Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Mikkelin taidemuseoon lahjoitetut taulut Eero Järnefeltiltä ja Juho Rissaselta. Keskellä kuvia katsoo Mikkelin taidemuseon amanuenssi Paula Hyvönen

Mikkelin taidemuseolle lahjoitettiin suomalaisen kultakauden taiteilijoiden Eero Järnefeltin ja Juho Rissasen teoksia

Taidemuseossa pidetään lahjoituksia harvinaisina ja tärkeinä esimerkiksi näyttely- ja tutkimustoiminnan kannalta.

Kuvassa on Hanna Frosterus-Segerstrålen teos Kehdon ääressä vuodelta 1908. Teoksessa vanha nainen istuu melankolisena ja omiin ajatuksiinsa uppoutuneena kirja sylissään ja keinuttaa vasemmalla kädellään kehtoa.

Suomen kuvataiteen kultakauden merkkiteokset saapuivat Joensuuhun

Lähellä -näyttelyn järjestäjänä on LähiTapiola Itä, joka juhlii tänä vuonna merkkivuotta. Esillä on taiteen merkkiteoksia muun muassa Albert Edelfeltiltä, Akseli Gallen-Kallelalta ja Helene Schjerfbeckiltä. Maalaukset ovat nähtävillä 26. lokakuuta asti.

Kolumnisti Auli Viitala

Auli Viitalan kolumni: Uudenvuoden klassikko Pieni tulitikkutyttö

Ensi yönä pieni tulitikkutyttö paleltuu taas. Mahtaako kukaan samastua tähän köyhän prototyyppiin, pohtii Auli Viitala.

Linda Liukas

Linda Liukkaan kolumni: Kolme vinkkiä työelämään 2020-luvulla

Miksi sillä, miten puhumme työstä, on väliä, pohtii Linda Liukas. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Kamus-kvartetti on "Meidän festivaalin" taiteellinen johtaja

Pekka Kuusistolta jäi suuret saappaat – Kamus-kvartetti otti haltuunsa Meidän Festivaalin Tuusulanjärvellä: "Onneksi meitä on neljä"

Meidän Festivaali jatkaa edellisen johtajan Pekka Kuusiston viitoittamaa tietä. Ohjelmistossa on kamarimusiikkia poikkitaiteellisin koukkauksin.

Eero Järnefelt (1893–1937): Kolilta, 1927, guassi, 81 x 126 cm, Fortumin Taidesäätiön kokoelma.

Klassiset suomalaiset mestariteokset täyttävät Hämeenlinnan taidemuseon: taide loi silkoista Suomi-kuvaa

Suomalainen maisema hehkuu taidemuseon ja Fortumin Taidesäätiön yhteisnäyttelyssä. Esillä on kuutisenkymmentä teosta 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle.

Järnefeltien taiteilijakoti Suviranta tunnetaan varjoliljoistaan.

Supisuomalainen Suviranta on eurooppalaista juurta

Suviranta syntyi Järnefeltien rakkaudesta suomalaisuuteen.

Suviranta ulkoa.

Järnefeltin taiteilijakodin puutarhassa näkyy kolmen sukupolven kädenjälki – nyt se on avoinna myös yleisölle

Eero Järnefeltin taiteilijakoti, Järvenpään Suviranta, on nyt avoinna myös yleisölle. Varattavissa oleva opastettu kierros ulottuu sään salliessa myös yli satavuotiaaseen puutarhaan.

Kuvitusta

Gösta Schybergsonin muistoksi - säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Kuvitusta

Näyttelijä Elli Tompuri saa idean — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Kuvitusta

Oma rakas pappani, jota jumaloin — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Kuvitusta

Se ei voi enää kestää kauan — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Kuvitusta

Näe nälkää ja vaikene — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Kuvitusta

Oma maa — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Kuvitusta

Pappa kehuu Erikiä — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Kuvitusta

Salaa ruumishuoneella — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Kuvitusta

Pako Ainolasta — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Kuvitusta

Pako Ainolasta — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

1900-luvun alkuvuosina valmistunut Suviranta on yksi Tuusulanjärven historiallisista taiteilijakodeista.

Eero Järnefeltin taiteilijakoti Suviranta vaihtaa omistajaa ja on askeleen lähempänä avautua laajalle yleisölle

Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti illan kokouksessaan ostaa kiinteistön ja muuttaa sen asteittain museoksi.

1900-luvun alkuvuosina valmistunut Suviranta on yksi Tuusulanjärven historiallisista taiteilijakodeista.

Eero Järnefeltin Suviranta on Tuusulanjärven tuntematon helmi: "Tämä pitää saada mukaan alueen museoyhteisöön"

Taiteilijakoti on säilynyt yksityiskäytössä tähän päivään saakka. Järnefeltin tyttärenpoika Juhani Kolehmainen haluaa, että hänen kuolemansa jälkeen talosta tehdään museo.

Seija Paasonen Ateneumissa. Taustalla Petri Ala-Maunuksen teos Vaara-Suomi.

Seija Paasosen vuosien haaveesta totta: Teos taiteilijoiden taivaista meteorologin silmin

Tv:stä tuttu säätieteilijä valmistelee kirjaa kuvataiteen sääilmiöistä.

Antero Laine ja tuore maalaus

"Järnefelt on idolini" - kehitysvammaisten taiteessa luonto tulee lähelle

Lahden Villähteessä sijaitsevan Kaarisillan taiteilijoiden suosikkiaiheita ovat etenkin luontoon liittyvät aiheet.

Eero Järnefeltin teos Kaski, joka kuvaa kaskenpolttajia

Eero Järnefeltin Kaski on yhtä uuttera kuin kuvaamansa kaskenpolttajat

Kaski-teos on ahkera kiertäjä ja uuttera maailmanmatkaaja. Nytkään se ei ole kotonaan Ateneumissa, vaan Hämeenlinnassa.

Helene Schjerfbeckin maalaus Toipilas

Schjerfbeckin Toipilas esillä Kemin taidemuseossa

Toipilas on maalattu Englannin Cornwallissa St. Ivesin kylässä 1880-luvun lopulla.

Kuvassa Helene Schjerfbeckin Toipilas

Taideklassikot kiertävät maata turvatoimien ympäröiminä: arvotauluja ihastellaan pleksin takaa

K.H. Renlundin taidemuseo Kokkolassa on saanut Ateneumista lainaan kuuluisan Toipilas-teoksen. Järnefeltin Kaski taas aloittaa kiertueensa Turusta. Arvotaulujen turvallisuudesta on huolehdittu tarkasti.

Kuvassa Eero Järnefeltin teos Kaski eli Raatajat rahanalaiset

Ateneum avaa huipputaidetta nettiin – Toipilas ja Kaski vapaasti käytettävissä

Kuka vain voi nyt ladata kotikoneelleen, tulostaa ja vaikka julkaista laadukkaita versioita kahdesta suomalaisesta huippumaalauksesta.

Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888).

Tämä Schjerfbeckin klassikko vaikka omalle seinälle – maalaus pysyy Ateneumissa

Kansallisgallerian sivuilta voi nyt ladata teoskuvan Schjerfbeckin klassikosta lupaa pyytämättä.

Eva Gyldén naisen pää veistos

Kyläkoulun opettaja keräsi asuntonsa täyteen harvinaista taidetta – Mukana lukuisia nimekkäitä taiteilijoita

Syrjäntaustan koulun opettajanasunnon seinät olivat täynnä harvinaisia taidehelmiä 1900-luvun alkupuolelta. Kunnianhimoisen keräilijän kokoelmista löytyy niin Gallen-Kallelaa, Simbergiä kuin Schjerfbeckiäkin.

Daniel Nyblinin kuvaamossa otettu I. K. Inhan muotokuva

I. K. Inha — kansallisvalokuvaaja

I. K. Inha sai Suomen ymmärtämään kansallismaiseman arvon

Eero Järnefeltin töitä on esillä Järvenpään taidemuseossa.

Toinenkin uusi Järnefelt pulpahti esiin - omistaja otti yhteyttä nähtyään uutisen

Eero Järnefeltin Talvi-niminen grafiikkavedos on tehty samoihin aikoihin kuin aiemmin lauantaina uutisoitu grafiikka.

Eero Järnefeltin tekemä grafiikkavedos Jean Sibeliuksesta.

New Järnefelt artwork of Sibelius found

A previously unknown work by Finnish artist Eero Järnefelt has been discovered.

Eero Järnefeltin tekemä grafiikkavedos Jean Sibeliuksesta.

Eero Järnefeltin tuotannosta löytyi aiemmin tuntematon teos

Yksityisomistuksessa oleva grafiikkateos tuli esille Järvenpään taidemuseossa avautuneen Järnefelt-juhlanäyttelyn yhteydessä.

Angry Birds postimerkki

Angry Birdsit myös postimerkkeihin

Itella Posti julkaisee syyskuussa maailman ensimmäiset viralliset Angry Birds -postimerkit. Uusissa merkeissä on myös postcrossingia, klassikkotauluja ja syystunnelmia.

Eero Järnefeltin Suviranta

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Titelijat muuttivat Tuusulanjärven rannalle.

Abit pohtivat äidinkielen kokeessa ruokavalintoja

Yhtenä vaihtoehtona äidinkielen esseekokeessa oli vertailla Pieter Hugon valokuvaa länsiafrikkalaiselta kaatopaikalta Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset -maalaukseen.

Eero Järnefelt

Eero Järnefelt ja Jean Sibelius - silkkiuikku ja joutsen

Suomen taiteen kultakauden eturiviin kuuluneen mestarin Eero Järnefeltin töitä on parhaillaan esillä Ateneumissa. Mutta tiesitkö, että tämä Järnefeltien taiteilijaveljeksistä keskimmäinen oli Jean Sibeliuksen läheinen ystävä?

Eero Järnefelt

Eero Järnefelt isänmaan asialla

Kansallistaiteilijoihimme kuuluvan Eero Järnefeltin toive oli ryhtyä kansakoulunopettajaksi. Isä käänsi poikansa pään ja tästä tuli yksi Suomen kuvataiteen kultakauden mestareista. Ateneumin taidemuseo esittää tiivistelmän Järnefeltin tuotannosta taiteilijan syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi.

Taidegraafikko Kuutti Lavonen opettaa Kolin kuvataideleirillä.

Taidegraafikko Kuutti Lavonen: Luonto on aina ajankohtainen

Kolin maisema yhdistetään helposti 120 vuoden taakse kansallisromanttiseen taiteeseen. Taidegraafikko Kuutti Lavonen näkee kuitenkin kansallismaiseman tuorein silmin näin vuonna 2012.

Tuulikki Pietilän teos Tour de France (v.1951).

Rauma kasvattaa asemaansa Suomen taidekaupunkina

Kaupunkiin on suunnitteilla toiminnallinen taiteen keskus, joka sisältäisi Alfred Kordelinin taidesäätiön arvokkaan kokoelman lisäksi Rauman Taidemuseon toiminnan. Mahdollisesti myös kansalaisopiston ja taidekoulun tilat voisivat voisivat olla osa uutta rakennusta.

Saimaa kuvataiteessa näyttely

Suomalaisten sielunmaisema maalattuna

Saimaasta löytyy lukemattomia tulkinnanmahdollisuuksia. Se on maisema, joka muuttuu valon mukaan ja herättää suomalaisissa aina tunteita. Taiteilijoiden näkemys esitellään nyt Etelä-Karjalan taidemuseossa.

 Eero Järnefeltin maalaus Raatajat rahanalaiset

Illusions of Reality Exhibition Opens in Helsinki

The Illusions of Reality exhibition opened on Friday at Helsinki’s Ateneum gallery on Friday.

 Eero Järnefeltin maalaus Raatajat rahanalaiset

Arjen sankareita Ateneumin suurnäyttelyssä

Arjen sankarit esittelee Suomen kultakauden taiteessa tärkeän naturalistisen suuntauksen monia puolia. Mukana on niin Edelfeltin, Järnefeltin kuin Gallen-Kallelankin klassikkoteoksia.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle