Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Under tisdagens presskonferens talade Putin för första gången på flera veckor om Ukrainakrisen.

Mitkä turvatakuut, mikä etupiiri, mikä nootti? Kreml–suomi-sanakirja

Kun Venäjä puhuu turvatakuista, se puhuu oikeasti vaatimuksesta estää vallankumous Venäjällä.

Lauri Kontro

Lauri Kontron kolumni: Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi

Kun Moskova aivastaa, koko Eurooppa saa flunssan, kirjoittaa Kontro.

Kekkonen novosibirsk

60 vuotta sitten Siperiassa ratkaistiin kriisi, minkä ansiosta Kekkonen pysyi vallassa – selvitimme, mitä Novosibirskissä muistetaan noottikriisistä

Tasan 60 vuotta sitten presidentti Urho Kaleva Kekkonen matkusti Siperian “pääkaupunkiin” Novosibirskiin ratkomaan Suomen ja Neuvostoliiton välistä poliittista kriisiä. Novosti Ylen toimittaja vieraili kaupungissa ottamassa selvää, mitä siellä muistetaan Kekkosen vierailusta ja noottikriisistä.

Maaseudulta maailmalle -sarjan juontavat Lasse Lehtinen ja Seppo Hovi.

Maaseudulta maailmalle – aikamatka suurten ikäluokkien muistoihin

Suoraan sanottuna, suurin piirtein – sellaista elämä on!

Pekka Visuri

Kauna seurasi Kekkosta

Urho Kekkonen keräsi urallaan paljon niin ystäviä kuin vihollisiakin. Etenkin oikeiston ja armeijan piirissä Kekkosen toiminta herätti usein ärtymystä, kirjoittaa eversti evp. Pekka Visuri.

Max Jakobson

Max Jakobson, Suomi ja puolueettomuus

Jakobson teki pitkän uran diplomaattina.

Yle Areena logo.

Matti Kekkonen tunsi isänsä ja isä poikansa

Urho Kekkosen poika Matti seurasi vuosikymmenten ajan aitiopaikalta maamme ylimmän johdon kulissien takaista toimintaa sekä osallistui siihen itsekin aktiivisesti järjestämällä kodissaan isänsä ja neuvostoagenttien välisiä salaisia tapaamisia. "Se oli kauhean jännittävää."

Noottikriisin tilitys. Presidentti Urho Kekkosen puhe televisiossa 26.11.1961

Presidentti palasi Novosibirskistä noottikriisin rauhoittajana

Kekkosen radiopuhe 26.11.1961 oli tilinteko noottikriisistä

Yle Areena logo.

Heinoslainen herätys Oulussa

Oululainen herätysliike uhkasi 1960-luvulla Suomen kokevan Baltian maiden kohtalon, mikäli kansakunta ei tee ajoissa parannusta.

Yle Areena logo.

Ulkopoliitikko Karjalainen

Viimeistään noottikriisin uhkaava tilanne nosti Ahti Karjalaisten suomalaisen ulkopolitiikan kansikuvapojaksi.

Yle Areena logo.

Karjalaisen ja Kekkosen välirikko

Karjalaisesta povattiin Kekkosen jatkajaa presidenttinä, mutta UKK ei sallinut tämän kehityksen tapahtuvan hänen selkänsä takana.

Ulkoministeri Ahti Karlainen kommentoi noottikriisiä (1961).

Karjalaisen ensikommentti nootista: Menen nyt nukkumaan

Karjalainen vastasi kysymyksiin lentokentällä.

Yle Areena logo.

UKK: Nootin syynä NL:n huoli Suomen ulkopolitiikan suunnasta

Noin kuukausi Neuvostoliiton nootin jälkeen presidentti Urho Kekkonen matkusti Novosibirskiin neuvottelemaan neuvostojohdon kanssa. 14 vuotta myöhemmin UKK kommentoi tv:ssä noottikriisiä ja sen syitä.

Urho Kekkonen puhuu (1959).

Yöpakkaset ja noottikriisi

Sodanjälkeisen ajan kriittisimmät hetket.

Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit

Näin asiaa kommentoitiin marraskuussa 1961.

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet YYA-sopimuksen myötä

YYA-sopimus Bartenjevin ja Komissarovin teoksessa

YYA Bartenjevin ja Komissarovin mukaan

President Urho Kekkonen håller nyårstal den 1.1.1958

Puolueettomuus ja suomettuminen

Professorit pohtivat suomettumista vuonna 1999.