Ylimääräiset harjoitukset - uusimmat sisällöt

Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla

Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja.

Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

Poikkeuksellinen julistus jatkosodan alkumetreillä.

Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä

Suorat lähetykset olivat jatkosodan suosituinta viihdettä.

Tuntematon nainen, Ernst von Born ja maisteri Schildt Sarvilahden kartanon portailla. Maisteri Schildt haastattelee Ernst von Bornia.

Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

Salakuljettaja muistelee

”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

Lotta Svärd -järjestön valonheitinkoulutusta lotille jatkosodassa 1944.

Rintamalotan tarina – Sipi Tilus kertoo työntäyteisistä vuosista, joissa oli huolen ja surun lisäksi myös iloa

Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

Sota toi tullessaan ruokapulan.

Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939

Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.

Merimies puhaltaa torveen laivan kannella.

Panssarilaivat olivat Suomen laivaston ylpeys

Väinämöinen ja Ilmarinen muodostivat laivaston rungon.

Talvisodan kuvat

Pienen Suomen kohtalo levisi maailmalle lyhytkuvissa

Jäähyväiset aseveljille

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

Miinanraivausta Suomenlahdella

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

Ostoskierros 1940-luvulla

Sota-ajan säännöstely.

Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

Maan hallitus kansan palvelijana

Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Mainilan laukaukset sytyttivät talvisodan

Talvisodan alku oli informaatiosotaa.

Talvisodan ensimmäinen päivä

Koosteessa suomalaiset muistelevat, kuinka talvisota alkoi.

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

Talvisodan ensimmäinen laukaus

Sotamies Kallionpää ampui talvisodan ensimmäisen venäläisen.

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Suomi hyökkää yli vanhan rajan

Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.

Rukajärvi vallattu

Martti Jukolan raportti Rukajärveltä 1941

Jatkosota. Karhumäki, Itä-Karjala. Karhumäen rautatieasema. Eino Nurmi (oikealla) asemarakennuksen edustalla. Sotilaita ja lähdössä oleva sotilasjuna asemalla.

Karhumäen valtaus 1941

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

Vanha raja ylitettiin heinäkuun lopulla 1941.

Karjalankadun ja Äyräpäänkadun risteyksessä Viipurissa 1941.

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

Jatkosodan pohjoisrintama 1941

Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa.

Jahvetin kirjelaatikon viimeinen lähetys

Jahvetin viimeinen "jorina" kuultiin loppiaisena 1945.

Talvisodan pommituksia

Suomalaiset seurasivat sotaa radiosta

Venäläisiä sotavankeja Parikkalan sotavankileirillä (1939).

Tietovisa neuvostovangeille suututti Mannerheimin

Marski paheksui ohjelman ylimielistä sävyä.

Talvisodan rintamaselostuksia

Suomalaiset seurasivat sodan etenemistä radion välityksellä

Etuvartioston kämppä Märkäjärvellä (1940).

Pekka Tiilikainen reportterina lentohyökkäyksessä

Vivahteikas selostus Märkäjärveltä alkuvuodesta 1940.

Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939.

Tykkien jyskettä talvisodan Taipaleella

Taisteluselostus helmikuulta 1940

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Kenraalieversti Eduard Dietl 50-vuotispäivänään kuvattuna.

Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944

Harvinaisella tallenteella kuullaan Lapplandsender-ohjelmaa.

Huhtiniemen mysteeri

Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.