Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Haavoittunutta sotilasta hoidetaan joukkosidontapaikalla..

Kriisiin varautuminen ei ole ikinä ollut helppoa – haavoittuneiden hoito oli oma taistelunsa talvi- ja jatkosodassa, kun kaikesta oli huutava pula

Lääkintätarvikevarastot olivat talvisodan syttyessä sisällisodan peruja. Materiaalitäydennyksiä oli vaikea saada, sillä koko Eurooppa oli samalla asialla.

Ihmiset katselevat seinillä ja vitriineissä olevia tavaroita museossa.

Kuhmon Talvisotamuseossa vierailevat samaistuvat Ukrainan kohtaloon – myös Suomen Nato-hakemus lisää kiinnostusta

Kansainvälinen museopäivä houkutteli väkeä heti aamusta Talvisotamuseoon Kuhmossa. Museossa käy vuodessa 4 500 henkilöä, joista pääosa on matkailijoita. Osalle vierailun syynä on Ukrainan sota.

Vanha mies istumassa keittiön pöydän ääressä. Hän lukee sanomalehteä pöytään asennetulla suurennuslasilla.

Eino Hölsä rakensi talon 70 vuotta sitten ja asuu siinä yksin vielä 104-vuotiaana: "Aion asua tässä niin kauan kuin pystyn"

Eino Hölsä ei ole koskaan tehnyt istumatyötä. Urallaan hän on antanut monelle nuorelle miehelle ensimmäisen työpaikan.

Sotaa pakenevia Karjalan evakkoja

Kuvat Ukrainan pakolaisista toivat oman pakomatkan 87-vuotiaan Eino Kilpiäisen uniin: "En tiennyt tulevaisuudesta mitään"

Sota Ukrainassa herättää voimakkaita tunteita siirtokarjalaisissa ja heidän jälkeläisissään. Suomessa koettiin yli 80 vuotta sitten jotain samaa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi.

Väitöskirjatutkija Teemu Väisänen kävelee kevättalvisessa Reposaaren linnakepuistossa.

Oletko leikkinyt sodanaikaisessa juoksuhaudassa? Sota-ajan jälkien synnyttämät muistot ja tarinat halutaan talteen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Teemu Väisäsen kanssa sodan jälkien synnyttämiä muistoja syksyyn asti kestävällä kampanjalla.

Valkopukuisia suomalaissotilaita meren jäällä. Hiihtävät ja kulkevat hevosen vetämällä reellä.

Suomi valtasi Suursaaren Neuvostoliitolta jatkosodassa, mutta vain hetkeksi – sotilaallisesti varustetulla saarella olisi konfliktissa iso rooli

Tasan 80 vuotta sitten suomalaiset aloittivat voitokkaan operaation, jonka päätteeksi Neuvostoliiton valtaama Suursaari kuului jälleen hetken Suomelle. Nykyään Venäjään kuuluva saari on sotilasalue, jolla on tärkeä rooli Pietarin suojaamisessa konfliktitilanteissa.

Rauha Tossavainen istuu sohvalla kotonaan ja kertoo omia muistojaan sotavangiksi joutumisesta.

Historia tuntuu toistavan itseään ja se käy syvälle suomalaisten tunteisiin – talvisodassa kotoaan paennut Rauha Tossavainen: “Se on pelkoa”

Suomessa on iso joukko ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan. He voivat ymmärtää, miltä ukrainalaisista nyt tuntuu.

Topi Kunnari tuijottelee ikkunasta ulos.

Venäjän hyökkäys nosti talvisodan vaikeat muistot pintaan – Petsamo-seuran Topi Kunnari: "He tavallaan elävät historiaa uudestaan"

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rinnastui Petsamon ja Sallan itäosien menetetyiltä alueilta lähtöisin olevien ihmisten ja jälkeläistensä mielissä talvisodan alkuhetkiin.

Petsamon luostarin munkki evakkomatkalla

Jäämeren eksotiikka vaihtui Peräpohjolan ankeimpaan tasamaahan – petsamolaisten evakkoretki on jäänyt karjalaisten varjoon

Jäämeren rannalla sijaitseva Petsamo oli osa Suomea vain 24 vuotta. Ihmisiä monikulttuurisella alueella oli kuitenkin asunut paljon pidempään. Petsamon evakot menettivät sodan seurauksena kaiken, mutta harva tuntee heidän tarinansa.

Iäkkäät naiset istuvat juhlavaatteissaan sohvalla ja hymyilevät iloisesti, kummalakin on kädet ristitty syliin.

Milma Tainio ja Hilkka Palo olivat vielä pikkutyttöjä, kun sota vei heidätkin maanpuolustustyöhön: "Oli itsestäänselvää, että liityin pikkulottiin"

Talvisodan ja jatkosodan aikaan pikkulottatoiminta oli suosituinta etenkin Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Maire Takkinen ja Maire Rautakoski hymyilevät lähekkäin sotaveteraanimuseossa.

Nämä pikkulotat neuloivat sotilaille sukkia ja tähystivät lentokoneita – nyt he ovat yli 90-vuotiaita, mutta sisarta ei edelleenkään jätetä

Maire Rautakoski ja Maire Takkinen kuuluivat jatkosodan aikana pikkulottiin. Yhteinen tausta toi heidät myöhemmin yhteen, ja nyt he tapaavat joka kuukausi rusinapullakahvien merkeissä.

Hattuvaaran 1944 taisteluissa käytetyt kaksi haupitsia osoittavat Vellivaaran mottia kohti Palovaarassa.

Ilomantsin Sotatielle odotetaan matkailijoita sekä maastossa että verkossa

Kohteisiin voi tutustua 150 kilometrin pituisella reitillä maastossa sekä jatkossa myös verkossa, sillä sotatien virtuaaliympäristöt julkistetaan itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Partisaanit istuvat metsässä.

Partisaanit murhasivat Suomessa lapsia ja naisia, yhteensä yli 150 siviiliä – tietokirjailija selvitti, kuka antoi käskyn julmuuksiin

Tietokirjailija Veikko Erkkilä pääsi käsiksi venäläisiin arkistoihin ja KRP:n asiakirjoihin. Uuden tietokirjan mukaan partisaani-iskuista Suomen siviilikohteisiin päätti Neuvosto-Karjalan kommunistipuolueen johto.

pöydällä kirjeitä, jotka ovat kulkeneet kenttäpostissa jatkosodassa

700 kirjeestä paljastui yhden perheen koko elämä – näin sota raastoi parisuhdetta: "Kyllä minä ikävöin, mutta tuon sen harvemmin julki"

Historioitsija Mirja Turunen tarttui ennalta tuntemattoman pariskunnan sotakirjeenvaihtoon ja näki, mitä kaikkea historiankirjoissa on jätetty kirjoittamatta.

Voitto Kovakka istuu keinutuolissa kirja kädessään ja katsoo kameraan.

Luotisadetta äitinsä kainalossa paenneen Voitto Kavakan uniin partisaanit tulevat yhä joka yö – uusi kirja palauttaa kipeän aiheen ajankohtaiseksi

Neuvostopartisaanien iskuista Itä-Lapin sivukylissä oli tietoa etukäteen, mutta viranomaiset eivät halunneet evakuoida Lokan asukkaita. Tuoreen tietokirjan mukaan epäilyt paikallisten avusta partisaaneille saattoivat olla savuverho viranomaisten virheen kätkemiseksi.

Maaseutukunnan raittia.

Kirjailija Anna Kortelaisen uutuusteos haastaa pohjalaiset mielikuvitusleikkiin – millainen olisi viipurilaiset asuttanut uusi kaupunki ja mikä sen merkitys

Uusi Viipuri -kirja kertoo välirauhan aikaisesta ajatuksesta asuttaa viipurilaiset Pohjanlanden rannalle rakennettavaan kaupunkiin. Hankkelle oli rahoitus ja arkkitehtikin mietittynä, kunnes jatkosota muutti kaiken.

Arkkuja sankarihautausmaalla

Kolme sankarivainajaa pääsee viimein haudan lepoon kotona Suomessa – yksi heistä on saaresta Venäjältä löytynyt Eugen Wist

Ylikersantti Eugen Wistin jäänteet ovat odottaneet hautaamista pitkään. Hänen lisäkseen kaksi muuta sankarivainajaa haudataan tulevana sunnuntaina Lappeenrantaan. Siunaustilaisuus toimitetaan Lappeen Marian kirkossa.

Lukiolaisia laittamassa kynttilöitä Lappeenrannan Sankarihautausmaalla 80 vuotta talvisodan päättymisen kunniaksi.

Suomi ja Venäjä jatkavat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden etsintää yhteistyössä – koronavirus hankaloittaa yhä etsintöjä

Koronaviruksen vuoksi venäläisetsijöiden viime ja tänä vuonna löytämiä sankarivainajia ei ole vieläkään päästy tuomaan Suomeen. Joitakin löydettyjä venäläissotilaita odottaa Suomessa hautapaikan vahvistamista.

talvisota, hevonen, pöllö

“Vereen kastettu hanki” ja muita enteitä: Sota-ajan Suomi täyttyi yliluonnollisista kokemuksista, jotka ennustivat kuolemaa, mutta toivat myös lohtua

Satumaarit Myllyniemen Yliluonnollinen sota -kirjassa Suomen kohtalonhetket nivoutuvat enteisiin, ennusmerkkeihin ja selittämättömiin kokemuksiin. Yliluonnollisia kokemuksia oli sota-ajan Suomessa poikkeuksellisen paljon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vanhaan arkistomateriaaliin perustuva teos tarjoaa myös uudenlaisen näkökulman sotahistoriaan. 

Sukeltaja Mikko Suutari laskee sukellusrobottia veteen.

Lahtelaissukeltajat etsivät sodanaikaista lentokonetta Päijänteestä – "Tärkeintä olisi saada vänrikki kotipaikan multiin"

Syyskuussa 1943 järveen syöksynyttä harjoitushävittäjää ja sen mukana kadonnutta lentäjää on etsitty tuloksetta useita kertoja. Aiempaa tarkemmat sijaintitiedot johdattivat sukellusseura Lahden Pingviinit etsimään hylkyä uuden huipputekniikan avulla.

Partisaanien tuhoama linja-auto.

Saariselällä tapahtui vuonna 1943 surmatyö, jota Mika Waltari vertasi piispa Henrikin surmaan – tuore kirja valottaa sodan raakaa yksityiskohtaa

Neuvostoliiton partisaanit surmasivat jatkosodan aikana Oulun piispan Yrjö Wallinmaan. Propagandajoukoissa työskennellyt Mika Waltari kirjoitti Wallinmaasta Suomen historian toisena marttyyripiispana.

Feldluftpark Porin arkeologisia kaivauksia nuorten kesäleirillä vuonna 2021.

Vanha roskakuoppa kertoo saksalaissotilaiden elämästä sota-ajan Porissa – tutkimushanke on saanut paljon uutta tietoa vaietusta ajasta

Porissa on pari vuotta etsitty tarinoita ja esineistöä saksalaissotilaiden viettämästä ajasta Porissa. Luftwaffen huoltokeskuksessa Porin lentokentän ympäristössä palveli enimmillään kolmisen tuhatta saksalaista sotilasta vuosina 1941–1944.

Leikkiviä lasta esittäviä patsaita Parikkalan patsaspuistossa

From the weird to the wonderful: Nine free things to do in Finland this summer

Read our handy guide to Finland's hidden gems and forgotten treasures, far off the well-trodden tourist track.

Matti Alanko lähdössä sotaan kotoaan taiteilijakoti Lallukasta, Apollonkatu 13. Martta-äiti hyvästelee poikaansa kotiovella.

Kuusi kohtalokasta päivää, jotka veivät Suomea kohti uutta sotaa

Jatkosodan syttymisestä on kulunut päivälleen 80 vuotta. Neuvostopommikoneiden hyökkäystä edelsi kuitenkin tapahtumasarja, joka ennakoi tulevaa. Ensimmäinen askel kohti uutta sotaa otettiin lähes vuotta aiemmin.

Mikkelissä sijaitsevan tiedekeskus Muistin aula. Kaksi työntekijää tiskin takana.

Sodan ja rauhan keskus Muisti aukeaa Mikkelissä – "Vähemmän esineitä, enemmän tekemistä", sanoo keskuksen sisältöjohtaja

Kierrämme katsomassa huomenna avautuvan Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyn. Tiedekeskus tarkastelee sodan vaikutuksia sen kokeneiden ihmisten ja seuraavien sukupolvien elämään.

Rintamalta lähetetty kirje

Suomalaiset miehetkö eivät puhu tunteistaan? Yksi sotilas kirjoitti keskimäärin 1 400 kirjettä, tuntemattomien naisten merkitys oli suuri

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sotilaat kirjoittivat kirjeitä jopa päivittäin. Tuntemattomista naisista tuli monelle miehelle tärkeimpiä kirjeenvaihtajia, koska heille pystyi paljastamaan vaikeuksista toisin kuin kotiväelle.

Ihmisiä kiipeilee perunasäkkien päällä Saksan armeijan perunavarastolla Härmässä 1942.

Saksan armeijan perunavarasto oli jatkosodassa eteläpohjalaiskylässä – venäläisten sotavankien rakentamassa jättivarastossa keitettiin sotilaille perunaa vuosien ajan

Saksan armeijan perunavarasto toimi Härmässä 1941-1944. Jättimäisessä varastossa oli töissä paikallisia siviilejä ja työtä valvoivat saksalaiset sotilaat.

Henkilökuntaa internointileirillä Kauhavalla 10.9.-30.10.1944

Tunnetko tätä historian unohdettua yksityiskohtaa? Vuonna 1944 Kauhavalla toimi internointileiri, jonne saapuneiden SS-miesten taustat pyyhittiin puhtaaksi

Internointileirille tuotiin Saksan armeijan rakennushankkeissa työskennelleitä miehiä, jotka hakivat Suomelta turvaa ja suojelusta.

Joona Jaakkola kantaa pientä arkkua

Maasta pilkistänyt luu kuului suomalaiselle sotasankarille – katso tuoreelta videolta, kuinka Eugen Wist pääsi vihdoin takaisin kotimaisemiinsa

Kaukopartiomies, ylikersantti Eugen Wist menehtyi jatkosodassa. Hänet löydettiin reilu vuosi sitten Venäjältä.

Kadetti laske arkun hautaan

Neljä suomalaista sankarivainajaa odotti kotiin pääsyä yli 70 vuotta – DNA-tutkimus selvitti, keitä he ovat

Suomessa hautaamista odottaa noin 15 ja Venäjällä noin 20 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Heistä vain neljä on tunnistettu varmasti.

Jussi Niinistö seisoo kirja kädessään.

Paavo Susitaival oli everstiluutnantti ja IKL:n perustajia – Elämäkerran kirjoittanut Jussi Niinistö ei näe yhtäläisyyttä sinimustissa ennen ja nyt: Puhutaan eri asioista

Entinen kansanedustaja ja ministeri kommentoi uuden kirjansa yhteydessä myös nykypäivän nationalismia ja kansallismielistä liikehdintää.

Tuntematon sotilas (1985).

Tuntematon sotilas – Mollbergin pidempi versio televisiolle

Mollbergin elokuvan tv-versio on pitkä ja tv-kuvan kokoinen.

Veikko Hakakoski, Riihimäki, 24.11.2020

19-vuotias nuorukainen katseli, kun petolinnut raatelivat kaatuneita – muistot eivät jätä rauhaan, ja siksi hän puhuu nyt

Sotaveteraaneja on Suomessa jäljellä arviolta 6 000. Riihimäkeläinen Veikko Hakakoski, 97, kertoo Ylelle tarinansa.

Aira Samulin poseeraa  23. marraskuuta 2020 Hyrsylän mutkassa.

Aira Samulin pelastui talvisodassa viime hetkillä – "Sotilas oli järkyttynyt, että olimme siellä vielä"

Aira Samulin ei osannut arvata, että hänen isänsä sanat määrittäisivät hänen koko elämänsä suunnan.

Pastori Taito Lumme kastamassa itäkarjalaisia lapsia Äänislinnassa joulukuussa 1941

Taistelu itäkarjalaisten sieluista kävi kiivaana jatkosodassa – luterilaisten ja ortodoksien kiista päättyi vasta kun Mannerheim puuttui asiaan

Molemmat kansankirkot olivat jatkosodan aikana tekemässä Suur-Suomea, mutta käytetyt keinot olivat erilaisia.

Tuomas Gerdt.

Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtille nimikkopuisto kotinurkille Lappeenrannan Lauritsalaan

Lauritsalatalon kaakkoispuolella sijaitseva puistoalue nimetään Tuomas Gerdtin puistoksi.

Presidentti Putin ja sotaveteraaneja

Kirjeenvaihtajan analyysi: Suomi saa osansa, kun Venäjä tulkitsee historiaa omiin tarkoituksiinsa

Venäjä on valmis tuomitsemaan vain toisten sotarikokset, kirjoittaa Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Tuomas Gerdt

Last of “Mannerheim’s Knights” dies at 98

During the Continuation War against the USSR, 191 Finnish soldiers were granted the honour for exceptional service.

Operaatio Kalevan sotilaat katselevat palavaa Suopassalmea

Uusi tutkimus riisuu suomalaisiin kaukopartiomiehiin liittyviä myyttejä: osalla oli ongelmia jopa hiihtotaidossa

Tutkimuksessa on haastateltu myös Jouko Korhosta, 98, joka on tiettävästi ainoa elossa oleva Päämajan kaukopartiomies.

Saksalainen pk-mies ja suomalainen lotta Lahdenpohjan ilmavalvontatornissa 1942

Saksalaissotilaiden matkaan lähteneet naiset leimattiin huoriksi – Tommi Kinnunen purkaa mollattujen morsianten häpeää syksyn kirjatapauksessa

Romaani laventaa pohjoisen naisista jatkosodassa luotua yksioikoista kuvaa. Historiantutkijoiden mielestä se on tarpeen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle