Aihe: YH

Sarjan Tie Eedeniin henkilöt ryhmäkuvassa

Elävä arkiston lokakuussa vie Tie Eedeniin – sekä muuta sisältöä pimeneviin iltoihin

Lokakuista sisältöä Elävän arkiston artikkeleissa.

Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

Lavatanssit Helsingissä

Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla

Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja.

Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

Poikkeuksellinen julistus jatkosodan alkumetreillä.

Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä

Suorat lähetykset olivat jatkosodan suosituinta viihdettä.

Tuntematon nainen, Ernst von Born ja maisteri Schildt Sarvilahden kartanon portailla. Maisteri Schildt haastattelee Ernst von Bornia.

Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

Salakuljettaja muistelee

Lotta Svärd -järjestön valonheitinkoulutusta lotille jatkosodassa 1944.

Rintamalotan tarina – Sipi Tilus kertoo työntäyteisistä vuosista, joissa oli huolen ja surun lisäksi myös iloa

Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

Kaksi lottaa sähköttäjinä jatkosodassa.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

Sota toi tullessaan ruokapulan.

Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939

Merimies puhaltaa torveen laivan kannella.

Panssarilaivat olivat Suomen laivaston ylpeys

Väinämöinen ja Ilmarinen muodostivat laivaston rungon.

Venäläisen lentoupseerin haastattelu

Talvisodan kuvat

Pienen Suomen kohtalo levisi maailmalle lyhytkuvissa

Jäähyväiset aseveljille

Miinanraivausta Suomenlahdella

Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

Ostoskierros 1940-luvulla

Sota-ajan säännöstely.

Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

Maan hallitus kansan palvelijana

Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Mainilan laukausten muistolaatta.

Mainilan laukaukset sytyttivät talvisodan

Talvisodan alku oli informaatiosotaa.

Ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939.

Talvisodan ensimmäinen päivä

Koosteessa suomalaiset muistelevat, kuinka talvisota alkoi.

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Mikko Kallionpää.

Talvisodan ensimmäinen laukaus

Sotamies Kallionpää ampui talvisodan ensimmäisen venäläisen.

Lentäjä Ilmari Juutilainen

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Suomi hyökkää yli vanhan rajan

Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.

Konekivääri valmiina.

Rukajärvi vallattu

Martti Jukolan raportti Rukajärveltä 1941

Jatkosota. Karhumäki, Itä-Karjala. Karhumäen rautatieasema. Eino Nurmi (oikealla) asemarakennuksen edustalla. Sotilaita ja lähdössä oleva sotilasjuna asemalla.

Karhumäen valtaus 1941

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

Vanha raja ylitettiin heinäkuun lopulla 1941.

Karjalankadun ja Äyräpäänkadun risteyksessä Viipurissa 1941.

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

Radioauto kapulasillalla 1941.08.01

Jatkosodan pohjoisrintama 1941

Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa.

Jahvetin kirjelaatikko (1942).

Jahvetin kirjelaatikon viimeinen lähetys

Jahvetin viimeinen "jorina" kuultiin loppiaisena 1945.

Helsingin pommitus 30.11.1939.

Talvisodan pommituksia

Suomalaiset seurasivat sotaa radiosta

Venäläisiä sotavankeja Parikkalan sotavankileirillä (1939).

Tietovisa neuvostovangeille suututti Mannerheimin

Marski paheksui ohjelman ylimielistä sävyä.

Talvisodan rintamaselostuksia

Suomalaiset seurasivat sodan etenemistä radion välityksellä

Etuvartioston kämppä Märkäjärvellä (1940).

Pekka Tiilikainen reportterina lentohyökkäyksessä

Vivahteikas selostus Märkäjärveltä alkuvuodesta 1940.

Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939.

Tykkien jyskettä talvisodan Taipaleella

Taisteluselostus helmikuulta 1940

Hanko 1960-luvulla.

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Kenraalieversti Eduard Dietl 50-vuotispäivänään kuvattuna.

Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944

Harvinaisella tallenteella kuullaan Lapplandsender-ohjelmaa.

Huhtiniemen mysteeri

Naisia tekemässä käsitöitä talkoovoimin.

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Nainen ja lapsi pyykkäämässä 1942

Kansanhuoltoministeriö ohjeistaa oikeaoppiseen pyykinpesuun valistusfilmissä vuodelta 1942

Taloudellisen pyykinpesun oppia vuodelta 1942.

Otto Wille Kuusinen

Otto Wille Kuusinen ja Terijoen hallitus

Arvo Tuominen muistelee Terijoen hallitusta.

Mies talon raunioilla välirauhan aikaan

Suomi nousee tuhkasta

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Suomalaiset ylimääräisissä kertausharjoituksissa lokakuussa 1939.

Suomen armeija mobilisoitiin talvisotaan harjoituksilla lokakuussa 1939

Armeija koottiin rajalle lokakuussa 1939

Aarne Edvard Juutilainen vuonna 1939.

Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu”

Äänessä on talvi- ja jatkosodan legendaarinen hahmo.

Gerda Rytin puhe jatkosodan alussa

Rouva Ryti kannusti suomalaisia auttamaan toisiaan.

Sotakorvaus-filmi

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Näytä lisää