Aihe: jatkosota

Kriisiin varautuminen ei ole ikinä ollut helppoa – haavoittuneiden hoito oli oma taistelunsa talvi- ja jatkosodassa, kun kaikesta oli huutava pula

Lääkintätarvikevarastot olivat talvisodan syttyessä sisällisodan peruja. Materiaalitäydennyksiä oli vaikea saada, sillä koko Eurooppa oli samalla asialla.

Kuhmon Talvisotamuseossa vierailevat samaistuvat Ukrainan kohtaloon – myös Suomen Nato-hakemus lisää kiinnostusta

Kansainvälinen museopäivä houkutteli väkeä heti aamusta Talvisotamuseoon Kuhmossa. Museossa käy vuodessa 4 500 henkilöä, joista pääosa on matkailijoita. Osalle vierailun syynä on Ukrainan sota.

Eino Hölsä rakensi talon 70 vuotta sitten ja asuu siinä yksin vielä 104-vuotiaana: "Aion asua tässä niin kauan kuin pystyn"

Eino Hölsä ei ole koskaan tehnyt istumatyötä. Urallaan hän on antanut monelle nuorelle miehelle ensimmäisen työpaikan.

Kuvat Ukrainan pakolaisista toivat oman pakomatkan 87-vuotiaan Eino Kilpiäisen uniin: "En tiennyt tulevaisuudesta mitään"

Sota Ukrainassa herättää voimakkaita tunteita siirtokarjalaisissa ja heidän jälkeläisissään. Suomessa koettiin yli 80 vuotta sitten jotain samaa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi.

Oletko leikkinyt sodanaikaisessa juoksuhaudassa? Sota-ajan jälkien synnyttämät muistot ja tarinat halutaan talteen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Teemu Väisäsen kanssa sodan jälkien synnyttämiä muistoja syksyyn asti kestävällä kampanjalla.

Suomi valtasi Suursaaren Neuvostoliitolta jatkosodassa, mutta vain hetkeksi – sotilaallisesti varustetulla saarella olisi konfliktissa iso rooli

Tasan 80 vuotta sitten suomalaiset aloittivat voitokkaan operaation, jonka päätteeksi Neuvostoliiton valtaama Suursaari kuului jälleen hetken Suomelle. Nykyään Venäjään kuuluva saari on sotilasalue, jolla on tärkeä rooli Pietarin suojaamisessa konfliktitilanteissa.

Historia tuntuu toistavan itseään ja se käy syvälle suomalaisten tunteisiin – talvisodassa kotoaan paennut Rauha Tossavainen: “Se on pelkoa”

Suomessa on iso joukko ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan. He voivat ymmärtää, miltä ukrainalaisista nyt tuntuu.

Venäjän hyökkäys nosti talvisodan vaikeat muistot pintaan – Petsamo-seuran Topi Kunnari: "He tavallaan elävät historiaa uudestaan"

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rinnastui Petsamon ja Sallan itäosien menetetyiltä alueilta lähtöisin olevien ihmisten ja jälkeläistensä mielissä talvisodan alkuhetkiin.

Jäämeren eksotiikka vaihtui Peräpohjolan ankeimpaan tasamaahan – petsamolaisten evakkoretki on jäänyt karjalaisten varjoon

Jäämeren rannalla sijaitseva Petsamo oli osa Suomea vain 24 vuotta. Ihmisiä monikulttuurisella alueella oli kuitenkin asunut paljon pidempään. Petsamon evakot menettivät sodan seurauksena kaiken, mutta harva tuntee heidän tarinansa.

Milma Tainio ja Hilkka Palo olivat vielä pikkutyttöjä, kun sota vei heidätkin maanpuolustustyöhön: "Oli itsestäänselvää, että liityin pikkulottiin"

Talvisodan ja jatkosodan aikaan pikkulottatoiminta oli suosituinta etenkin Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Sotilaat huusivat kuolemanhuutoja vieressä, mutta Hannes Tuovinen, 18, pakottautui ampumaan – nyt veteraani neuvoo johtajia: neuvotelkaa, älkää sotiko

18-vuotias Hannes kesti jatkosodan kauhut, koska oli pakko.

Nämä pikkulotat neuloivat sotilaille sukkia ja tähystivät lentokoneita – nyt he ovat yli 90-vuotiaita, mutta sisarta ei edelleenkään jätetä

Maire Rautakoski ja Maire Takkinen kuuluivat jatkosodan aikana pikkulottiin. Yhteinen tausta toi heidät myöhemmin yhteen, ja nyt he tapaavat joka kuukausi rusinapullakahvien merkeissä.

Ilomantsin Sotatielle odotetaan matkailijoita sekä maastossa että verkossa

Kohteisiin voi tutustua 150 kilometrin pituisella reitillä maastossa sekä jatkossa myös verkossa, sillä sotatien virtuaaliympäristöt julkistetaan itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Partisaanit murhasivat Suomessa lapsia ja naisia, yhteensä yli 150 siviiliä – tietokirjailija selvitti, kuka antoi käskyn julmuuksiin

Tietokirjailija Veikko Erkkilä pääsi käsiksi venäläisiin arkistoihin ja KRP:n asiakirjoihin. Uuden tietokirjan mukaan partisaani-iskuista Suomen siviilikohteisiin päätti Neuvosto-Karjalan kommunistipuolueen johto.

700 kirjeestä paljastui yhden perheen koko elämä – näin sota raastoi parisuhdetta: "Kyllä minä ikävöin, mutta tuon sen harvemmin julki"

Historioitsija Mirja Turunen tarttui ennalta tuntemattoman pariskunnan sotakirjeenvaihtoon ja näki, mitä kaikkea historiankirjoissa on jätetty kirjoittamatta.

Luotisadetta äitinsä kainalossa paenneen Voitto Kavakan uniin partisaanit tulevat yhä joka yö – uusi kirja palauttaa kipeän aiheen ajankohtaiseksi

Neuvostopartisaanien iskuista Itä-Lapin sivukylissä oli tietoa etukäteen, mutta viranomaiset eivät halunneet evakuoida Lokan asukkaita. Tuoreen tietokirjan mukaan epäilyt paikallisten avusta partisaaneille saattoivat olla savuverho viranomaisten virheen kätkemiseksi.

Kirjailija Anna Kortelaisen uutuusteos haastaa pohjalaiset mielikuvitusleikkiin – millainen olisi viipurilaiset asuttanut uusi kaupunki ja mikä sen merkitys

Uusi Viipuri -kirja kertoo välirauhan aikaisesta ajatuksesta asuttaa viipurilaiset Pohjanlanden rannalle rakennettavaan kaupunkiin. Hankkelle oli rahoitus ja arkkitehtikin mietittynä, kunnes jatkosota muutti kaiken.

Kolme sankarivainajaa pääsee viimein haudan lepoon kotona Suomessa – yksi heistä on saaresta Venäjältä löytynyt Eugen Wist

Ylikersantti Eugen Wistin jäänteet ovat odottaneet hautaamista pitkään. Hänen lisäkseen kaksi muuta sankarivainajaa haudataan tulevana sunnuntaina Lappeenrantaan. Siunaustilaisuus toimitetaan Lappeen Marian kirkossa.

Entä, jos Viipuri olisikin siirretty Pohjanmaalle? Anna Kortelainen kuvitteli sotavuosien historian uusiksi

"Ei olisi sitä kivuliasta haavaa, joka arpeutuu."

Suomi ja Venäjä jatkavat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden etsintää yhteistyössä – koronavirus hankaloittaa yhä etsintöjä

Koronaviruksen vuoksi venäläisetsijöiden viime ja tänä vuonna löytämiä sankarivainajia ei ole vieläkään päästy tuomaan Suomeen. Joitakin löydettyjä venäläissotilaita odottaa Suomessa hautapaikan vahvistamista.

“Vereen kastettu hanki” ja muita enteitä: Sota-ajan Suomi täyttyi yliluonnollisista kokemuksista, jotka ennustivat kuolemaa, mutta toivat myös lohtua

Satumaarit Myllyniemen Yliluonnollinen sota -kirjassa Suomen kohtalonhetket nivoutuvat enteisiin, ennusmerkkeihin ja selittämättömiin kokemuksiin. Yliluonnollisia kokemuksia oli sota-ajan Suomessa poikkeuksellisen paljon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vanhaan arkistomateriaaliin perustuva teos tarjoaa myös uudenlaisen näkökulman sotahistoriaan. 

Lahtelaissukeltajat etsivät sodanaikaista lentokonetta Päijänteestä – "Tärkeintä olisi saada vänrikki kotipaikan multiin"

Syyskuussa 1943 järveen syöksynyttä harjoitushävittäjää ja sen mukana kadonnutta lentäjää on etsitty tuloksetta useita kertoja. Aiempaa tarkemmat sijaintitiedot johdattivat sukellusseura Lahden Pingviinit etsimään hylkyä uuden huipputekniikan avulla.

Saariselällä tapahtui vuonna 1943 surmatyö, jota Mika Waltari vertasi piispa Henrikin surmaan – tuore kirja valottaa sodan raakaa yksityiskohtaa

Neuvostoliiton partisaanit surmasivat jatkosodan aikana Oulun piispan Yrjö Wallinmaan. Propagandajoukoissa työskennellyt Mika Waltari kirjoitti Wallinmaasta Suomen historian toisena marttyyripiispana.

Vanha roskakuoppa kertoo saksalaissotilaiden elämästä sota-ajan Porissa – tutkimushanke on saanut paljon uutta tietoa vaietusta ajasta

Porissa on pari vuotta etsitty tarinoita ja esineistöä saksalaissotilaiden viettämästä ajasta Porissa. Luftwaffen huoltokeskuksessa Porin lentokentän ympäristössä palveli enimmillään kolmisen tuhatta saksalaista sotilasta vuosina 1941–1944.

From the weird to the wonderful: Nine free things to do in Finland this summer

Read our handy guide to Finland's hidden gems and forgotten treasures, far off the well-trodden tourist track.

Kuusi kohtalokasta päivää, jotka veivät Suomea kohti uutta sotaa

Jatkosodan syttymisestä on kulunut päivälleen 80 vuotta. Neuvostopommikoneiden hyökkäystä edelsi kuitenkin tapahtumasarja, joka ennakoi tulevaa. Ensimmäinen askel kohti uutta sotaa otettiin lähes vuotta aiemmin.

Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi pitkään jatkosotaan – tältä kriisiaika 1941–1944 näytti ja tuntui

Katsele ja kuuntele, millaista sota oli aikalaisilleen.

Sodan ja rauhan keskus Muisti aukeaa Mikkelissä – "Vähemmän esineitä, enemmän tekemistä", sanoo keskuksen sisältöjohtaja

Kierrämme katsomassa huomenna avautuvan Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyn. Tiedekeskus tarkastelee sodan vaikutuksia sen kokeneiden ihmisten ja seuraavien sukupolvien elämään.

Suomalaiset miehetkö eivät puhu tunteistaan? Yksi sotilas kirjoitti keskimäärin 1 400 kirjettä, tuntemattomien naisten merkitys oli suuri

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sotilaat kirjoittivat kirjeitä jopa päivittäin. Tuntemattomista naisista tuli monelle miehelle tärkeimpiä kirjeenvaihtajia, koska heille pystyi paljastamaan vaikeuksista toisin kuin kotiväelle.

Kansallista veteraanipäivää vietetään ilman yleisöä – sankarihautausmaiden muistomerkit kukitettu Etelä-Karjalassa

Muistomerkeille ja patsaille ei myöskään ole järjestetty kunniavartioita.

Saksan armeijan perunavarasto oli jatkosodassa eteläpohjalaiskylässä – venäläisten sotavankien rakentamassa jättivarastossa keitettiin sotilaille perunaa vuosien ajan

Saksan armeijan perunavarasto toimi Härmässä 1941-1944. Jättimäisessä varastossa oli töissä paikallisia siviilejä ja työtä valvoivat saksalaiset sotilaat.

Tunnetko tätä historian unohdettua yksityiskohtaa? Vuonna 1944 Kauhavalla toimi internointileiri, jonne saapuneiden SS-miesten taustat pyyhittiin puhtaaksi

Internointileirille tuotiin Saksan armeijan rakennushankkeissa työskennelleitä miehiä, jotka hakivat Suomelta turvaa ja suojelusta.

Maasta pilkistänyt luu kuului suomalaiselle sotasankarille – katso tuoreelta videolta, kuinka Eugen Wist pääsi vihdoin takaisin kotimaisemiinsa

Kaukopartiomies, ylikersantti Eugen Wist menehtyi jatkosodassa. Hänet löydettiin reilu vuosi sitten Venäjältä.

Neljä suomalaista sankarivainajaa odotti kotiin pääsyä yli 70 vuotta – DNA-tutkimus selvitti, keitä he ovat

Suomessa hautaamista odottaa noin 15 ja Venäjällä noin 20 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Heistä vain neljä on tunnistettu varmasti.

Paavo Susitaival oli everstiluutnantti ja IKL:n perustajia – Elämäkerran kirjoittanut Jussi Niinistö ei näe yhtäläisyyttä sinimustissa ennen ja nyt: Puhutaan eri asioista

Entinen kansanedustaja ja ministeri kommentoi uuden kirjansa yhteydessä myös nykypäivän nationalismia ja kansallismielistä liikehdintää.

Tuntematon sotilas – Mollbergin pidempi versio televisiolle

Mollbergin elokuvan tv-versio on pitkä ja tv-kuvan kokoinen.

"Tuttu kaveri tietokilpailuista" totesi presidentti kun tapasi Keijo Virtamon – kuuntele, mikä on 101-vuotiaan viimeisen Ässä-rykmenttiläisen iän salaisuus

Helsinkiläinen Virtamo täytti viime elokuussa 101 vuotta.

19-vuotias nuorukainen katseli, kun petolinnut raatelivat kaatuneita – muistot eivät jätä rauhaan, ja siksi hän puhuu nyt

Sotaveteraaneja on Suomessa jäljellä arviolta 6 000. Riihimäkeläinen Veikko Hakakoski, 97, kertoo Ylelle tarinansa.

Aira Samulin pelastui talvisodassa viime hetkillä – "Sotilas oli järkyttynyt, että olimme siellä vielä"

Aira Samulin ei osannut arvata, että hänen isänsä sanat määrittäisivät hänen koko elämänsä suunnan.

Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt haudattiin Lappeenrannassa, presidentti Niinistö: "Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme" – katso tallenne

Tuomas Gerdt haudattiin Lappeenrannassa Lepolan hautausmaalle sotilaallisin menoin.

Taistelu itäkarjalaisten sieluista kävi kiivaana jatkosodassa – luterilaisten ja ortodoksien kiista päättyi vasta kun Mannerheim puuttui asiaan

Molemmat kansankirkot olivat jatkosodan aikana tekemässä Suur-Suomea, mutta käytetyt keinot olivat erilaisia.

Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtille nimikkopuisto kotinurkille Lappeenrannan Lauritsalaan

Lauritsalatalon kaakkoispuolella sijaitseva puistoalue nimetään Tuomas Gerdtin puistoksi.

Kirjeenvaihtajan analyysi: Suomi saa osansa, kun Venäjä tulkitsee historiaa omiin tarkoituksiinsa

Venäjä on valmis tuomitsemaan vain toisten sotarikokset, kirjoittaa Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Vanhan salmen läpi virtaa jälleen vesi Ulko-Tammiossa – salmi padottiin sota-aikana, kun saareen rakennettiin luola

Metsähallitus on ennallistanut vanhan salmialueen Ulko-Tammiossa.

Last of “Mannerheim’s Knights” dies at 98

During the Continuation War against the USSR, 191 Finnish soldiers were granted the honour for exceptional service.

Uusi tutkimus riisuu suomalaisiin kaukopartiomiehiin liittyviä myyttejä: osalla oli ongelmia jopa hiihtotaidossa

Tutkimuksessa on haastateltu myös Jouko Korhosta, 98, joka on tiettävästi ainoa elossa oleva Päämajan kaukopartiomies.

Antti Rasilo julkaisi isänsä sotapäiväkirjan kirjaksi – reilu parikymppinen opiskelija näki sodan etulinjassa

Kuuntele Antti Rasilon kokemukset kirjan tekemisestä.

Sodan mielettömyys on Olavi Paavolaisen tekstiin perustuvan Pedon merkin tärkein sanoma

Kotimainen sotaelokuva kylvää pasifismin sanomaa.

Katsokaa, kuinka sopraano Ritva Auvinen tulee lavalle! – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Onnittelemme syntymäpäivänä 18. lokakuuta!

Saksalaissotilaiden matkaan lähteneet naiset leimattiin huoriksi – Tommi Kinnunen purkaa mollattujen morsianten häpeää syksyn kirjatapauksessa

Romaani laventaa pohjoisen naisista jatkosodassa luotua yksioikoista kuvaa. Historiantutkijoiden mielestä se on tarpeen.