Aihe: Matti Kuusi

Pekka ja Pätkä rasisteina

Nykyisin vain kusipäät ovat Suomessa rasisteja.

Hampaat irvessä karjuva maalintekijä vai naurava voittaja?

Voittaminen ei saa olla liian hilpeää tai vihaista.

Jokamiehen puhekoulu tavoitteli selkeää ja rikkaruohotonta arkipuhetta

Kahdeksanosainen sarja puhumisesta tehtiin vuonna 1964.

Kenraali Ehrnrooth ja Natsi-Saksan ihmepilleri

Puhetta huumeista sodassa pidetään epäisänmaallisena.

Pioneeri, pakinoitsija ja provokaattori Matti Kuusi

Matti Kuusi (1914–1998) oli uranuurtaja suomalaisen folkloren, kansanhuumorin ja kalevalamittaisen runouden saralla. Hänet tunnettiin myös ärsyttäjänä. Vuosikymmenten aikana hän herätti kriitikon roolissaan paljon rohkeita ja yllättäviä avauksia julkiseen keskusteluun. Tässä kuultavissa ja nähtävissä ohjelmissa Kuusi pohtii elämää vanhemmalla iällä. Viimeisessä ohjelmassa pohditaan Kuusen merkitystä kansanperinteen tutkimiselle sekä kirjallisuudelle.

Perinteet kunniassa Norssissa

Aikamatka perinteikkääseen kouluun Helsingin Ratakadulle

Kun syömisestä tuli herkuttelua

Suomalaiset ovat opetelleet nauttimaan ruuasta ja sen valmistamisesta jo vuosia.

Tapahtui 1985: Uusi Tuntematon osa 5

Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas ilmestyi elokuvateattereihin 1980-luvulla ja sai varsin erilaisen yleisön kuin Väinö Linna tai Edvin Laine 30 vuotta aikaisemmin.

Tapahtui 1985: Uusi Tuntematon osa 4

Rauni Mollbergin vuonna 1985 valmistuneen uuden Tuntemattoman sotilaan ero Edvin Laineen vanhaan filmiin oli valtava, ja yleisöllä oli vaikeuksia sulattaa Mollbergin lakonisia hahmoja.

Tapahtui 1985: Uusi Tuntematon osa 2

Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas ilmestyi elokuvateattereihin itsenäisyyspäivänä vuonna 1985. Valmistumisestaan lähtien elokuva on kamppailut suosiosta 30 vuotta vanhempaa Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta vastaan.

1940-luku oli runouden vuosikymmen

Neljäkymmenluku oli kriitikko Maija Savutien mielestä kirjallisuushistorian kannalta epäkiitollista aikaa: sen alkupuoli kului sotaan, jälkipuoli siitä toipumiseen. Ajanjakson ilahduttavin ilmiö oli korkeatasoisen runouden suoranainen tulva.

Kirjallinen modernismi murtautui esiin 1950-luvulla

Viisikymmenluvun alussa nousi Suomessakin esiin modernistinen kirjallisuus, jota meillä nimitettiin "eliotlaisuudeksi" runoilija T.S. Eliotin mukaan.

Tuntematon sotilas nostatti kirjasodan

Kiivasta keskustelua Tuntemattomasta.

Ambolainen kansanviisaus – avain Afrikan sieluun

Kansanrunoudentutkija Matti Kuusi ihmetteli ambolaisia sananlaskuja tutkittuaan, miksei Afrikka lähettänyt lähetyssaarnaajia Eurooppaan. Perinteisistä aforismeista löytyi hänen mukaansa kommentteja niin kaksipuoluejärjestelmään kuin rotuerotteluun.

Ristiretkeläisten jäljillä Lounais-Suomessa

Piispa Henrikin ja talonpoika Lallin jäljillä Lounais-Suomessa.

Kirjailijapolvet kiistelivät suhteesta yhteiskuntaan 1958

Ostrobotnialla keskusteltiin vuonna 1958 sensuurista ja sananvapaudesta. Pohdittiin myös, pitääkö kirjailijan ylipäätään olla kiinnostunut koko ympäröivästä yhteiskunnasta.

Nykyaikaiseen Kalevalaan kuuluu savua tupruttava Sampo

Vuonna 1960 pohdittiin, miten Kalevala saataisiin palautettua koko kansan suosioon. Nuorten keskustelukerho suunnittelee kansalliseepoksesta vauhdikasta piirrosfilmiä professori Matti Kuusen idean pohjalta.

Perinnetiede nykyajassa

Kun 1960-luvulla alettiin kysyä, mikä oli se kansanperinteentutkimuksen ”kansa”, professori Matti Kuusi vastasi sen olevan ”ennakkoluulo”.