Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Analyysi: Matti Klingellä oli ylivoimainen sivistyksen työkalu, joka löytyy meiltä kaikilta — mutta emme osaa enää käyttää sitä
Sivistyneen ihmisen määritteleminen ei ole ongelmatonta. Toimittaja Tuomas Karemo kirjoittaa, miten hänen käsityksensä Matti Klingen sivistyneisyydestä muuttui sen jälkeen, kun hän oli keskustellut Klingen kanssa privaatisti.
Tiistai 7.3.2023 (tv)
Eettinen ruoka. Mannerheimintie. Seksuaalikasvatus. Matti Klinge. Sää.
' /%3E%3C/svg%3E)
Professori Matti Klinge on kuollut
Klinge oli kuollessaan 86-vuotias.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ruusun ja Leijonan matkassa – suomalainen kunniamerkkiperinne on pitänyt pintansa
Minkälainen on Suomen kunniamerkkijärjestelmän historia?
Huipentuuko Suomen 100-vuotisjuhla vääränä päivänä?
Suomen itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta, oli vain yksi monista vaihtoehdoista. Eikä sitä suinkaan juhlittu vielä vuonna 1917.
' /%3E%3C/svg%3E)
Valitut sanat: Matti Klinge - ei päivää ilman riviä
Matti Klingen uusi päiväkirja
' /%3E%3C/svg%3E)
Tervetuloa Ylen seurassa Helsingin kirjamessuille perjantaina 28.10.
Yle Teema ja Yle Areena suorana kirjamessuilta
' /%3E%3C/svg%3E)
Pelätyistä ratsumiehistä tekeillä dokumenttielokuva: "Lapsia peloteltiin, että jos he eivät ole kiltisti, hakkapeliitat tulevat"
Suomalaisista 1600-luvun hakkapeliitoista ja heidän muistoaan ylläpitävästä Tammelan Hakkapeliitta-tapahtumasta on tekeillä pitkä dokumenttielokuva. Historiaa ja nykyhetkeä yhdistelevä elokuva valmistuu vuodeksi 2018. Kuvaukset alkavat elokuussa sekä Lounais-Hämeessä Tammelassa että Saksassa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Professori pitää kiinni etiketistä ja Kekkosesta
Matti Klingen muistelmissa on hienoa ajankuvaa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Aristoteleen kantapää: Aateluus velvoittaa
Onko kaikilla aatelissuvuilla oma motto? Mistä aatelissukujen motot tulevat? Juontuuko se, että tavallisetkin ihmiset valitsevat mottoja, aatelisten vanhasta tavasta?
' /%3E%3C/svg%3E)
Pitääkö Matti Klinge jääkiekosta?
Professori Matti Klinge paljasti Stradassa suhteensa jääkiekkoon. Harrastajamaalaria on verrattu jopa Picassoon. Mitä mieltä hän itse oli vertauksesta? Maaliskuu 2013.
Professori Päivi Setälä on kuollut
Naistutkimuksen edistäjä, professori Päivi Setälä on kuollut.
Ruotsalaistuneet suomalaisnuoret kertovat kaipuusta
Ruotsinsuomalaisille finnjävel ja hurri ovat tuttuja sanoja.
' /%3E%3C/svg%3E)
Vuonna 1992 lamaa torjuttiin Lenitan ennennäkemättömällä jättigaalalla
Lenita Airisto kävi omilla aseillaan tappiomielialaa vastaan
Minullako kulttuurikoti?
Tekevätkö flyygeli erkkerissä ja seinällinen arvokirjoja asunnosta kulttuurikodin? Entä kelpaavatko kitara ja julisteet? Kulttuurikoti-käsitteellä on vanhahtava kaiku, mutta aihe puhuttelee yhä muun muassa sisustuslehdissä ja nettikeskustelupalstoilla.
' /%3E%3C/svg%3E)
Pentti Saarikoski jos kuka oli legenda jo eläessään
Henkilökuva vuodelta 1998
Alvar Renqvist -palkinto kustannustoimittaja Markku Aallolle
Suomen kirjasäätiö on myöntänyt Alvar Renqvist –palkinnon toimituspäällikkö Markku Aallolle. Palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena ansioituneelle kustannustoimittajalle.
UKK värväsi Leninin Suomen itsenäisyyden takuumieheksi
Matti Klinge kertoo Kekkosen puheen taustasta.
Aamun lehdet
Veroparatiiseja, Afganistanin sotaa sekä Euroopan historiaa pohditaan tämän aamun lehdissä.
WSOY:n säätiö palkitsi Matti Klingen elämäntyöstään
WSOY:n kirjallisuussäätiö on palkinnut professori Matti Klingen elämäntyöstään historian ja kirjallisuuden parissa. Säätiö palkitsi samansuuruisella 10 000 euron tunnustuspalkinnolla myös yhdeksän muuta kirjailijaa, kääntäjää ja kuvittajaa.
Mirkka Lappalaisen Susimessu palkittiin
Filosofian tohtori Mirkka Lappalaisen kirja Susimessu - 1590-luvun sisällissota Ruotsi-Suomessa on saanut Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön tunnustuspalkinnon. Kirjaa kiitetään palkintoperusteluissa kieleltään rikkaaksi ja oivaltavaksi historiantutkimukseksi.
Brinkhall soi jälleen
Turun Brinkhallin kartanon ympärille syntynyt kulttuuriviikko Brinkhall soi aloittaa keskiviikkona kuudennen kesänsä. Tällä kertaa kesän teemana on Ranska.
Matti Klinge on myös taidemaalari
Professori Matti Klingestä paljastuu tänä syksynä uusi, suurelle yleisölle tuntemattomampi puoli. Professori taitaa myös taidemaalauksen. Hänen akvarellejaan on esillä Heinolan museoissa.
Heinolan taidemuseoissa eletään kädestä suuhun
Heinolan kaupunginmuseoissa pelätään talousvaikeuksien ajavan museotoiminnan alas. Johtaja Kari-Paavo Kokki muistuttaa, että museot toimivat nykyisellään hyvin pienillä määrärahoilla, joista on enää vaikea säästää. Ensi vuodesta odotetaan hyvin vaikeaa.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaetaan tänään
Tämän vuoden tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään keskiviikkona. Opetusministeri Henna Virkkunen jakaa palkinnot iltapäivällä.
4 600 suomalaista saa kunniamerkin itsenäisyyspäivänä
Itsenäisyyspäivänä myönnettävien kunniamerkkien saajat on julkaistu. Tänä vuonna merkkejä myönnetään 4 600. Presidentti myöntää perinteisesti itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ansioituneille Suomen kansalaisille.
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Saksaan
Tämän vuoden valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto on myönnetty saksalaiselle Gabriele Schrey-Vasaralle. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.
Suomen kansallisbiografia esittelee kansanparantajia ja presidenttejä
Kymmenosainen Suomen kansallisbiografia on valmistunut, viimeinen osa ilmestyi viikonvaihteessa. Kansallisbiografiassa on kuuluisuuksien rinnalla tilaa myös tuntemattomille ja tavallisille. Mukana on murhamiehiä ja varkaita, kapinallisia kansanjohtajia ja toisinajattelijoita. Laaja bibliografia sisältää 6 000 pienoiselämäkertaa, joita on ollut kirjoittamassa yli 700 tutkijaa.
Klinge ja von Bagh palkittiin tiedonjulkistamisen elämäntyöstä
Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot on myönnetty poikkeuksellisesti kahdelle henkilölle, emeritusprofessori Matti Klingelle ja professori Peter von Baghille. Palkittujen joukossa oli myös kaksi työryhmää YLEstä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ryssäviha ja neuvostovastaisuus Suomessa vuonna 1972
Onko Suomessa ryssävihaa vuonna 1972?
Topeliuksen Maamme-kirja kilpailee Raamatun kanssa
Zachris Topeliuksen Maamme-kirja ilmestyi ruotsiksi vuonna 1875. Yli sata vuotta myöhemmin se oli Suomen eniten luettu kirja heti Raamatun jälkeen.
' /%3E%3C/svg%3E)
Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita
Matti Klinge kertoo Topeliuksen kriittisestä ajattelusta.
Suomen autonomian ajan juhlat kova pala Ruotsille
Suomen autonomian ajan muistojuhlan valmistelu on synnyttänyt sananvaihtoa Suomen ja Ruotsin välillä. Vuonna 2009 tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Suomi irrotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjään itsenäisenä maakuntana.