Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Toimittajat Porkkalassa

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Raja-alueen puomi nostettiin 26. tammikuuta 1956.

Lahdessa rakennettu Pingvin-pienoissukellusvene 1970.

Lahden sammakkomiesten sukellusvene ja Pariisin rauhansopimus

Pienoissukellusvene Pingvin esiteltiin vuonna 1970.

Yle Areena logo.

Suomi teki myös 90 purjealusta sotakorvauksina Neuvostoliittoon

Sotakorvausten maksu Neuvostoliitolle oli valtava urakka. Käytännössä koko Suomen sodanjälkeinen teollisuus oli valjastettu korvausten maksuun. Tavarakirjon monipuolisuutta kuvaa se, että Neuvostoliitto vaati Suomea rakentamaan mm. yli 90 puista kuunaria korvausten osana.

Ilkka Nummela

Viimeinen sotakorvausjuna meni Neuvostoliittoon 60 vuotta sitten

Neuvostoliitto vaati eri valtioilta sotakorvauksia saman summan. Suomelle vaatimus oli väkilukuun suhteutettuna ankarin.

Lavatanssit Helsingissä

Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla

Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja.

Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

Poikkeuksellinen julistus jatkosodan alkumetreillä.

Yle Areena logo.

Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä

Suorat lähetykset olivat jatkosodan suosituinta viihdettä.

Yle Areena logo.

Sota syttyy - kansa kortille

Sota merkitsi säännöstelyä myös Suomessa.

Yle Areena logo.

Salakuljettaja muistelee

”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

Kaksi lottaa sähköttäjinä jatkosodassa.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

Yle Areena logo.

Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939

Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.

Merimies puhaltaa torveen laivan kannella.

Panssarilaivat olivat Suomen laivaston ylpeys

Väinämöinen ja Ilmarinen muodostivat laivaston rungon.

Yle Areena logo.

Venäläisen lentoupseerin haastattelu

Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30. marraskuuta 1939 pommittamalla Suomen suurimpia kaupunkeja. Joulukuun alkupäivinä taltioitiin alasammutun lentäjän haastattelu.

Yle Areena logo.

Talvisodan kuvat

Pienen Suomen kohtalo levisi maailmalle lyhytkuvissa

Yle Areena logo.

Jäähyväiset aseveljille

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

Yle Areena logo.

Miinanraivausta Suomenlahdella

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

Ostoskierros 1940-luvulla

Sota-ajan säännöstely.

Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

Maan hallitus kansan palvelijana

Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

Yle Areena logo.

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Yle Areena logo.

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Mainilan laukausten muistolaatta.

Mainilan laukaukset sytyttivät talvisodan

Talvisodan alku oli informaatiosotaa.

Yle Areena logo.

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

Mikko Kallionpää.

Talvisodan ensimmäinen laukaus

Sotamies Kallionpää ampui talvisodan ensimmäisen venäläisen.

Yle Areena logo.

Uusia työkoneita Porkkalassa 1957

Kirkkonummen Porkkalassa nähtiin keväällä 1957 lukuisia uusia työkoneita, jollaisia ei aiemmin ollut osattu ajatellakaan.

Lentäjä Ilmari Juutilainen

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Suomi hyökkää yli vanhan rajan

Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.

Konekivääri valmiina.

Rukajärvi vallattu

Martti Jukolan raportti Rukajärveltä 1941

Jatkosota. Karhumäki, Itä-Karjala. Karhumäen rautatieasema. Eino Nurmi (oikealla) asemarakennuksen edustalla. Sotilaita ja lähdössä oleva sotilasjuna asemalla.

Karhumäen valtaus 1941

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

Vanha raja ylitettiin heinäkuun lopulla 1941.

Karjalankadun ja Äyräpäänkadun risteyksessä Viipurissa 1941.

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

Radioauto kapulasillalla 1941.08.01

Jatkosodan pohjoisrintama 1941

Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa.

Jahvetin kirjelaatikko (1942).

Jahvetin kirjelaatikon viimeinen lähetys

Jahvetin viimeinen "jorina" kuultiin loppiaisena 1945.

Helsingin pommitus 30.11.1939.

Talvisodan pommituksia

Suomalaiset seurasivat sotaa radiosta

Venäläisiä sotavankeja Parikkalan sotavankileirillä (1939).

Tietovisa neuvostovangeille suututti Mannerheimin

Marski paheksui ohjelman ylimielistä sävyä.

Talvisodan rintamaselostuksia

Suomalaiset seurasivat sodan etenemistä radion välityksellä

Etuvartioston kämppä Märkäjärvellä (1940).

Pekka Tiilikainen reportterina lentohyökkäyksessä

Vivahteikas selostus Märkäjärveltä alkuvuodesta 1940.

Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939.

Tykkien jyskettä talvisodan Taipaleella

Taisteluselostus helmikuulta 1940

Hanko 1960-luvulla.

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Kenraalieversti Eduard Dietl 50-vuotispäivänään kuvattuna.

Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944

Harvinaisella tallenteella kuullaan Lapplandsender-ohjelmaa.

Yle Areena logo.

Huhtiniemen mysteeri

Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.

Naisia tekemässä käsitöitä talkoovoimin.

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Otto Wille Kuusinen

Otto Wille Kuusinen ja Terijoen hallitus

Arvo Tuominen muistelee Terijoen hallitusta.

Mies talon raunioilla välirauhan aikaan

Suomi nousee tuhkasta

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle