Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Viihteen grand old man Aarre Elo on kuollut – toi merkittävän tv-palkinnon Suomeen 1960-luvulla
Aarre Elo oli Yleisradion pitkäaikainen ohjelmapäällikkö. Hän oli tekemässä muun muassa rohkeana pidettyä keskusteluohjelma Jatkoaikaa, joka teki tunnetuiksi myös Lenita Airiston ja Hannu Taanilan.
' /%3E%3C/svg%3E)
Koivisto – arvoituksellisen presidentin tarina
Mauno Koiviston tie vaatimattomista oloista presidentiksi.
' /%3E%3C/svg%3E)
Rakkauden kesä 1967 toi kukkaishipit myös suomalaisten ällisteltäviksi
Hippiliike ehti pohjolaan hetkeä ennen "kuolemaansa".
' /%3E%3C/svg%3E)
Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena
Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Itse asiassa kuultuna: Lenita Airisto
Mitä Lenita ajattelee elämästään ja Suomesta nyt?
' /%3E%3C/svg%3E)
Kauko Käyhkö oli Erkki Eräs, Justeeri ja Vanha vaari
Kunnianosoitus muhkean, leppeän laulajan uralle.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ministeri Virolaisen matkassa 1950- ja 1960-luvuilla
Arvovaltaista ulkopolitiikkaa, maanläheistä sisäpolitiikkaa
' /%3E%3C/svg%3E)
1960-luvun lauluntekijöistä tuli iskelmä-Suomen tarinankertojia ja elämänfilosofeja
Uudet iskelmänikkarit kirjoittivat kuvaa Suomesta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Hypnoosin tarjoama oikotie aivoihin oli pitkään salatieteellinen
Myös showmiehet löysivät menetelmän nopeasti
' /%3E%3C/svg%3E)
Mauno Kuusisto laulaa
Jatkoajassa kuultiin muodinmukainen "protestilaulu".
' /%3E%3C/svg%3E)
Helge Herala Jatkoajassa
Heralan humoristin kyvyt huomattiin jo varhain.
' /%3E%3C/svg%3E)
Jatkoajan joulu 1968
Jatkoaika viettää joulua
Henrik Otto Donnerille musiikki oli rajatonta
Muusikko ja musiikkivaikuttaja Henrik Otto Donnerin ura
New Joys vaihtoi popin souliin
Kaksi harvinaista tallennetta 1960-luvun bändisuosikista.
' /%3E%3C/svg%3E)
Spede ja Eemeli, mikä naurattaa?
Jatkoajassa suulas Spedekin jää Eemelin rinnalla kakkoseksi.
Putka-tv
Suhina-Lempi, Vekseli-Ville ja Lesti-Kalle tarjoavat "ajanvietettä ja kasvatusta poliisisetille sinne odotushuoneen lempeään valoon".
' /%3E%3C/svg%3E)
Legendaarinen Jatkoaika-ohjelma nosti Veskun maineeseen
Loirin aisaparina oli Jarno Hiilloskorpi.
Birgit Kronström: Katupoikien laulu
Birgit Kronström oli sota-ajan elokuvien ilopilleri. Näyttelijä esitti suurimman iskelmähittinsä Jatkoaika-ohjelmassa vuonna 1969.
' /%3E%3C/svg%3E)
Jatkoaika pui hippiaatetta
Aarre Elo lausuu hippiliikkeen kuolinsanat.
' /%3E%3C/svg%3E)
Jukka Kuoppamäki: Kukkasen valta
Jatkoaika etsii hippejä Helsingin Perunatorilta.
”Kreivi” Lindgren suosii kotimaisia naisia
Pertti Ylermi Lindgren nousi ulkisuuteen uutena Auervaarana
Mauri Sariola ihmettelee vouhottajia
Jatkoaika-ohjelmassa Mauri Sariola keskustelee kansainvälisyydestä ja isänmaallisuudesta Toini Havun ja Kreivi Lindgrenin kanssa ja pohtii radiohaastattelussa salapoliisiromaaniensa suhdetta todellisuuteen ottaessaan vastaan tunnustuspalkinnon.
' /%3E%3C/svg%3E)
Olliver Hawk muuttaa veden viinaksi
Ärhäkän hypnotisoijan haastattelu on Jatkoajan hauskimpia.
Tabe ja Suomen seksikkäät uroot
Kolmannesta Jatkoajasta tuli sarjan siihen asti eniten palautetta saanut jakso. Aiheina olivat rakkaus ja pornografia, vieraina Tabe Slioor ja Jörn Donner.
Jörn Donner ja elokuvaseksi
Jatkoaika keskustelee filmierotiikasta. Jörn Donner oli 1960-luvun lopussa uuden suomalaisen elokuvan johtavia tekijöitä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Liana Kaarina ja minihameet
Jatkoaika-ohjelman paneeli pui "kiihottavaa muotia".
' /%3E%3C/svg%3E)
Mauno Koivisto hurmaa naisia
Jatkoajassa nähtiin rento pääministeri
Tuore laulajalöytö Tapani Kansa pohti Jatkoajassa laulajan valtaa
Edellisenä keväänä läpimurtonsa tehnyt Tapani Kansa vieraili huippusuositussa Jatkoaika-ohjelmassa marraskuussa 1968. Melkein kättelyssä tuoreelta tähdeltä tiedusteltiin, oliko ”Kansa” todella hänen oikea sukunimensä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Tamara Lund siirtyi tanssilavoilta oopperan palkeille
Iskelmästä operettiin vaihtanut laulaja Jatkoajan tentissä.
Keitä Kaj Chydenius eniten ärsyttää?
Radikaalisäveltäjä arvelee, että vastustajat olivat joko ideologisesti eri linjalla - tai pitivät hänen sävellyksiään muuten vain kehnoina.
Massahurmos ja musiikkimaku
Jatkoajan musiikkipanelissa Lenita Airisto tiukkaa Suosikin päätoimittajan Jyrki Hämäläisen vastuuta ”nuorten tyttöjen seksuaalisesta hurmostilasta” rock-konserteissa. Riitasointuja kuullaan myös taidemusiikin edustajan ja popin puolustajan keskustelussa.
Jatkoajan Jussi-jatkoilla udeltiin nakuilusta ja kiisteltiin kunnankinoista
Jussi-palkintojen saajat ja kriitikot keskustelevat elokuvasta Jatkoajassa vuonna 1969. Konservatiivi Laineelle kunnalliset elokuvateatterit merkitsivät sosialismia.
' /%3E%3C/svg%3E)
Onko Väinö Linna ”kansallinen kyltti”?
Hannu Taanila haastattelee Väinö Linnaa.
Mårtenson ja kirkkomusiikki
Laulaja ja säveltäjä Lasse Mårtenson rikkoi 1960-luvulla rajoja julkaisemalla albumillisen hengellistä jazzia. ”Rajoituksia rajoitusten vuoksi ei saisi olla.”