Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Puna-armeijan viimeinen sotamarsalkka on kuollut

Neuvostoliiton marsalkka Dmitri Jazov oli merkittävässä roolissa vuoden 1991 vallankaappauksessa.

Kajaanin suurpommituksista 80 vuotta – kaupunki oli kuin tulimeri, mutta siviiliuhreja tuli hämmästyttävän vähän

Kaupungin keskustasta jäivät pommituksista jäljelle vain kirkko ja Raatihuone.

"Nyt oli viimeinen mahdollisuus puolustaa kotiovia" – unohdetut talvisodan ratkaisutaistelut pysäyttivät puna-armeijan Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä

Tappio mies miestä vastaan käydyssä Mäntyvaaran taistelussa olisi voinut tarkoittaa Lapin ja koko Suomenkin menetystä.

Puolueettomaksi julistautunut Ruotsi lensi Suomen avuksi talvisodassa – 270 vapaaehtoista puolusti Lapin taivasta ja torjui 35 pommihyökkäystä

Kolmannes Ruotsin ilmavoimien hävittäjäkalustosta oli talvisodan aikana vastaamassa Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta.

80 years ago: First day of the Winter War

Early on November 30, 1939, the USSR launched a massive attack against Finland, the start of the 105-day Winter War.

Talvisota on venäläisille tuntematon – siksi pietarilaisnuoria viedään retkille Mannerheim-linjalle, "jonka valtaaminen otti niin koville"

Pietarilaisopiskelijat kävivät Karjalankannaksella sodan syttymisen 80-vuotispäivän alla.

Sota ilman voittoa – suomalais-venäläinen dokumenttielokuva talvisodasta

Suomalais-venäläinen dokumenttielokuva talvisodasta.

15-vuotias poika hautasi neuvostosotilaan ja hoiti vuosikymmeniä hautaa Ristijärvellä – kuolleesta miehestä löydetty uutta tietoa

Seuraavaksi etsitään kuolleen neuvostosotilaan sukulaisia, jotta he saisivat tietää, missä isoisän tai isoisoisän luut lepäävät.

Omaisten 78 vuoden piina lopulliseen päätökseen: jatkosodan alussa suomalaislentäjien pudottamille neuvostosotilaille muistolaatta savolaiskorpeen

Yksi jatkosodan lähtölaukauksista oli vähemmän tunnettu ilmataistelu, jossa suomalainen lentolaivue pudotti kymmenkunta pommikonetta.

Kaukopartiomiehiä, kapinaan nostattajia ja Naton vakoilijoita – tiesitkö tämän Suomen tiedustelusta?

Suomen tiedustelu sai neuvostojoukkojen salakieliavaimen Japanilta.

Varsovan kansannoususta 75 vuotta  – veteraani: Ei ole olemassa sankarillisia ihmisiä, ei sankarillisia kansoja

Varsovan elokuussa 1944 alkanutta kansannousua on muisteltu monin eri tavoin. Kansannousun aikana vastarintaliike yritti vapauttaa kaupungin natsien miehityksestä.

Viro hermostui Venäjän voitonjuhlista – provokaatio, sanoo ulkoministeri Reinsalu

Venäjä juhlii Itä-Euroopan pääkaupunkien valloittamisen 75-vuotispäiviä ilotulituksilla ja kunnialaukauksilla Moskovassa

Historia: Magda Goebbels – kolmannen valtakunnan ensimmäinen nainen

Miten juutalaisen isäpuolen tyttärestä tuli natsivaikuttaja?

Historia: Hullu vuosi 1956

Miksi maailmanrauha oli uhattuna 50-luvun lopulla?

Hannu Reimen kolumni: "Tätä kirjaa ei tultaisi julkaisemaan Neuvostoliitossa ainakaan kahteensataan vuoteen", sanoi pääideologi, mutta onneksi kirjailija piilotti kopion, joka salakuljetettiin länteen

Puna-armeijan sotareportterina toisessa maailmansodassa toiminut Vasili Grossman kirjoitti romaanin, jota pidetään Tolstoin Sodan ja rauhan veroisena mestariteoksena. Kolumnisti Hannu Reime on juuri lukenut kirjan ja kertoo sen herättämistä ajatuksista.

Puna-armeijan turkkeja varten tarhattu supikoira on sitkeä selviytyjä – riistapäällikkö pitää vieraslajin hävittämistä Suomesta mahdottomana tehtävänä

Haitalliseksi vieraslajiksi nimettyä supikoiraa on tähän saakka saalistettu riistanhoitotarkoituksessa jopa 200 000 yksilöä vuosittain.

Talvisodan kenraali pohti koskettavasti tekonsa oikeutusta Ylen löytämässä kirjeessä – Uutta tietoa "viimeiseen mieheen" -käskyn taustoista

Laatokan Petäjäsaareen kaatui maaliskuussa 1940 yhtenä päivän aikana 46 miestä Rantasalmelta ja 23 Nilsiästä. Taustalla oli käsky taistella viimeiseen mieheen. Käskyn antaneen komentajan tyttären hallussa oleva kirje paljastaa, että komentaja kärsi tunnontuskia heti tapahtuman jälkeen.

Talvisodan ”viimeiseen mieheen” -käskyn antoi kenraali Gustav Hägglundin isä – "On todella kova päätös, kun joudutaan uhraamaan ihmishenkiä"

Viikkoa ennen talvisodan päättymistä käytiin yksi sotahistorian verisimmistä taisteluista. Kohtalokkaan käskyn taustalla oli Kannaksella olevien suomalaisjoukkojen selustan turvaaminen.

Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan

Viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940 koettiin Laatokan Petäjäsaaressa tulihelvetti, johon kaatui 46 miestä Rantasalmelta ja 23 miestä Nilsiästä.

Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan

Viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940 koettiin Laatokan Petäjäsaaressa tulihelvetti, johon kaatui 46 miestä Rantasalmelta ja 23 miestä Nilsisästä.

Suomen kohtalon hetkistä päätettiin yön pimeinä tunteina 4.9.1944 – Pyjamat päällä

Nuori adjutantti herätettiin 4.9.1944 keskellä yötä Sairilan kartanon yläkerrasta testaamaan viestiyhteyksiä rintamalla. Vain hetkeä myöhemmin lähti käsky sotatoimien lopettamisesta aamulla klo 7.

1944 on raskas elokuva Viron raskaista taisteluista

Maanmiehet sodassa kahden puolen rintamalinjaa

Historia: Göringin metsästyslinna

Carinhall oli Göringin metsästyslinna lähellä Berliiniä.

Neuvostosotilaiden luita kerätään sotamuistoiksi – opas ei suostu viemään matkailijoita niiden luo

Talvisodassa kaatuineiden neuvostosotilaiden luita löytyy tänäkin päivänä Kuhmon taistelukenttien maastosta. Luita esiin kaivavat syyllistyvät hautarauhan rikkomiseen.

Neuvostopartisaanien tuhoiskut jätettiin tutkimatta ulkopoliittisista syistä

Historioitsijat: partisaanisodan tapahtumat tutkittava

Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä

Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi

Kainuu 39 – kun koko kylä joutui sotaoikeuteen

Tositarina Juntusrannan asukkaista talvisodan kourissa.

Musiikkitieteilijä: Puna-armeijan kuoro on edustanut suomalaisille niin ystävyyttä kuin vihollisuuttakin

Musiikkitieteilijä ja Yleltä eläköitynyt äänitearkiston päällikkö Pekka Gronow avaa Puna-armeijan kuoron kulttuurista merkitystä Neuvostoliitolle, Venäjälle ja Suomelle. Gronowin mukaan kuoro on edustanut Suomelle niin vihollisuutta, ystävyyttä kuin liennytystä.

Total Balalaika ja monta muuta show'ta – Pudonneessa koneessa ollut Puna-armeijan kuoro kävi Suomessa useasti

Mustallamerellä traagisesti loppuneella lennolla matkusti suomalaisillekin monista yhteyksistä tuttu, legendaarinen Puna-armeijan kuoro. Kuoro vieraili Suomessa koko komeudessaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1945.

Voittomalja saattoi pelastaa suomalaisen sotamiehen hengen – hurjat reiät kertovat sirpaleiden voimasta

Jatkosodassa sotamies Bruno Toivosen repussa olivat sotilaskilpailun voittopokaali ja -malja. Venäläisten sirpaleiden vauhti tyrehtyi maljaan, mikä todennököisesti pelasti sotilaan hengen.

Raoul Wallenberg julistettiin kuolleeksi

Ruotsin verovirasto yritti saada tietoa Unkarin juutalaisten pelastajana tunnetusta Wallenbergista. Koska mitään ei kuulunut, hänet päätettiin julistaa kuolleeksi.

Unkarilaiset kokivat vuonna 1956 hetken vapauden – "Kansannousun henkeä ei näy enää missään"

Stalinin patsas kaatui ensimmäistä kertaa rautaesiripun takana 60 vuotta sitten. Neuvostoliittoa nousi uhmaamaan myös nuori budapestiläinen Pál Égi, joka kertoo nyt lyhyeksi jääneestä vapauden huumasta.

Natsit yrittivät jalostaa täydellisen sotaratsun ja neuvostoarmeija oli syödä sen

Yhdysvaltalainen kirjailija selvitti valkoisten hevosten jännittävän tarinan, joka päättyi onnellisesti, vaikka toisin oli käydä.

Uusi tutkimus: Välirauhan rajasta tuli suomalaisille surmanloukku – ihmisiä siepattiin ja tapettiin rauhasta huolimatta

Suomen uusi itäraja vedettiin talvisodan jälkeen Moskovassa karttaan leveällä kynällä, mutta maastossa kyse oli kilometreistä. Dosentti Juha Pohjosen mukaan epämääräisen rajan väärälle puolelle joutui yli 200 ihmistä, joista vain harva palasi hengissä.

Näin Viro itsenäistyi uudelleen – katso videokooste Tallinnasta 25 vuoden takaa

Yle Uutiset oli paikalla Viron uudelleenitsenäistymisen dramaattisina hetkinä 25 vuotta sitten. Katso videokooste Ylen kuvamateriaalista.

Tallinnan tv-tornin puolustajat 25 vuotta sitten neuvostosotilaiden piirityksessä – "Ainakin suomalaiset kuulisivat, jos jotain tapahtuu"

Televisiotornin miehet puolustivat maataan tulitikkuaskilla, teipillä ja kaasuaseella neuvostosotilaita vastaan. Viron vapaus oli uhattuna vain tunteja sen jälkeen, kun maa oli julistautunut uudelleen itsenäiseksi elokuussa 1991. Miehillä oli suora yhteys Suomeen.

Kolme elokuun päivää – näin Viro itsenäistyi uudelleen 25 vuotta sitten

Virossa juhlitaan tänä viikonloppuna eroa Neuvostoliitosta tasan neljännesvuosisata sitten. Moskovassa oli tuolloin käynnissä vallankaappausyritys, ja tilanne Neuvostoliitossa oli sekava. Virossa otettiin hetkestä kiinni.

Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.

Sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen: Suomen armeijalla oli talvisodassa laadullinen ylivoima

Itä-Suomen yliopiston sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen tarkastelee tuoreessa kirjassaan talvisotaa kansallisen tähystysaukon sijaan kansainvälisillä mittareilla. Esiin nousee erityisesti taistelukentän tason osaaminen haastavissa metsä- ja talviolosuhteissa, sekä operatiivinen tehokkuus. Tuunaisen mukaan suomalaisilla oli sodassa selkeä laadullinen ylivoima varustetason ongelmista huolimatta.

Viipurin sotilaallinen hermokeskus avautuu yleisölle – keskuskasarmi muuttuu sotahistoriakeskukseksi

Kasarmilla on tarkoitus tuoda esiin Karjalan kannaksen sotahistoriaa eri aikakausilta. Keskuksen takana on Suomessa asuva sotahistorian harrastaja Bair Irintsejev.

Dokumenttiprojekti: Matka isän luo

Jatkosodan sotavankien lasten kohtalo on ollut vaiettu asia.

Ukrainan euroviisuedustajalla ei pääsyä Krimille – "Pelkään siellä olevien sukulaisten puolesta"

Euroviisujen poliittisesti latautunein kappale on samalla yksi ennakkosuosikeista. Vaikka Jamala esiintyy torstai-iltana miljoonien edessä, kotiseudulleen hänellä ei ole asiaa. Krimillä jopa hänen valokuvansa on poistettu nuoruuden musiikkikoulun kunniataulusta.

Armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938 kertoo, että Suomi ei joutunut sotaan housut kintuissa

Matti Kososen ja Pekka Tuomikosken uusi kirja "Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938" kertoo, että suomalaiset varautuivat vuosien ajan Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäykseen. Itä-Karjalasta kertovan salaisen oppaan kokoamisen lisäksi Mikkelissä koulutettiin niin sanottu propagandakomppania, jonka tehtävänä oli kiihottaa kylien väestö kapinaan neuvostohallintoa vastaan.

Tosi tarina: Aksel Berg

Syntyperältään suomalaisen miehen tarina Neuvostoliitossa.

Viro kielsi Venäjän armeijan laulukuoron esiintymisen

Viron puolustusministeri pitää sotilaiden laulu- ja tanssiesitystä sotilaallisena toimintana.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle