Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Sammeli Morottaja

Kuobžâ-Saammâl tuoivâ Säämi jiešhaaldâšmist ij olášum reiváin ijge president Kekkonen teivâdmáin – maajeeldpuátteid paccii kuittâg muštâlusah

Kuobžâ-Saammâl lâi tutâmettum toos, ko sämmiliih iä peesâm meridiđ jieijâs aašijn. Sun ij poollâm ovdediđ jurduidis kidâ Suomâ hovdáid.

Petter Morottaja

Kyehti uđđâ kirje almostuumin anarâškielân! – “Sáttá joba keesi ääigi puáttiđ”

Anarâškielâ servi almostit čohčuv kyehti uđđâ kirje. Matti Morottaja kirje Kuobžâ-Saammâl eellimkerdi já Lee Rodgers Saammâl-kirjerááiđu čiččâd uási Saammâl já puoidâ.

Matti Morottaja

Kielâmiinut: Hyelkkisäänih, uási 3

Kuobžâ-Saammâl Matti čielgee hyelkkisaanijd, uási 3.

Matti Morottaja

Kielâmiinut: Hyelkkisäänih, uási 2

Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl hyelkkisaanijn, nubbe uási.

Matti Morottaja

Kielâmiinut: Juuvâ oosij noomah

Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl juuvâ oosij noomâin.

Matti Morottaja

Kielâmiinut: Jaavrij oosij noomah

Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl jaavrij oosij noomâin.

Matti Morottaja

Kielâmiinut: Šoŋŋâsäänih

Kuobžâ-Saammâl Matti maainâst šoŋŋâsaanijn.

Matti Morottaja

Kielâmiinut: Sijvosäänih

Kuobžâ-Saammâl Matti maainâst sijvosaanijn.

Matti Morottaja

Kielâmiinut: Väzziđ

Väzziđ-sääni suorgiittem.

Kuva kahdesta sanomalehtikirjoituksesta  jotka käsittelivät vesipiirirajankäyntiä 1970-luvulla

Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 2

Čáhcejuogus 1970-logu loahpas ordnejedje bivdorivttiid

Kelanauha studionauhurilla.

Anarâškielâ servi vuáđudui, vâi anarâšah jiejah riemâččii porgâđ kielâs pyerrin

Yle Säämi vuolgâttij algâttemčuákkim njuálguvuolgâttâssân.

Mikkal, Saammal ja Petteri Morottaja jouluna 1989.

Maht juovlâpukki kiergân jyehi sajan?

Juovlâmáánu 1989 Anarâš saavâin lii saahâ juovlâin.

Sammeli Morottaja tapaa presidentti Urho Kekkosen 1976

Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain

Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

Matti Morottaja

Matti Morottaja: Inarinsaamelaisten oma laki periaatteessa hyvä ajatus, muttei ongelmaton

Anarâšah -yhdistys ehdotti tiistaina perustuslakivaliokunnalle, että inarinsaamelaiset tarvitsevat oman lakinsa. Matti Morottaja näkee ehdotuksessa myös selvittämättömiä ongelmia.

Petter Morottaja

Inarinsaamen kielineuvonta jäämässä vapaaehtoisten varaan

Jos Sámi Giellagáldu ei saa tarvittavaa rahoitusta, ei inarinsaamen kielen kielineuvontaryhmä voi kokoontua entiseen tapaan. – Sitten käy varmaan niin, että täytyy vain lähetellä meille sähköpostia ja kokouksien määrä varmasti vähenee tuntuvasti, kertoo Petter Morottaja.

Matti Morottaja

Kielen edistäjä ja vanhemmat huolissaan kielipesien rahoituksesta

Inarinsaamen edistäjä Matti Morottaja on huolissaan valtiovarainministeriön suunnitelmista vähentää saamelaisten kieli- ja kulttuuripesien rahoitusta. Samoin vanhemmat ovat kyllästyneet vuosittain miettimään oman lapsensa hoitopaikkaa.

Saamelainen järven rannalla

Suomalainen ristiretki Saamenmaahan

Sotien jälkeistä Saamenmaata haluttiin suomalaistaa.

Näkymä talon pihalle Inarissa (1980-luku)

Inarinsaamelaisista tuli Inarinmaan vähemmistö

Ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti.

Saamelaismuseo Siida Inarissa joulukuussa 2009

Inarinsaamenkieliset mahtuvat yhteen näyttelyhuoneeseen

Kaikki inarinsaamenkieltä puhuvat ovat nyt nähtävillä Siidassa, nimenomaan kuvina. Saamelaisten kansallispäivänä Siidassa avattiin taitelija Elina Juopperin näyttely, jonka tarkoitus on ilmentää huoli kielien katoamisesta.

Lapsen raamattu inarinsaameksi

Inarinsaamenkielinen Lapsen raamattu on valmistunut. Inarinsaameksi käännetty Raamattu julkaistaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina, 28. marraskuuta.

Inarin- ja kolttasaamelaiset patistavat Yleä lisäämään ohjelmia

Inarin - ja koltansaamenkieliset vaativat Yleisradiota lisäämään inarin ja koltankielistä tuotantoa. Inarin- ja kolttasaamelaisten yhdistykset ovat kirjelmöineet asiasta Yleisradion hallintoneuvostolle ja eduskunnan perustuslaki- sekä liikenne- ja viestintävaliokunnille.

Saamelaiskulttuurikeskuksesta tuli Sajos

Inarin saamelaiskulttuurikeskuksesta tulee Sajos. Nimi on vanha inarinsaamenkielinen sana, joka tarkoittaa tukikohtaa tai asentopaikkaa, jossa viihdytään tulilla pitempikin aika.

Kulttuurivaikuttajista kunniatohtoreita

Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta promovoi toukokuussa yhteensä 12 uutta tieteessä, kulttuurissa tai muuten yhteiskunnallisesti ansioitunutta henkilöä kunniatohtoreiksi. Joukossa ovat tasavallan presidentti Tarja Halonen, Rainer Knapas ja Matti Morottaja.

Inarinsaamesta ensimmäinen kieliopas

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisee lokakuussa inarinsaamen kielioppaan. Kirjassa käsitellään muun muassa inarinsaamen kirjoitusasua ja ääntämistä.