Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Michaela Blomqvist firade med te och ljus i fönstren.

Kaksi kynttilää P.E. Svinhufvudin kodin ikkunassa kertoi erityisen viestin ohikulkijoille – tänä päivänä ne syttyvät Suomen itsenäisyyden kunniaksi

Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi Luumäellä kertoo Suomen itsenäistymisen alkuvaiheista. Kolme vuotta sitten tehty rakennuksen peruskorjaus ja alueen entisöinti ovat mahdollistaneet monipuolisen toiminnan Kotkaniemessä.

P.E. Svinhufvudin ja Ellen-vaimon rintapatsaat Kotkaniemen salissa, taustalla kukkivia kliivioita.

Ellen Svinhufvudilta jäi perinnöksi mittava reseptikokoelma – tiesitkö, että kaneliässien ilmaantuminen kahvipöytään sisälsi salaisen viestin?

Maan äiti muistetaan lähinnä hänen lempikakustaan, mutta tämä juureva nainen teki paljon muutakin kuin murusteli mantelimarenkikakkua

P. E. Svinhufvudin talomuseo sijaitsee vehreän puutarhan keskellä.

Kotkaniemen museo etsii uusia oppaita – vapaaehtoiset opastavat museokierroksia ja osallistuvat talkoisiin

Kotkaniemen museon vapaaehtoisesta opastoiminnasta kiinnostuneille järjestetään torstaina tapaaminen, jossa kerrotaan lisää oppaana toimimisesta.

Presidenttiparia haastatellaan ennen kättelyn alkamista.

Linnan juhlia on peruttu sodan ja viruksen takia, joskus on riittänyt päällekkäin osunut syntymäpäivä

Tämänvuotinen poikkeusjärjestely ei ole harvinaisuus yli satavuotisessa Linnan juhlien perinteessä.

P. E. Svinhufvud sukset käsissä kotitalonsa edessä Kotkaniemessä.

Kotkaniemen tiluksilla vaalitaan presidentti Svinhufvudin perintöä

Svinhufvudien arvostus työntekoon näkyy Kotkaniemessä.

Kotkaniemen puutarha

Kotkaniemen puutarhaan pääsee kesäkuussa, kotimuseoon juhannuksen jälkeen

Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon aukioloajat varmistuvat toukokuun aikana.

Kotkaniemen puutarha

Presidentin puutarha palasi vuosien jälkeen alkuperäiseen asuunsa – katso kuvat ainutlaatuisesta kukkaloistosta

Kotkaniemi oli Suomen tasavallan kolmannen presidentti P.E. Svinhufvudin ja hänen Ellen-vaimonsa koti Luumäellä. Talon lisäksi nähtävää on puutarhassa. 

Höyryjuna Ukko-Pekka ajaa Taavetin asemalla

Sparks from steam-powered museum train ignite grass fires

Firefighters in the central region of North Savo spent two hours putting out three small blazes on Friday.

P.E. Svinhufvud hauta Luumäellä.

Kynttilät syttyvät Ukko-Pekan haudalle Luumäellä

Presidentti Svinhufvud on haudattu Luumäen vanhalle hautausmaalle.

Suomenlipulla varustettu auto presidentinlinnan edustalla

Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

Kotkaniemi

Valtio korjasi presidentin kodin miljoonilla euroilla museoksi – viranomainen ei anna laittaa opasteita valtatien varteen

Lupaviranomaisen mukaan presidentti Svinhufvudin kotimuseo ei ole niin merkittävä, että sinne tulisi erikseen laittaa opaste valtatieltä.

Kotkaniemen puutarha keväällä yläkerran ikkunasta

Luumäki ei luovuta – haluaa opasteet Kotkaniemeen

Luumäen kunta on valittanut Itä-Suomen hallinto-oikeuteen päätöksestä, joka evää siltä opasteet Kotkaniemeen Kuutistieltä.

Kuvitusta

Taantumus tulee — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918

Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.

Valtionhoitaja Pehr Evind SVINHUFVUD.

Suomen pääministeri naamioitui insinööriksi, yritti paeta lentokoneella ja söi salaisen viestin – ja ei, kyse ei ollut Sipilästä

Suomen pääministerin P.E. Svinhufvudin dramaattinen ensilento ja pakoyritys oli täynnä uskomattomia käänteitä päivälleen sata vuotta sitten.

Fiktiivinen Urho Kekkonen Presidentit -sarjassa, Fiktiiviset J.K. Paasikivi ja Risto Ryti Sodan ja rauhan miehet -sarjassa, presidentti Mauno Koivisto ja presidentti Tarja Halonen

Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

Valkoisten voitonparaati Helsingissä 16.5.1918.

Puolustusvoimat juhlii syntymäpäiväänsä tietämättä, koska se on - "Puolustusministeri voisi valita päivän"

Puolustusvoimien perustaminen oli jatkosarja – syntymäpäiväksi on tarjolla kymmenkunta vaihtoehtoa.

Keisari Aleksanteri I kertova näyttely järjestettiin Turun linnassa

7+1 syytä, jotka johtivat Suomen itsenäistymiseen Venäjästä – "Väki lähtee barrikadeille viimeistään silloin, kun leipä loppuu"

Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle alkoi vuonna 1809 suuriruhtinaskunnan aika, mutta suomalaisia yhdisti vain kieli ja vanhat lait. Reilussa sadassa vuodessa syntyi suomalainen identiteetti ja Suomi kasvoi valtioksi Venäjän valtion sisällä.

Svinhufvudin senaatti.

Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin sata vuotta sitten synkissä tunnelmissa – “Joulukaan ei tuntunut joululta”

Suomen ”hullun vuoden” 1917 kiihkeät tapahtumat huipentuivat loppuvuodesta. Kun Suomesta tuli Suomi –sarja jatkuu.

Valtioneuvostonlinna

Gov't observes centenary of 1st reading of Finnish Declaration of Independence

Monday's special government sitting marks 100 years since Chairman of the Senate Pehr Evind Svinhufvud read a Declaration of Independence to Parliament on December 4, 1917.

Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud puhuu Ylen 10-vuotisjuhlan kunniaksi.

Suomen dramaattinen loppukiri vapauteen: Itsenäisyyssenaatti, itsenäisyysjulistus, itsenäisyystunnustus ja lopulta kapina

Päivälleen sata vuotta sitten Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti luotsasi Suomen valtiolliseen itsenäisyyteen.

Kotkaniemi puutarha

Kun presidentti Svinhufvud karkotettiin Siperiaan, keksi Ellen-rouva avata kauniiseen kotiinsa täysihoitolan

Rouva Ellen Svinhufvud oli taitava puutarhanhoitaja. Nyt hänen puutarhansa Luumäen Kotkaniemessä on entisöity lähes sadan vuoden takaiseen asuun.

Grafiikka

Suuri presidenttivisa – Testaa mitä tiedät Suomen presidenteistä

Satavuotiaalla Suomella on ollut yhteensä 12 presidenttiä. Heistä ensimmäisenä syntynyt, Pehr Evind Svinhufvud, oli jo selvästi yli 50-vuotias, kun Suomi itsenäistyi. Sauli Niinistön Suomi on jo aivan erilainen kuin Kaarlo Juho Ståhlbergin tai Lauri Kristian Relanderin Suomi. Historian kulku heijastuu presidenttiemme elämänpoluilla. Tällä visalla voit testata, kuinka hyvin presidentit ja Suomen historia ovat hallussasi.

Luumäen motelli on nyt hotelli Salpa

Täällä kävivät Hitchcock ja missit – kupariputket lähtivät varkaiden matkaan, mutta nyt Suomen vanhin motelli yrittää uutta nousua

Suomen vanhin motelli – Luumäen motelli – avaa uudelleen ovensa lähes vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Nostalginen majapaikka oli aikansa suosittu bilepaikka ja kuuluisuuksien vierailukohde.

Asessori P. E. Svinhufvud on saapunut Siperian karkotusmatkaltaan Viipurin asemalle maaliskuun lopussa 1917. P. E. Svinhufvud veturin edessä kukat kädessä.

Kun Suomesta tuli Suomi – kevät 1917: Tulevat presidentit juhlivat Pietarin yössä Otto Wille Kuusisen kanssa

Tasan 100 vuotta sitten joukko Suomen historian tunnetuimpia poliitikkoja juhli yhdessä railakkaasti Pietarin yössä. Vajaa vuosi myöhemmin he ajautuivat sisällissodan eri puolille.

Kuvakaappaus Riihimäen Sanomista sadan vuoden takaa

Lehdet 100 vuotta sitten: Svinhufvud Siperiasta Suomeen

Vaikka P.E. Svinhufvudin paluu Siperian vankeudesta Suomeen maaliskuussa 1917 sai juna-asemilla satojen ihmisten riemukkaan vastaanoton, ei se juuri hämäläislehtiä innostanut.

Heikki Svinhufvud näytteli isosäänsä

Siperia ei opettanut – Suomen tuleva presidentti palasi tasan sata vuotta sitten Venäjän vankeudesta entistä päättäväisempänä

Pehr Evind Svinhufvudin kotiinpaluuta Siperian-karkotuksesta juhlistetaan ajamalla höyryjunalla Lappeenrannasta Luumäen kautta Helsinkiin.

Jääkäripataljoona 27:n jääkäreitä Misse-joella Kuurinmaalla.

Kun Suomesta tuli Suomi, ensimmäinen osa – Tammikuu 1917: Uppiniskainen kansa

Lähes päivälleen 100 vuotta sitten, 24. tammikuuta 1917 lapualainen jääkäri Sven Saarikoski surmattiin Saksan itärintamalla. Monien silminnäkijöiden mielestä kyseessä oli murha.

Risto Mäkelä johtaa puhetta torilla elokuvassa Luottamus.

Luottamus – 70-lukulainen näkemys Suomen itsenäistymisestä

Suomalais-neuvostoliittolainen versio itsenäistymisestä

Presidentti Svinhufvudin hauta

Itsenäisyyspäivän kynttilä syttyy presidentti Svinhufvudin haudalla

Itsenäisyyspäivän kunniaksi syttyvät kynttilät tänään maanantaina kaikkien Suomen presidenttien haudoilla.

Pärekaton tekijä Kari Siikanen

"Tämä on ammatti, jota ei opeteta missään" – viljelijä saa nyt leipänsä tekemällä pärekattoja

Kari Siikanen kiertää maata tekemässä pärekattoja. Hänen mukaan hyvälaatuisen puun kasvattamiseen liittyvä ammattitaito on Suomessa kadotettu.

Kotkaniemi

Jäljet makuuhuoneen lattiassa kertovat presidentin elämästä – Svinhufvudin kotitaloon miljoonaremontti

Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi on nyt rakentajien ja restauroijien käsissä. 2,3 miljoonan euron peruskorjaus palauttaa museon 1930-luvun asuun.

Pehr Evind Svinhufvud

Presidentin kotia peruskorjataan – Svinhufvudin presidenttipari sisusti vihreällä ja sinisellä

Päärakennuksessa tehtyjen lisätutkimusten perusteella Svinhufvudin presidenttipari on suosinut sisustuksessa vihreää, ruskeaa ja sinistä. Salin valkoinen kattorosettikin on ollut alun perin monivärinen.

Kotkaniemi, presidentti Pehr Evind Svinhufvud kotimuseo

Presidentti Svinhufvudin kotimuseolle halutaan rahallista tukea – säätiö valmistautuu varainkeräykseen

Suomen kolmannen tasavallan presidentin muistoa vaaliva Kotkaniemi-säätiö on jättänyt rahankeräystä koskevan lupahakemuksen. Säätiön tavoitteena on käynnistää valtakunnallinen keräys.

Kotkaniemi

Kotkaniemen peruskorjauksen aloittaminen vuokrasopimuksesta kiinni

Kotkaniemen kotimuseon vuokrasopimus on parhaillaan Museoviraston käsittelyssä. Kiinteistönomistajalla on valmiudet aloittaa Kotkaniemen remontti heti, kun sopimus on allekirjoitettu.

Kotkaniemi

Presidentti Svinhufvudin Kotkaniemi korjataan uuteen loistoon itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin mennessä

P. E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemeä uhkasi sulkeminen säästösyistä. Museovirastolla ei ollut varoja museon kunnostamiseen ja ylläpitämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kuitenkin lisäsi Kotkaniemen kunnostuksen tämän vuoden talousarvioon. P. E. Svinhufvudilla oli merkittävä rooli maamme itsenäistymisessä.

P.E Svinhufvudia esittävä vahanukke ja pojanpoika Jorma Svinhufvud Luumäellä Kotkaniemessä

Presidentti Svinhufvudin jälkeläiset harmissaan – viimeinen hetki pelastaa Kotkaniemi

Presidentti P.E. Svinhufvudin nuorimman pojan jälkeläiset Jorma ja Heikki Svinhufvud ovat pettyneitä Kotkaniemen ympärillä vellovaan epätietoisuuteen. Remontin kohtalo riippuu nyt lisätalousarviosta.

Kotkaniemi

Suomen itsenäistymisen symboli seisoo tyhjillään Luumäellä – "Presidentti Svinhufvudin elämäntyö liittyy Kotkaniemeen"

Presidentti P.E. Svinhufvud asui Kotkaniemessä, kun hän julisti Suomen itsenäiseksi. Kotimuseona toiminut rakennus on tarkoitus kunnostaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuodeksi, kunhan rahoitus varmistuisi.

Kynttilöitä

Kynttilät syttyivät presidenttien haudoille – video

Tänä vuonna kynttilävalaisujen teemana on yhdenvertaisuus.

Kotkaniemi

Kotkaniemi-säätiö alkaa kerätä varoja museon ylläpitoon

Kotkaniemi-säätiö aikoo jatkossa pitää museota avoinna nykyistä laajemmin. Museoon halutaan myös myös kahvila-ravintola ja muuta toimintaa. Säätiö alkaa pian valmistella varainkeruuta toiminnan kattamiseksi.

Kotkaniemi

Kotkaniemelle lupaus peruskorjauksesta ja jatkosta museona

Opetus- ja kulttuuriministeriö lisäsi ensi vuoden talousarvioesitykseen valtuuden, jonka turvin Museovirasto voi jatkaa Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemen vuokraamista Senaatti-kiinteistöiltä. Ministeriö lupautuu löytämään rahat korotettuihin vuokriin, joita Senaatti-kiinteistöt perii peruskorjattuaan museon.

Kotkaniemi

Suomen kolmannen presidentin kotitila myydään – Luumäeltä otettiin yhteyttä Sauli Niinistöön

Presidentti Svinhufvudin Luumäellä sijaitseva kotitila piti alunperin peruskorjata ja avata uudelleen kotimuseona itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Senaatti-kiinteistöt on ilmoittanut myyvänsä Kotkaniemen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle