Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos ja Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola ovat erimielisiä siitä, kuinka todennäköisesti merimetso leviää sisämaahan.

Matti Vaittinen tutkii Hiitolanjoen pohjasta lohen kutupaikkoja.

Hiitolanjoen Kangaskoski ruuhkautui kutevista järvilohista – pieni alue vaikeuttaa lisääntymistä

Kangaskoskella laskettiin kutupesiä ensimmäisen kerran viime syksynä.

Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

Teeman Elävä arkisto: Ainutkertainen Lasse Pöysti 90 vuotta

Ainutkertainen Lasse Pöysti, 90 vuotta

Baikalinhylkeitä kivillä

Kaikki maailman makeanveden hylkeet elävät viidellä järvellä

Järvihylkeitä löytyy viideltä järveltä maailmassa.

Juha Taskisen kuvaama dokumentti kertoo kuutin kasvamisesta hylkeeksi ja hylkeen elämään liittyvistä uhista.

Järvihylkeiden jäljillä – Juha Taskisen dokumentti maailman makeanveden viiksekkäistä

Pysyvä hyljekanta löytyy viidestä maapallon järvestä.

Sotaveteraani Hannes Hynönen haastattelussa 2014.

Hannes Hynönen oli itsenäisyyspäivän hurmuri vm/2014

101-vuotias sotaveteraani nousi suosioon Linnan juhlissa.

Norppa kivellä.

Saimaannorppa ei ole enää yksinäinen – ensimmäiset viitteet norppien laumoittumisesta havaittu Saimaalla

Saimaalla on havaittu jo 4 - 5 norpan ryhmiä. Saimaannorppia on nyt enemmän kuin koskaan kannan kartoitushistoriassa. Jopa norpan uhanalaisuusluokitusta on lievennetty.

Koekalastusta Hiitolanjoella

Hiitolanjoen lohikannat alkavat elpyä

Tämän syksyn koekalastukset Rautjärven Hiitolanjoella kertovat hyvää joen kalakannan tilasta. Luonnontaimenen kanta tuhoutui lähes kokonaan hellekesänä kuusi vuotta sitten, mutta nyt kanta alkaa elpyä. Kalakantaa suojataan edelleen tiukoilla kalastusrajoituksilla.

Pekka Visuri

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

Suomen osallisuus Leningradin piiritykseen 2. maailmansodassa herättää yhä ristiriitaisia tunteita suomalaisissa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen joukot olivat olennainen osa saartorengasta. Suomen rooli on aiheuttanut keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun Mannerheimin muistolaatasta nousi kohu Pietarissa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle