Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Jari Ehrnroothin kolumni: Suomalaisuuden koodi

Suomalaisuuden snellmanilainen koodi selittää sen, miksi me niin hanakasti luovutamme ratkaisuvaltamme julkiselle vallalle, pohtii Jari Ehrnrooth kolumnissaan.

Snellmaninpuiston iso remontti valmistuu marraskuun aikana Kuopiossa

Puistoa on uusittu remontissa läpikotaisin.

Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

Fathers' Day becomes an official flag day in Finland

The change is "a message from the state that parenthood is an equal joy and responsibility," says the interim interior minister.

7+1 syytä, jotka johtivat Suomen itsenäistymiseen Venäjästä – "Väki lähtee barrikadeille viimeistään silloin, kun leipä loppuu"

Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle alkoi vuonna 1809 suuriruhtinaskunnan aika, mutta suomalaisia yhdisti vain kieli ja vanhat lait. Reilussa sadassa vuodessa syntyi suomalainen identiteetti ja Suomi kasvoi valtioksi Venäjän valtion sisällä.

Perjantai 12.5.2017 (radio)

Monet ulkomaiden kansalaiset saivat viime vuonna Suomen kansalaisuuden. Suomessa on nyt yli 1000 sähköautoa. Perjantaina on vietetty Johan Vilhelm Snellmanin päivää. Suomi-koulut ovat saaneet palkinnon. Varsovan Suomi-koulu lähettää terveisiä 100-vuotiaalle Suomelle.

J. V. Snellmanin teokset julkaistiin kaikkien käyttöön – lähdeaineisto käsittää 25 000 sivua

Lähdeportaaliin tulee myös katsottavaksi Snellmanin Kuopio –dokumenttielokuva.

Antti Heikkisen kolumni: Sivistymätöntä patsastelua Snellmanin päivänä

Mikä pirun Snellman, ja miksi Suomen historia alkaa itsenäisyydestä, kysyy Antti Heikkinen.

Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

Lakitus ja professorin uitto palasivat Kuopion torille

Vappuaaton vietto palasi tänä vuonna entiselleen, kun Veljmies ja Siskotyttö saivat lakin päähänsä Kuopion torilla.

Näkökulma: Kulttuuripuolueet kadoksissa

Suurimmat puolueet julkistivat vaaliohjelmansa viikonloppuna. Kulttuurilla ei ole niissä kovinkaan suurta painoa, kirjoittaa Yle Uutisten kulttuuri ja ilmiöt -toimituksen esimies Janne Mällinen.

"Sananvapautta täytyy jatkuvasti vartioida" – Je suis Charlie -kampanja näkyi myös Kuopiossa

Kuopiolaiset pitivät hiljaisen hetken sananvapauden puolesta asian esitaistelijan, Johan Vilhelm Snellmanin muistomerkillä. Järjestäjä muistuttaa, että sananvapauden historia Euroopassa on vielä lyhyt.

Stubb suomi konsensusta Snellman-säätiössä

Alexander Stubbin mukaan J.V. Snellman ja hänen aikalaisensa loivat Suomesta "hullun vision" edistyksen kärjessä. Pääministeri uskoo, että Snellman olisi tänä päivänä ihmeissään Suomen pysähtyneisyydestä.

Aurora oli Suomen ensimmäinen Idols-voittaja

Kirjailija Raija Orasen mukaan Aurora Karamzinin pääsy Venäjän tsaarin hoviin oli hänen kauneutensa ja ominaisuuksiensa ansiota. Hovi oli yhtä aikaa tuon ajan eduskunta ja hallitus. Se oli virkamieskoneisto ja verkosto, jolla hallittiin.

Valtiopeli 1863

Valtiopeli 1863

Saavutus tämäkin: Kuopiossa on tiettävästi eniten muistolaattoja

Asialle vihkiytyneen kansliasihteerin aikana eri puolille Kuopiota ilmestyi peräti 50 muistolaattaa. Kaikkiaan kaupungissa on lähes 70 muistolaattaa, ja sillä Kuopio kilpailee Turun kanssa Suomen laattapääkaupungin tittelistä.

Historialliset tapahtumat 150 vuotta sitten

Historialliset tapahtumat 150 vuotta sitten

Kapulakieli ajaa virkamiehiä koulunpenkille

Suomen kieli tuli maamme viralliseksi kieleksi tasan 150 vuotta sitten. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen vieraillessaan Hämeenlinnassa. Ratkaisevan aloitteen teki senaattori J.V. Snellman, joka tapasi keisarin edellispäivänä Hattulassa. Suomen kielen virallistamisella oli huomattava vaikutus Suomen kehitykselle. Tänä päivänä kielitaistelua käydään selkeämmän virkakielen puolesta.

Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

Lukeva poika sai hetkeksi lämmikettä

Kokkolan keskustassa sijaitseva nuoren J.V. Snellmanin patsas sai keskiviikkona päähänsä pipon ja kaulaansa villahuivin. Patsaan varustelija, Keski-Pohjanmaan mielenterveysyhdistys, halusi tempauksella kohdistaa huomiota meneillään olevaan mielenterveysviikkoon.

Lasiin prässätty protesti

Keski-Suomen museossa Jyväskylässä on esillä kansallisia suurmiehiä esittävä juomalasikokoelma, jolla osaltaan pyrittiin vastustamaan Suomen venäläistämistä runsaat sata vuotta sitten.

Aamun kirjassa Aki Ollikaisen Nälkävuosi

Nälkävuosi ajoittuu syksystä 1867 kevääseen 1868. Silloin Suomessa vallitsi ankara nälänhätä. Esikoiskirjailija Aki Ollikainen kuvaa maaseudun köyhän, nälkäisen perheen rämpimistä ja eloonjäämiskamppailua sekä hyvinvoivia Helsingin herroja.

VR juhlii tänään 150-vuotissyntymäpäiväänsä

VR juhlii tänään 150-vuotissyntymäpäiväänsä. Aikataulunmukainen junaliikenne alkoi Helsingin ja Hämeenlinnan välillä 17. maaliskuuta 1862.

Tämä leijona ei pure, vaikka sitä rapsutetaan

Kulttuurisesti arvokasta Hattulan leijonamonumenttia kunnostetaan. Monumentti valmistettiin keisari Aleksanteri II:n vuonna 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi. 143-vuotias leijonamonumentti oli päässyt jo huonoon kuntoon.

J.V. Snellmanin muistomerkin entisöinti vei viisi vuotta

Helsingin Hietaniemen hautausmaalla juhlistetaan Snellmanin päivänä J.V. Snellmanin kunnostettua hautamuistomerkkiä. Rapistumaan päässeen muistomerkin entisöinti vei lähes viisi vuotta.

Suomen lipun saa pyykätä koneessa

Toukokuun alku on Suomessa virallisten liputuspäivien ruuhka-aikaa. Ja jotta kansallislipun värit pääsevät oikeuksiinsa esimerkiksi sään ryvettämä lippu pitää aika ajoin pestä. Kuluneen lipun hävittämisessäkin on omat niksinsä.

Mitä suomalaisuus on nykyään? Kommentoi.

Suomalaisuuden päivä ja J-V. Snellmanin päivä on meillä vakiintunut liputuspäivä. Millaisia ajatuksia sinulle nousee mieleen suomalaisuudesta? Vai pätevätkö suomalaisuuteen edelleen perinteiset käsitteet: sisu, sauna ja Sibelius?

Snellu saa Veljmiehen lakin Kuopiossa

Toriremontti muuttaa Kuopion keskustan vappuperinteitä. Vapputori puheineen järjestetään edelleen kauppatorilla, mutta Veljmiehen ja Siskotytön lakituksen sijaan juhlahatut saavat päähänsä J.V. Snellman ja Minna Canth.

Kesäretket ja kulttuurikävelyt käynnistyvät jälleen Kuopiossa

Ensimmäinen kulttuurikävely keskiviikkoiltana tutustuttaa 1840-luvun Kuopioon. Kävely alkaa J.V. Snellmanin kotimuseolta kello 17 ja jatkuu kävelyllä lähikortteleissa.

Suomen kielen esitaistelijaa juhlitaan

Tänään keskiviikkona vietetään jälleen J.V. Snellmanin eli suomalaisuuden päivää. Päivän kunniaksi siniristiliput liehuvat kaikkialla Suomessa.

Yliopisto kaipaa miljoonia euroja yksityistä rahaa

Helsingin yliopisto käynnistää tänään tosissaan julkisen varainhankinnan. Varoja on kerätty matalammalla profiililla syksystä lähtien, mutta nyt on vuorossa yleisöön vetoaminen netin varainkeruusivuston ja suurten lehti-ilmoitusten avulla.

Snellman-instituutista kesäyliopiston ylläpitäjä

Kuopion Yliopistoseura ja Snellman-instituutti ovat tehneet päätöksen Kuopion kesäyliopiston siirtämisestä Snellman-instituutin alaisuuteen elokuun alusta. Kesäyliopiston henkilökunta siirtyy Snellman-instituutin työntekijöiksi.

Tänään vietetään Snellmanin päivää

Tänään tiistaina vietetään J.V. Snellmanin päivää. Snellmanin päivä tunnetaan myös suomalaisuuden päivänä. Joka vuosi toukokuun 12. vietettävä päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Changing Book Industry Celebrates 150th

The Finnish Book Publishers' Association celebrated its 150th anniversary on Thursday with a seminar -- and, naturally, publication of a book outlining the history of Finland's oldest industry group.

Finns Honour National Thinker Snellman

Flags fly around Finland on Monday as the nation celebrates 'Finnishness Day' on the birthday of J.V. Snellman, who is known as the 'national philosopher'. Born in Stockholm on May 12, 1806, Johan Vilhelm Snellman was an author, newspaper editor, professor and statesman.

Maanantaina vietetään Snellmanin päivää

Tänään maanantaina vietetään J.V. Snellmanin päivää. Snellmanin päivä tunnetaan myös suomalaisuuden päivänä. Joka vuosi toukokuun 12. vietettävä päivä on vakiintunut liputuspäivä.

J.V. Snellman -palkinto Merja Salolle

Aikakauslehtien liiton J.V. Snellman -palkinto on tänä vuonna myönnetty Taideteollisen korkeakoulun kuvallisen viestinnän ja valokuvataiteen professorille Merja Salolle.

Snellmanille yksilö oli olemassa kansakuntaa varten

Johannes Salminen puhuu Snellmanin ajattelusta.

Snellmanin patsas paljastetaan

Kansallismuistomerkki pääsi esille vasta 1923.

Nukketeatteri Sytkyt tekee Snellmania tutuksi lapsille

Valtiomies Johan Vilhelm Snellmanin elämää ja ajatuksia esitetään lapsille nukketeatterin keinoin. Tällä viikolla päiväkotien ja ala-asteiden lapset pääsevät tutustumaan Snellmaniin Helsingin Postimuseossa.

Snellmanin 200-vuotisjuhlia vietetään perinteisin ja modernein menoin

Sivistyksen esitaistelijan Johan Vilhem Snellmanin syntymästä on perjantaina kulunut tasan 200 vuotta. Pääjuhlaa kansallisen herättäjän kunniaksi vietetään Helsingin Säätytalolla, mutta tapahtumia järjestetään myös ympäri Suomen ja vuoden.

J. V. Snellman -palkinto Piia-Noora Kaupille

Aikakauslehtien Liitto on palkinnut europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin aikakauslehdistön hyväksi tehdystä työstä. Liitto luovutti Kaupille J. V. Snellman -palkinnon 60-vuotisjuhlaseminaarissaan Helsingissä.

J. V. Snellman -palkinto Päivi Setälälle

Helsingin yliopisto on myöntänyt tämänvuotisen J. V. Snellman -palkintonsa professori Päivi Setälälle. 5 000 euron tunnustus heltisi ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle