Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Salainen naisagentti kuvasi talvi- ja jatkosotaa ja yritti saada Suomen vaihtamaan puolta toisessa maailmansodassa
Talvisodan kuvista tunnetun Thérése Bonneyn elämä oli kuin Hollywoodin agenttitarina. Hän oli USA:n salainen agentti, joka pidätettiin suomalaisvakoojana, mutta myös suuri Suomen ystävä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ilmari Käihkön kolumni: Suomi hävisi talvisodan
Ukrainan puolustussotaa on toistuvasti verrattu Suomen talvisotaan. Talvisodan lopputulos osoittaa, että sota on politiikkaa – jopa sitä myöden, kuinka sodan voitto määritellään.
' /%3E%3C/svg%3E)
Suomalaisnuorukainen loikkasi itään ja eteni puna-armeijan kapteeniksi – sitten vastaan tuli vänrikki Mäkinen kivääreineen
Suomalaisleipuri Emil Vaaterista tuli Neuvosto-Venäjällä punaupseeri ja vakooja. Hän selvisi Suomen sisällissodasta, Stalinin vainoista ja talvisodasta, mutta jatkosodassa onni kääntyi. Vaateri oli yksi yli 10 000 suomalaisesta punapakolaisesta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Vaasalainen Harri Hietikko kirjoitti kirjan Somerin linnakesaaren taistelusta – kirjailijan isoisä oli mukana taistelussa, pohjana sotapäiväkirjat
Somerin saaren taisteluista tuli heinäkuussa kuluneeksi 80 vuotta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Mauri Sumén on Lappeenrannan musiikkiopiston uusi rehtori
Mauri Sumén on lappeenrantalainen säveltäjä, muusikko ja musiikinopettaja. Hän aloittaa työnsä elokuun alussa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Luotisadetta äitinsä kainalossa paenneen Voitto Kavakan uniin partisaanit tulevat yhä joka yö – uusi kirja palauttaa kipeän aiheen ajankohtaiseksi
Neuvostopartisaanien iskuista Itä-Lapin sivukylissä oli tietoa etukäteen, mutta viranomaiset eivät halunneet evakuoida Lokan asukkaita. Tuoreen tietokirjan mukaan epäilyt paikallisten avusta partisaaneille saattoivat olla savuverho viranomaisten virheen kätkemiseksi.
' /%3E%3C/svg%3E)
Eero Seppäsen äiti auttoi juntusrantalaisia pakenemaan neuvostosotilaita – tuhannet jäivät nalkkiin, myöhemmin heitä syytettiin maanpetturuudesta
Juntusrannan kylä joutui erikoisen tapahtumasarjan näyttämöksi talvisodan aikana.
Puna-armeijan viimeinen sotamarsalkka on kuollut
Neuvostoliiton marsalkka Dmitri Jazov oli merkittävässä roolissa vuoden 1991 vallankaappauksessa.
Uutta tutkimustietoa poltetun maan taktiikan käytöstä talvisodassa: paikalliset asukkaat halusivat itse polttaa omat talonsa
Pelkästään Suojärven Suvilahden taajamassa pantiin palamaan 400 asuintaloa.
Kajaanin suurpommituksista 80 vuotta – kaupunki oli kuin tulimeri, mutta siviiliuhreja tuli hämmästyttävän vähän
Kaupungin keskustasta jäivät pommituksista jäljelle vain kirkko ja Raatihuone.
' /%3E%3C/svg%3E)
"Nyt oli viimeinen mahdollisuus puolustaa kotiovia" – unohdetut talvisodan ratkaisutaistelut pysäyttivät puna-armeijan Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä
Tappio mies miestä vastaan käydyssä Mäntyvaaran taistelussa olisi voinut tarkoittaa Lapin ja koko Suomenkin menetystä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Puolueettomaksi julistautunut Ruotsi lensi Suomen avuksi talvisodassa – 270 vapaaehtoista puolusti Lapin taivasta ja torjui 35 pommihyökkäystä
Kolmannes Ruotsin ilmavoimien hävittäjäkalustosta oli talvisodan aikana vastaamassa Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta.
80 years ago: First day of the Winter War
Early on November 30, 1939, the USSR launched a massive attack against Finland, the start of the 105-day Winter War.
Talvisota on venäläisille tuntematon – siksi pietarilaisnuoria viedään retkille Mannerheim-linjalle, "jonka valtaaminen otti niin koville"
Pietarilaisopiskelijat kävivät Karjalankannaksella sodan syttymisen 80-vuotispäivän alla.
' /%3E%3C/svg%3E)
Sota ilman voittoa – suomalais-venäläinen dokumenttielokuva talvisodasta
Suomalais-venäläinen dokumenttielokuva talvisodasta.
15-vuotias poika hautasi neuvostosotilaan ja hoiti vuosikymmeniä hautaa Ristijärvellä – kuolleesta miehestä löydetty uutta tietoa
Seuraavaksi etsitään kuolleen neuvostosotilaan sukulaisia, jotta he saisivat tietää, missä isoisän tai isoisoisän luut lepäävät.
Omaisten 78 vuoden piina lopulliseen päätökseen: jatkosodan alussa suomalaislentäjien pudottamille neuvostosotilaille muistolaatta savolaiskorpeen
Yksi jatkosodan lähtölaukauksista oli vähemmän tunnettu ilmataistelu, jossa suomalainen lentolaivue pudotti kymmenkunta pommikonetta.
Kaukopartiomiehiä, kapinaan nostattajia ja Naton vakoilijoita – tiesitkö tämän Suomen tiedustelusta?
Suomen tiedustelu sai neuvostojoukkojen salakieliavaimen Japanilta.
Varsovan kansannoususta 75 vuotta – veteraani: Ei ole olemassa sankarillisia ihmisiä, ei sankarillisia kansoja
Varsovan elokuussa 1944 alkanutta kansannousua on muisteltu monin eri tavoin. Kansannousun aikana vastarintaliike yritti vapauttaa kaupungin natsien miehityksestä.
Viro hermostui Venäjän voitonjuhlista – provokaatio, sanoo ulkoministeri Reinsalu
Venäjä juhlii Itä-Euroopan pääkaupunkien valloittamisen 75-vuotispäiviä ilotulituksilla ja kunnialaukauksilla Moskovassa
' /%3E%3C/svg%3E)
Historia: Atomipommin varastaja – huippuvakooja Sonja välitti salaiset suunnitelmat Neuvostoliitolle
Sonja oli Neuvostoliiton tärkeimpiä vakoojia.
' /%3E%3C/svg%3E)
Historia: Magda Goebbels – kolmannen valtakunnan ensimmäinen nainen
Miten juutalaisen isäpuolen tyttärestä tuli natsivaikuttaja?
' /%3E%3C/svg%3E)
Historia: Hullu vuosi 1956
Miksi maailmanrauha oli uhattuna 50-luvun lopulla?
Hannu Reimen kolumni: "Tätä kirjaa ei tultaisi julkaisemaan Neuvostoliitossa ainakaan kahteensataan vuoteen", sanoi pääideologi, mutta onneksi kirjailija piilotti kopion, joka salakuljetettiin länteen
Puna-armeijan sotareportterina toisessa maailmansodassa toiminut Vasili Grossman kirjoitti romaanin, jota pidetään Tolstoin Sodan ja rauhan veroisena mestariteoksena. Kolumnisti Hannu Reime on juuri lukenut kirjan ja kertoo sen herättämistä ajatuksista.
Puna-armeijan turkkeja varten tarhattu supikoira on sitkeä selviytyjä – riistapäällikkö pitää vieraslajin hävittämistä Suomesta mahdottomana tehtävänä
Haitalliseksi vieraslajiksi nimettyä supikoiraa on tähän saakka saalistettu riistanhoitotarkoituksessa jopa 200 000 yksilöä vuosittain.
Talvisodan kenraali pohti koskettavasti tekonsa oikeutusta Ylen löytämässä kirjeessä – Uutta tietoa "viimeiseen mieheen" -käskyn taustoista
Laatokan Petäjäsaareen kaatui maaliskuussa 1940 yhtenä päivän aikana 46 miestä Rantasalmelta ja 23 Nilsiästä. Taustalla oli käsky taistella viimeiseen mieheen. Käskyn antaneen komentajan tyttären hallussa oleva kirje paljastaa, että komentaja kärsi tunnontuskia heti tapahtuman jälkeen.
Talvisodan ”viimeiseen mieheen” -käskyn antoi kenraali Gustav Hägglundin isä – "On todella kova päätös, kun joudutaan uhraamaan ihmishenkiä"
Viikkoa ennen talvisodan päättymistä käytiin yksi sotahistorian verisimmistä taisteluista. Kohtalokkaan käskyn taustalla oli Kannaksella olevien suomalaisjoukkojen selustan turvaaminen.
Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan
Viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940 koettiin Laatokan Petäjäsaaressa tulihelvetti, johon kaatui 46 miestä Rantasalmelta ja 23 miestä Nilsiästä.
Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan
Viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940 koettiin Laatokan Petäjäsaaressa tulihelvetti, johon kaatui 46 miestä Rantasalmelta ja 23 miestä Nilsisästä.
Suomen kohtalon hetkistä päätettiin yön pimeinä tunteina 4.9.1944 – Pyjamat päällä
Nuori adjutantti herätettiin 4.9.1944 keskellä yötä Sairilan kartanon yläkerrasta testaamaan viestiyhteyksiä rintamalla. Vain hetkeä myöhemmin lähti käsky sotatoimien lopettamisesta aamulla klo 7.
' /%3E%3C/svg%3E)
1944 on raskas elokuva Viron raskaista taisteluista
Maanmiehet sodassa kahden puolen rintamalinjaa
' /%3E%3C/svg%3E)
Historia: Göringin metsästyslinna
Carinhall oli Göringin metsästyslinna lähellä Berliiniä.
Neuvostosotilaiden luita kerätään sotamuistoiksi – opas ei suostu viemään matkailijoita niiden luo
Talvisodassa kaatuineiden neuvostosotilaiden luita löytyy tänäkin päivänä Kuhmon taistelukenttien maastosta. Luita esiin kaivavat syyllistyvät hautarauhan rikkomiseen.
Kansallisarkiston tutkija tyrmää tiedot Neuvostoliiton sotahirvistä – venäläismuseo myöntää nojaavansa vain verkkolähteisiin
Kansallisarkiston professorin mukaan puna-armeija koulutti hirviä vetojuhdiksi.
' /%3E%3C/svg%3E)
Neuvostopartisaanien tuhoiskut jätettiin tutkimatta ulkopoliittisista syistä
Historioitsijat: partisaanisodan tapahtumat tutkittava
' /%3E%3C/svg%3E)
Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä
Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi
' /%3E%3C/svg%3E)
Kainuu 39 – kun koko kylä joutui sotaoikeuteen
Tositarina Juntusrannan asukkaista talvisodan kourissa.
Musiikkitieteilijä: Puna-armeijan kuoro on edustanut suomalaisille niin ystävyyttä kuin vihollisuuttakin
Musiikkitieteilijä ja Yleltä eläköitynyt äänitearkiston päällikkö Pekka Gronow avaa Puna-armeijan kuoron kulttuurista merkitystä Neuvostoliitolle, Venäjälle ja Suomelle. Gronowin mukaan kuoro on edustanut Suomelle niin vihollisuutta, ystävyyttä kuin liennytystä.
Total Balalaika ja monta muuta show'ta – Pudonneessa koneessa ollut Puna-armeijan kuoro kävi Suomessa useasti
Mustallamerellä traagisesti loppuneella lennolla matkusti suomalaisillekin monista yhteyksistä tuttu, legendaarinen Puna-armeijan kuoro. Kuoro vieraili Suomessa koko komeudessaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1945.
Voittomalja saattoi pelastaa suomalaisen sotamiehen hengen – hurjat reiät kertovat sirpaleiden voimasta
Jatkosodassa sotamies Bruno Toivosen repussa olivat sotilaskilpailun voittopokaali ja -malja. Venäläisten sirpaleiden vauhti tyrehtyi maljaan, mikä todennököisesti pelasti sotilaan hengen.
Raoul Wallenberg julistettiin kuolleeksi
Ruotsin verovirasto yritti saada tietoa Unkarin juutalaisten pelastajana tunnetusta Wallenbergista. Koska mitään ei kuulunut, hänet päätettiin julistaa kuolleeksi.
Unkarilaiset kokivat vuonna 1956 hetken vapauden – "Kansannousun henkeä ei näy enää missään"
Stalinin patsas kaatui ensimmäistä kertaa rautaesiripun takana 60 vuotta sitten. Neuvostoliittoa nousi uhmaamaan myös nuori budapestiläinen Pál Égi, joka kertoo nyt lyhyeksi jääneestä vapauden huumasta.
Natsit yrittivät jalostaa täydellisen sotaratsun ja neuvostoarmeija oli syödä sen
Yhdysvaltalainen kirjailija selvitti valkoisten hevosten jännittävän tarinan, joka päättyi onnellisesti, vaikka toisin oli käydä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Napoleonin ja Hitlerin ryöstämä Gentin alttaritaulu - malliesimerkki valloittajan keinoista alistaa
Kulttuuriperintö on valloittajan tulilinjalla - miksi
Uusi tutkimus: Välirauhan rajasta tuli suomalaisille surmanloukku – ihmisiä siepattiin ja tapettiin rauhasta huolimatta
Suomen uusi itäraja vedettiin talvisodan jälkeen Moskovassa karttaan leveällä kynällä, mutta maastossa kyse oli kilometreistä. Dosentti Juha Pohjosen mukaan epämääräisen rajan väärälle puolelle joutui yli 200 ihmistä, joista vain harva palasi hengissä.
Näin Viro itsenäistyi uudelleen – katso videokooste Tallinnasta 25 vuoden takaa
Yle Uutiset oli paikalla Viron uudelleenitsenäistymisen dramaattisina hetkinä 25 vuotta sitten. Katso videokooste Ylen kuvamateriaalista.
Tallinnan tv-tornin puolustajat 25 vuotta sitten neuvostosotilaiden piirityksessä – "Ainakin suomalaiset kuulisivat, jos jotain tapahtuu"
Televisiotornin miehet puolustivat maataan tulitikkuaskilla, teipillä ja kaasuaseella neuvostosotilaita vastaan. Viron vapaus oli uhattuna vain tunteja sen jälkeen, kun maa oli julistautunut uudelleen itsenäiseksi elokuussa 1991. Miehillä oli suora yhteys Suomeen.
Kolme elokuun päivää – näin Viro itsenäistyi uudelleen 25 vuotta sitten
Virossa juhlitaan tänä viikonloppuna eroa Neuvostoliitosta tasan neljännesvuosisata sitten. Moskovassa oli tuolloin käynnissä vallankaappausyritys, ja tilanne Neuvostoliitossa oli sekava. Virossa otettiin hetkestä kiinni.
' /%3E%3C/svg%3E)
Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja
Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.
Sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen: Suomen armeijalla oli talvisodassa laadullinen ylivoima
Itä-Suomen yliopiston sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen tarkastelee tuoreessa kirjassaan talvisotaa kansallisen tähystysaukon sijaan kansainvälisillä mittareilla. Esiin nousee erityisesti taistelukentän tason osaaminen haastavissa metsä- ja talviolosuhteissa, sekä operatiivinen tehokkuus. Tuunaisen mukaan suomalaisilla oli sodassa selkeä laadullinen ylivoima varustetason ongelmista huolimatta.