Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Mustavalkokuva, jossa Kosolan talo 1900-luvun alkupuolella Lapuanjoen rannalla sillan vieressä.

Kosolan talon entisöinti on vuoden 2022 lapualainen kulttuuriteko – yrittäjä Jari Vesanen: Olen liikuttunut palkinnosta

Lapuan tunnetuimman talon historia on värikäs puukkojunkkareiden, jääkäreiden ja lapuanliikkeen ansiosta. Peruskorjauksen jälkeen se on saanut uuden elämän.

Bruno Jalander punakaartin vankina lääninvankilassa 1917. Istuu pöydän ääressä.

Tasan sata vuotta sitten Bruno Jalander oli presidenttiveikkausten kärjessä, nykyään häntä ei muista kukaan – mutta mitä tapahtui?

Maaherra Bruno Jalander oli 1920-luvun alussa sellaisessa poliittisessa nosteessa, että saattaisimme nyt muistella presidentti Jalanderia Relanderin sijaan. Sitten tuulen suunta kääntyi ja Jalander unohtui.

Mies maalaa pöydällä makaavaa ovea. Taustalla on kaksi muuta ovea, joissa on jo maalauksia.

Kosolan talo tunnetaan lapuanliikkeestä, mutta kunnostamisen myötä esiin nostetaan myös sen merkitys jääkäreille

Yli 200 vuotta vanhan lapualaisen Kosolan talon historia Suomen sodassa ja jääkäriliikkeessä tallentuu talon tilausoviin. Talonpoikaisella maalaustyylillä toteutetut paksut puuovet maalataan Kokkolassa.

Taina Hautamäki seisoo Kosolan talon edessä.

Kosolan talossa oli kievaritoimintaa sata vuotta sitten, ja nyt taas – lapuanliikkeestä puhutaan tällä kertaa vain historiakierroksilla

Vihtori Kosolan isän aikoinaan rakennuksessa pyörittämä kievaritoiminta alkaa jälleen uusien omistajien käsissä tilauskahvilan- ja ravintolan sekä kulttuurimatkailukohteen muodossa.

Punaisen Kosolan talon edessä pohjalaisasuissa seisovat talon omistaja Jari Vasanen sekä talon viestintäpäällikkö Heli Karhumäki (vas.) ja historiaopas Taina Hautamäki.

Lapualla Kosolan talossa alkaa kievaritoiminta sadan vuoden tauon jälkeen – avajaiset itsenäisyyspäivänä

Lapuan maamerkki Kosolan talo vaihtoi omistajaa kolme vuotta sitten. Nyt entisestä Herättäjä-Yhdistyksen kirjakaupasta kuoriutuu jälleen kievari.

Kokous alkamassa Kannuksen vapaa palokunnan talolla.

Keskipohjalaisilla laillisuusmiehillä oli merkittävä rooli lapuanliikkeen kitkemisessä, sanoo isoisästään kirjan kirjoittanut tietokirjailija Hannu Kotila

Vuodet 1929-1932 tunnetaan lapuanliikkeen nousukautena. Keski-Pohjanmaalla oli merkittävämpi rooli lapuanliikkeen vastustamisessa kuin muistetaan, sanoo tietokirjailija Hannu Kotila.

Oopperan harjoituksissa lavalla neljä ihmistä.

Riipaiseva rakkaustarina saa vihdoin ensi-iltansa – Ilmajoen musiikkijuhlat alkaa tänään

Sadat ihmiset ovat jaksaneet odottaa lapuanliikkeestä kertovan oopperan kantaesitystä kaksi vuotta.

Sinimusta-verkkokauppa myy nimensä mukaisesti sinimustia vaatteita.

Syyttäjä ei nosta virkarikossyytettä Kattelus-Kilpeläisen somekuvasta – Pohjanmaan poliisi pohtii vielä jatkoa

Poliisi on tutkinut seinäjokelaisen poliisin ja kaupunginvaltuutetun Piia Kattelus-Kilpeläisen toimintaa sosiaalisessa mediassa. Syyttäjä ei kuitenkaan aio nostaa syytettä.

Jari Vesanen ja Taina Hautamäki Kosolan talon takapihalla.

Kohta kaikki pääsevät kurkistamaan Vihtori Kosolan työhuoneeseen – monta historian sivua on kirjoitettu talossa, joka muuntuu nyt matkailukohteeksi

Sipoolainen Jari Vesanen osti Lapualla sijaitsevan Kosolan talon pari vuotta sitten. Hän remontoi sitä alkuperäistä kunnioittaen ja aikoo tehdä siitä matkailukohteen.

Lähikuva sormista näppäimistöllä.

Ex-perussuomalaisten uuden puolueen verkkotunnus on jo varattu – osoitteen rekisteröi lapuanliike-paidassa poseerannut seinäjokelaispoliitikko

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen on saanut viime aikoina selitellä suhdettaan äärioikeistolaisen lapuanliikkeen tunnusväreihin.

Piia Kattelus Kilpeläinen kirves ködessä sinimusta paoia päällä

Poliisi-kaupunginvaltuutetun somekuva päätyi virkavallan syyniin Seinäjoella – nyt selvitetään, oliko poliisille sopivaa käyttää lapuanliikkeen paitaa

Poliisi selvittää seinäjokelaisen kaupunginvaltuutetun Piia Kattelus-Kilpeläisen (ps.) somekäyttäytymistä.

Kosolan talo Lapualla Lapuanjoen varrella kesällä 2019.

Poseerauskuvasta noussut myrsky yllätti päätoimittajan: "Viimeistään nyt on päivänselvää, että sinimusta tarkoittaa eri asiaa Lapualla ja muualla maassa"

Lapuan kulttuuripalkinnon jakotilaisuudesta julkaistu kuva sai aikaan kohun. Kuvassa kaksi palkinnon saajaa on pukeutunut lapuanliikkeen ja IKL:n väreihin.

Helsingin Työväen näyttämön esitys Vermlantilaisia Vallilan ulkoilmateatterissa 1927

Sisällissota, Lapuan liike ja televisio – Suomalainen työväenteatteri on runsaan sadan vuoden aikana selättänyt monta vastusta

Kasvava työväenluokka hullaantui näyttämötaiteesta 1800-luvun lopulla. Sen peruja melkein joka kylässä on yhä oma teatteri.

Opettaja Ulla Åby ja puvusta Leena Rintala

Uusi lapuanliike-ooppera on jo harjoitusvaiheessa – libretisti puolustaa tunteita herättävää aihevalintaa: "Tämä ei ole vain historiallinen aihe"

Hiljaiset perivät maan -oopperan kantaesitys soi ja näkyy ihmisten arjessa Ilmajoella. Talkoot ja kuoroharjoitukset ovat jo käynnissä kesäkuun ensi-iltaa varten.

Tuija Siltamäki, Helsinki, 01.02.2019

Tuija Siltamäen kolumni: Huomenna alkaa hilpeä tai ihan kauhea 2020-luku – Mitäköhän 1920-luvun ihmiset olisivat meistä ajatelleet?

1920-luku oli kansainvälistymisen ja modernismin aikaa, jota varjostivat rankka eriarvoisuus ja diktatuurien nousu. Se kuulostaa jotenkin tutulta, kirjoittaa Tuija Siltamäki.

Jaakko Kosola on Vihtori Kosolan pojanpojanpojanpoika.

Äärioikeistolainen lapuanliike muilutti, murhasi ja terrorisoi – Jaakko Kosola on kuuluisaa sukua ja kantaa historian arpia mukanaan

Lapuanliikkeen vaiheista on monessa eteläpohjalaisessa suvussa vaiettu vuosikymmeniä. Nyt on aika kaivaa sukusalaisuudet esiin, kun tapahtumista on kulunut jo 90 vuotta.

Kuudella Jussilla palkittu Ikitie-elokuva kertoo vaietun tositarinan.

Ikitie – Antti Tuurin menestysromaaniin pohjautuva elokuva vaietusta tarinasta

Antti Tuurin menestysromaaniin pohjautuva elokuva.

Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä Ylen Aamu-tv:n haastattelussa 20.6.2018.

Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

Vankilan vartiotorni

Teeman Elävä arkisto: Rikosten musta maailma

Huolestuttavinta on rikosten raaistuminen

Timo T.A. Mikkonen Mäntsälässä (1982).

Timo T. A. Mikkonen selostaa Mäntsälän kapinan

Mikkonen haastatteli kapinan silminnäkijää 1982

Verner Lehtimäki. Hän loikkasi kansalaissodan viimeisinä päivinä Neuvostoliittoon ja toimi siellä hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän hävisi.

Puolet suomalaisista loikkareista kuoli Stalinin vainoissa

Neuvostoliittoon loikkasi lähes 15 000 suomalaista.

Yle Areena logo.

Ragnar Nordström – kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja

Nordström vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Piirroskuva Suomi-leijonasta.

Itsenäisen Suomen historia

Ylen ohjelmia Suomen lähihistorian kehitykseen liittyen.

Asko Jaakonaho

Aamun kirjassa Asko Jaakonahon Onnemme tiellä

Tosiasioihin perustuva esikoisromaani kertoo hyvin traagisesta Suomen historian vaiheesta. Eletään Lapuan liikkeen kiihkeitä vuosia 1928 - 32 Heinävedellä. Kunnallislautakunnan esimies, sosiaalidemokraatti Onni Happonen muilutetaan kahdesti ja lopulta murhataan 1. syyskuuta 1930.

Kun Kosolan Vikki Suomea johti

Lapuan liike on aikansa mediailmiö.

Yle Areena logo.

Sinervon ja Kontturin Pohjanmaa

Kirjailijat ja ikätoverit Elvi Sinervo ja Venny Kontturi miettivät vuonna 1976, miksi heidän ajatuksensa pohjalaisuudesta olivat niin erilaiset. Jotakin yhteistäkin kuitenkin löytyi.

Presidentti Svinhufvud pitää radiopuheen (1936).

Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla

Svinhufvud vetosi kapinallisiin radiopuheella

Yle Areena logo.

Pohjanmaan nuorison juhlat Kauhavalla vuonna 1932

Historiallisia kuvia tallentui filminauhalle, kun Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuraväki vietti kesäjuhlia Kauhavalla vuonna 1932.

Lapualaisoopperan esiintyjiä mm. Kaisa Korhonen

Lapualaisooppera oli uudistushaluisien ja helläluonteisten puolella

Sadankomitea-sukupolven teatteritapaus esitettiin 1966.

Körttiläisiä nuoria 1968.

Körttiläisillä on vahva herännäishenki

Herännäisyys eli körttiläisyys

Tellervo Koivisto Maarit Tastulan vieraana Punainen lanka -ohjelmassa 1999.

Tellervo Koivisto ja presidentin puolison masennus

Tellervo Koivisto Maarit Tastulan Punaisessa langassa 1999

Presidentti Lauri Kristian Relander virkaanastujaisissaan

”Reissu-Lassesta” presidentti

Relander sai lempinimensä ulkomaanmatkoistaan.

Yle Areena logo.

Työväenliike ja kylmä sota

1950-luvun kylmä sota ulottui myös työväenliikkeen sisälle. Suomalaisten työväenpuolueiden erilaisia näkemyksiä demokratiasta kartoitettiin radiokeskustelussa vuonna 1960.

Yle Areena logo.

Ylioppilaslehti kritisoi kirkkoa

Pohjalaiset osakunnat järjestivät Ostrobotnialla vuonna 1966 yleisötilaisuuden, jossa keskusteltiin Ylioppilaslehden kirkkoa kritisoineesta vappunumerosta.