Aihe: jatkosota

Pahamaineisesta Vaakunakylästä jäi vain roskat – ne kertovat tulevan asuntomessualueen erikoisesta historiasta

Vaakunakylän asuinalue on jäämässä asuntomessurakentamisen jalkoihin. Sitä ennen sen historia yritetään selvittää arkeologian keinoin.

23-vuotiaana kuollut sankarivainaja Vilho Ronkainen siunattiin haudan lepoon liki 80 vuoden jälkeen

Hietaniemen hautausmaalla pidettiin tänään pieni muistotilaisuus vuonna 1944 Viipurin edustalle Teikarsaareen kuolleelle sankarivainajalle, Vilho Ronkaiselle.

Hannes Tuovinen, 99, on odottanut tätä päivää 74 vuotta: katso sotaveteraanin reaktio, kun Suomesta tuli Naton jäsen

Rukajärvellä rintamalla sodassa taistellut Hannes Tuovinen luottaa Suomen nuoriin ja uskoo, että he vaalivat maamme tulevaisuutta.

Suomalaisnuorukainen loikkasi itään ja eteni puna-armeijan kapteeniksi – sitten vastaan tuli vänrikki Mäkinen kivääreineen

Suomalaisleipuri Emil Vaaterista tuli Neuvosto-Venäjällä punaupseeri ja vakooja. Hän selvisi Suomen sisällissodasta, Stalinin vainoista ja talvisodasta, mutta jatkosodassa onni kääntyi. Vaateri oli yksi yli 10 000 suomalaisesta punapakolaisesta.

Yli sata suomalaista sankarivainajaa Venäjältä löytänyt etsintäryhmä hajosi Ukrainan sotaan – johtaja hakee nyt turvapaikkaa Suomesta

Karjalan valli -ryhmä on etsinyt sotavainajia Karjalankannaksella. Kolme ryhmän jäsentä on nyt paossa Venäjän liikekannallepanoa ulkomailla.

”Silmien välliin, T: Mannerheim” – suomalaiset erottuvat muista ostamalla ”kostoviestejä” ammuksiin, joita Ukraina ampuu Venäjää vastaan

Suomalaiset ovat lähes ainoita, joilta tulee kostoviestejä, sanoo Sign my rocket-hankkeen vetäjä. Yle vieraili kritiikkiä herättäneen nettipalvelun päämajassa Keski-Ukrainassa.

Päijänteeseen syöksynyt lentäjä pääsi haudan lepoon kotiseudulleen Turkuun liki 80 vuotta onnettomuuden jälkeen

Syksyllä 1943 pudonneen harjoitushävittäjän lentäjä siunattiin kotiseudullaan Turussa. Ilmavoimat kunnioitti tilaisuutta Hornet-hävittäjän ylilennolla. Päijänteen rannalle sytytetään muistotulia.

Eero Blåfield, 101, on nähnyt sodan tuhon, mutta myös Suomen nousun – veteraania on aina kannatellut toivo paremmasta huomisesta

Eero Blåfield on kolmen sodan veteraani. Orvokki Nopola puolestaan toimi lottana talvi- ja jatkosodissa. He olivat sotien aikaan nuoria ja toivovat, että tämän päivän nuoret eivät taivu vaikeuksien edessä.

Suomi muistaa tänään sankarivainajiaan – Ukraina hautaa parhaillaan omiaan, venäläisillä on edessään vielä hankalampi asian käsittely totuuden tullessa ilmi

Maailmansodan aikaan Suomessa elettiin raskaita hetkiä, kun rintamalta tuotiin suruviestejä useisiin taloihin. Koetaanko Ukrainassa ja Venäjällä nyt kodeissa samanlaista surua kuin Suomessa tuolloin?

17-vuotiaan lotan ensi-ihastus menehtyi taisteluissa – nyt 100-vuotias Alli Korva oli lottana kolmessa sodassa

Sota-aikaan tärkeissä tehtävissä kotirintamalla toimineet lotat eivät saaneet näkyä eikä kuulua 1940-luvun lopun Suomessa. Nykyään he ovat itsenäisyyspäiväjuhlien kunniavieraita.

Olavi Kataja-Rahko taisteli jatkosodassa Syvärillä – nyt satavuotias sotaveteraani muistuttaa suomalaisille: ”Meillä pitää olla omat päätökset”

Suomen elossa olevien veteraanien keski-ikä on 97 vuotta. Veteraanien joukossa on useita kymmeniä sadan vuoden iän saavuttaneita. Seinäjokelainen Olavi Kataja-Rahko on yksi heistä.

Lotta-järjestöä 15 vuotta johtanut Fanni Luukkonen oli sodan jälkeen henkilö, josta ei voinut puhua – sai herjauskirjeitä ja solvauksia

Sotien aikana naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd oli maan suurin naisjärjestö. Rauhan tultua se kiellettiin, ja sen johtajasta Fanni Luukkosesta tuli ihminen, josta virallinen Suomi vaikeni.

Kaisa Oksan, 22, sotavangiksi vuonna 1944 jäänyt isoisoisä palasikin elossa kotiin ja haki hautakivensä talteen

Väinö Veijalainen virui sotavankileirillä Neuvostoliitossa, kun omaiset viettivät hänen hautajaisiaan Suomessa. Nyt Kaisa Oksa selvittää, mitä tietoja Kansallisarkistolla on hänen isoisoisänsä kohtalosta.

Oulun sankarihautojen vainajista kerätään tietoa ja tarinoita heidän elämästään

Oulun seurakunnat keräävät tarinoita sankarihautoihin haudatuista.

Sotamuistot ovat tasapainottelua ajan kanssa – tutkija: muistot muuttuvat tarinoiksi, mutta niissäkin piilee totuuden jyvä

Tutkija Teemu Väisänen sanoo, että aika on nyt kypsä sille, että sota-aikana lapsuuttaan viettäneet kertovat näkemistään ja kokemistaan asioista. Samalla muistot kuitenkin haalenevat.

Vaasalainen Harri Hietikko kirjoitti kirjan Somerin linnakesaaren taistelusta – kirjailijan isoisä oli mukana taistelussa, pohjana sotapäiväkirjat

Somerin saaren taisteluista tuli heinäkuussa kuluneeksi 80 vuotta.

Päijänteeseen syöksyneen hävittäjän vierestä löytyi vainaja – turmasta on aikaa lähes 80 vuotta

Keskeiseen rooliin nousivat harrastesukeltajat ja kaikuluotausharrastaja, joiden sinnikkyyden takia koneen hylky löytyi. Heidän ansiostaan paikannettiin myös ilmavoimien vänrikin viimeinen leposija.

Päijänteen syvänteestä löytyi jatkosodanaikaiset lentäjän saappaat – lähes 80 vuotta sitten kadonneen hävittäjän mysteeri on ratkeamassa

Vuonna 1943 pudonneen Pyry PY-6 -hävittäjän hylkyä on etsitty järven pohjasta aikaisemminkin. Nyt tehdyt löydökset osoittavat lähes varmasti, että koneen lentäjän viimeinen leposija on paikannettu.

Sankarihautoja ei saa avata – kolme vainajaa olisi ehkä voitu tunnistaa, mutta lupaa hautojen avaamiseen ei tullut

Lappeenrannassa seurakunnan arvion mukaan hautojen avaaminen olisi ollut käytännössä hyvin vaikeaa.

Klarinettivirtuoosi Matti Rajula lähetettiin jatkosodassa pahamaineisen pataljoonan mukana etulinjaan

Radio-orkesterin virtuoosisen sooloklarinetistin kohtalo.

104-vuotias sotaveteraani sai yllättävän fanipostin: "Ei voisi arvata, että joku voi minua noin paljon muistaa"

Jouko Behm maalasi 104-vuotiaasta veteraanista muotokuvan Ylen juttujen perusteella. Nyt paketti on viety Eino Hölsälle, joka ilahtui valtavasti

Naapurin ilmianto riitti passittamaan nuoren naisen työleirille jatkosodan aikana – tutkija: "Leireille määrättiin aika heppoisin perustein"

Suomessa oli vuosina 1942–1944 kymmeniä työleirejä, joille lähetettiin pääasiassa "työtä vieroksuvia" naisia.

Kriisiin varautuminen ei ole ikinä ollut helppoa – haavoittuneiden hoito oli oma taistelunsa talvi- ja jatkosodassa, kun kaikesta oli huutava pula

Lääkintätarvikevarastot olivat talvisodan syttyessä sisällisodan peruja. Materiaalitäydennyksiä oli vaikea saada, sillä koko Eurooppa oli samalla asialla.

Kuhmon Talvisotamuseossa vierailevat samaistuvat Ukrainan kohtaloon – myös Suomen Nato-hakemus lisää kiinnostusta

Kansainvälinen museopäivä houkutteli väkeä heti aamusta Talvisotamuseoon Kuhmossa. Museossa käy vuodessa 4 500 henkilöä, joista pääosa on matkailijoita. Osalle vierailun syynä on Ukrainan sota.

Eino Hölsä rakensi talon 70 vuotta sitten ja asuu siinä yksin vielä 104-vuotiaana: "Aion asua tässä niin kauan kuin pystyn"

Eino Hölsä ei ole koskaan tehnyt istumatyötä. Urallaan hän on antanut monelle nuorelle miehelle ensimmäisen työpaikan.

Kuvat Ukrainan pakolaisista toivat oman pakomatkan 87-vuotiaan Eino Kilpiäisen uniin: "En tiennyt tulevaisuudesta mitään"

Sota Ukrainassa herättää voimakkaita tunteita siirtokarjalaisissa ja heidän jälkeläisissään. Suomessa koettiin yli 80 vuotta sitten jotain samaa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi.

Oletko leikkinyt sodanaikaisessa juoksuhaudassa? Sota-ajan jälkien synnyttämät muistot ja tarinat halutaan talteen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Teemu Väisäsen kanssa sodan jälkien synnyttämiä muistoja syksyyn asti kestävällä kampanjalla.

Suomi valtasi Suursaaren Neuvostoliitolta jatkosodassa, mutta vain hetkeksi – sotilaallisesti varustetulla saarella olisi konfliktissa iso rooli

Tasan 80 vuotta sitten suomalaiset aloittivat voitokkaan operaation, jonka päätteeksi Neuvostoliiton valtaama Suursaari kuului jälleen hetken Suomelle. Nykyään Venäjään kuuluva saari on sotilasalue, jolla on tärkeä rooli Pietarin suojaamisessa konfliktitilanteissa.

Historia tuntuu toistavan itseään ja se käy syvälle suomalaisten tunteisiin – talvisodassa kotoaan paennut Rauha Tossavainen: “Se on pelkoa”

Suomessa on iso joukko ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan. He voivat ymmärtää, miltä ukrainalaisista nyt tuntuu.

Venäjän hyökkäys nosti talvisodan vaikeat muistot pintaan – Petsamo-seuran Topi Kunnari: "He tavallaan elävät historiaa uudestaan"

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rinnastui Petsamon ja Sallan itäosien menetetyiltä alueilta lähtöisin olevien ihmisten ja jälkeläistensä mielissä talvisodan alkuhetkiin.

Jäämeren eksotiikka vaihtui Peräpohjolan ankeimpaan tasamaahan – petsamolaisten evakkoretki on jäänyt karjalaisten varjoon

Jäämeren rannalla sijaitseva Petsamo oli osa Suomea vain 24 vuotta. Ihmisiä monikulttuurisella alueella oli kuitenkin asunut paljon pidempään. Petsamon evakot menettivät sodan seurauksena kaiken, mutta harva tuntee heidän tarinansa.

Milma Tainio ja Hilkka Palo olivat vielä pikkutyttöjä, kun sota vei heidätkin maanpuolustustyöhön: "Oli itsestäänselvää, että liityin pikkulottiin"

Talvisodan ja jatkosodan aikaan pikkulottatoiminta oli suosituinta etenkin Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Sotilaat huusivat kuolemanhuutoja vieressä, mutta Hannes Tuovinen, 18, pakottautui ampumaan – nyt veteraani neuvoo johtajia: neuvotelkaa, älkää sotiko

18-vuotias Hannes kesti jatkosodan kauhut, koska oli pakko.

Nämä pikkulotat neuloivat sotilaille sukkia ja tähystivät lentokoneita – nyt he ovat yli 90-vuotiaita, mutta sisarta ei edelleenkään jätetä

Maire Rautakoski ja Maire Takkinen kuuluivat jatkosodan aikana pikkulottiin. Yhteinen tausta toi heidät myöhemmin yhteen, ja nyt he tapaavat joka kuukausi rusinapullakahvien merkeissä.

Ilomantsin Sotatielle odotetaan matkailijoita sekä maastossa että verkossa

Kohteisiin voi tutustua 150 kilometrin pituisella reitillä maastossa sekä jatkossa myös verkossa, sillä sotatien virtuaaliympäristöt julkistetaan itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Partisaanit murhasivat Suomessa lapsia ja naisia, yhteensä yli 150 siviiliä – tietokirjailija selvitti, kuka antoi käskyn julmuuksiin

Tietokirjailija Veikko Erkkilä pääsi käsiksi venäläisiin arkistoihin ja KRP:n asiakirjoihin. Uuden tietokirjan mukaan partisaani-iskuista Suomen siviilikohteisiin päätti Neuvosto-Karjalan kommunistipuolueen johto.

700 kirjeestä paljastui yhden perheen koko elämä – näin sota raastoi parisuhdetta: "Kyllä minä ikävöin, mutta tuon sen harvemmin julki"

Historioitsija Mirja Turunen tarttui ennalta tuntemattoman pariskunnan sotakirjeenvaihtoon ja näki, mitä kaikkea historiankirjoissa on jätetty kirjoittamatta.

Luotisadetta äitinsä kainalossa paenneen Voitto Kavakan uniin partisaanit tulevat yhä joka yö – uusi kirja palauttaa kipeän aiheen ajankohtaiseksi

Neuvostopartisaanien iskuista Itä-Lapin sivukylissä oli tietoa etukäteen, mutta viranomaiset eivät halunneet evakuoida Lokan asukkaita. Tuoreen tietokirjan mukaan epäilyt paikallisten avusta partisaaneille saattoivat olla savuverho viranomaisten virheen kätkemiseksi.

Kirjailija Anna Kortelaisen uutuusteos haastaa pohjalaiset mielikuvitusleikkiin – millainen olisi viipurilaiset asuttanut uusi kaupunki ja mikä sen merkitys

Uusi Viipuri -kirja kertoo välirauhan aikaisesta ajatuksesta asuttaa viipurilaiset Pohjanlanden rannalle rakennettavaan kaupunkiin. Hankkelle oli rahoitus ja arkkitehtikin mietittynä, kunnes jatkosota muutti kaiken.

Kolme sankarivainajaa pääsee viimein haudan lepoon kotona Suomessa – yksi heistä on saaresta Venäjältä löytynyt Eugen Wist

Ylikersantti Eugen Wistin jäänteet ovat odottaneet hautaamista pitkään. Hänen lisäkseen kaksi muuta sankarivainajaa haudataan tulevana sunnuntaina Lappeenrantaan. Siunaustilaisuus toimitetaan Lappeen Marian kirkossa.

Entä, jos Viipuri olisikin siirretty Pohjanmaalle? Anna Kortelainen kuvitteli sotavuosien historian uusiksi

"Ei olisi sitä kivuliasta haavaa, joka arpeutuu."

Suomi ja Venäjä jatkavat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden etsintää yhteistyössä – koronavirus hankaloittaa yhä etsintöjä

Koronaviruksen vuoksi venäläisetsijöiden viime ja tänä vuonna löytämiä sankarivainajia ei ole vieläkään päästy tuomaan Suomeen. Joitakin löydettyjä venäläissotilaita odottaa Suomessa hautapaikan vahvistamista.

“Vereen kastettu hanki” ja muita enteitä: Sota-ajan Suomi täyttyi yliluonnollisista kokemuksista, jotka ennustivat kuolemaa, mutta toivat myös lohtua

Satumaarit Myllyniemen Yliluonnollinen sota -kirjassa Suomen kohtalonhetket nivoutuvat enteisiin, ennusmerkkeihin ja selittämättömiin kokemuksiin. Yliluonnollisia kokemuksia oli sota-ajan Suomessa poikkeuksellisen paljon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vanhaan arkistomateriaaliin perustuva teos tarjoaa myös uudenlaisen näkökulman sotahistoriaan. 

Lahtelaissukeltajat etsivät sodanaikaista lentokonetta Päijänteestä – "Tärkeintä olisi saada vänrikki kotipaikan multiin"

Syyskuussa 1943 järveen syöksynyttä harjoitushävittäjää ja sen mukana kadonnutta lentäjää on etsitty tuloksetta useita kertoja. Aiempaa tarkemmat sijaintitiedot johdattivat sukellusseura Lahden Pingviinit etsimään hylkyä uuden huipputekniikan avulla.

Saariselällä tapahtui vuonna 1943 surmatyö, jota Mika Waltari vertasi piispa Henrikin surmaan – tuore kirja valottaa sodan raakaa yksityiskohtaa

Neuvostoliiton partisaanit surmasivat jatkosodan aikana Oulun piispan Yrjö Wallinmaan. Propagandajoukoissa työskennellyt Mika Waltari kirjoitti Wallinmaasta Suomen historian toisena marttyyripiispana.

Vanha roskakuoppa kertoo saksalaissotilaiden elämästä sota-ajan Porissa – tutkimushanke on saanut paljon uutta tietoa vaietusta ajasta

Porissa on pari vuotta etsitty tarinoita ja esineistöä saksalaissotilaiden viettämästä ajasta Porissa. Luftwaffen huoltokeskuksessa Porin lentokentän ympäristössä palveli enimmillään kolmisen tuhatta saksalaista sotilasta vuosina 1941–1944.

From the weird to the wonderful: Nine free things to do in Finland this summer

Read our handy guide to Finland's hidden gems and forgotten treasures, far off the well-trodden tourist track.

Kuusi kohtalokasta päivää, jotka veivät Suomea kohti uutta sotaa

Jatkosodan syttymisestä on kulunut päivälleen 80 vuotta. Neuvostopommikoneiden hyökkäystä edelsi kuitenkin tapahtumasarja, joka ennakoi tulevaa. Ensimmäinen askel kohti uutta sotaa otettiin lähes vuotta aiemmin.

Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi pitkään jatkosotaan – tältä kriisiaika 1941–1944 näytti ja tuntui

Katsele ja kuuntele, millaista sota oli aikalaisilleen.

Sodan ja rauhan keskus Muisti aukeaa Mikkelissä – "Vähemmän esineitä, enemmän tekemistä", sanoo keskuksen sisältöjohtaja

Kierrämme katsomassa huomenna avautuvan Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyn. Tiedekeskus tarkastelee sodan vaikutuksia sen kokeneiden ihmisten ja seuraavien sukupolvien elämään.