Aihe: Fredrika Runeberg

Vanhahtava runebergintorttu sopii etenkin hämäläisille – sitä kun voi syödä hitaasti

Torttu on parhaimmillaan reilun viikon kuluttua valmistumisestaan, sanoo kondiittoriyrittäjä.

Kansallisrunoilija rakasti leivoksia – runebergintortun lyhyt historia

Runebergintorttuun liittyy paljon tarinoita

Jättikokoiset tortut levittäytyivät pitkin kaupunkia Pietarsaaressa – Kulttuuriviikko houkuttelee tänä vuonna ulkoilmaan

Runeberginviikolla Pietarsaaressa nähdään isoja runebergintorttuja ja valoisia hymynaamoja.

Juha Hurme: "Kalevala oli lopullinen kuolinisku runolaulun ilmiölle"

Elias Lönnrot muokkasi ja runoili viisi erilaista Kalevalaa

Juha Hurmeen kolumni: Jos väität olevasi sivistynyt, sinun tulee tietää Reinhold von Becker

Pääset sivistyksen jäljille tutkimalla Beckerin toimintaa.

Runebergin kotipihassa kasvaa salaa harvinainen raparperi, ja nyt se sai nimen

Kansallisrunoilijan kotimuseon pihalla Porvoossa kasvava harvinainen raparperi on nimetty Fredrikan raparperiksi. Sen geenit poikkeavat huomattavasti muista Suomen raparpereista.

10 kysymystä J.L. Runebergistä

Mitä tiedät Suomen kansallisrunoilijasta?

Lauantai 4.2.2017 (radio)

Antti Rinne jatkaa SDP:n puoluejohtajana. USA:ssa tuomari päätti, että muslimimaiden matkustuskieltoa ei väliaikaisesti noudateta. Finlandia-hiihdossa on mukana hiihtäjiä melkein 30 maasta. Nyt syödään Runebergin torttuja. Ensi viikolla on kylmää.

Winter treat sales season extended

Classic seasonal pastries go on sale in early January and mark Finland's long winter with a long-running tradition. Bakeries expect Runeberg tortes to make record sales this year.

Runebergin sisko jäi kirjailijana täysin veljensä varjoon – "Elämässähän naisen osana on vain kodin maailmaan vaikuttaa"

Naisten kirjoittamista ei 1800-luvulla pidetty minään.

Runebergintorttu ei ollutkaan Fredrikan keksintö

Runebergintorttu ja suomalaisen kahvilakulttuurin alku

Kuinka syödä leivosmaailman paella, runebergintorttu?

Tarinan mukaan Johan Ludvig oli varsinainen pullahiiri ja makean perso. Niinpä hän pyysi Fredrika-rouvaansa leipaisemaan jotain suussasulavaa. Kaapeissa ei ollut kuin murusia ja niitä kostuttamalla rouva sai sidottua tortuntekeleen. Ehkä, sillä tortun syntyhistoriasta on monta eri versioita. Yksi runebergintorttuun liittyvä ongelma on sen muoto; kuinka sen saa syötyä sivistyneesti?

Perinteistä runebergintorttua voi tuunata monella tapaa

Runebergintortulla on pitkät perinteet ja yhä se myös pitää pintansa uusien leivonnaisten rinnalla. Klassikkoherkun maku saattaa vaihdella leipojan ja reseptin mukaan, mutta ulkonäkö on pysynyt samana - tosin sitäkin voi tarvittaessa hieman tuunata. Koulutuskeskus Sedun talouskoulussa torttuja tehdään aina Runebergin päivänä.

Vanhat huonekasvit ovat taas arvossaan - nyt etsitään vanhinta

Kasvaako kotonasi vehreä kasvi, joka saattaisi jopa olla Suomen vanhin huonekasvi? Perinnekasvit kiinnostavat nyt kaikenikäisiä. Yle Turku kerää niistä tietoja ja tarinoita.

700 000 runebergintortun mies tietää salaisen reseptin

Runebergintortun marmeladilla ja pomadalla kuorrutettu ulkonäkö kätkee sisäänsä alkoholilla kostutetun makuelämyksen. Maukas leivonnainen on samalla kertaa laihduttajien kauhu ja herkkusuiden suosikki. Sesonkituotteena se ottaa osansa kaikkien kauppojen hyllyiltä. Jokioisilla toimiva Leipurin Tuoteapu tekee sesonkiin 700 000 runebergintorttua, joita nautitaan ympäri Suomen.  

Suuri runebergintorttutesti paljasti hajonnan – kuivan kesän oravasta extremetorttuun

Yle Hämeen toimituksen lahjomaton testiryhmä pani eri valmistajien runebergintortut paremmuusjärjestykseen ulkonäön ja maun perusteella. Näissä kausileivonnaisten kuningattarissa on hajontaa: myynnissä on varsin vaisuja esityksiä, mutta myös suurenmoisia extremetorttuja.

Runoilijan työ ottaa aikaa - joskus kävelemistä ja joskus istumista

Helmikuun 5. päivänä vietetään Runebergin päivää, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivän kunniaksi.

Laskiaispulla voittaa runebergintortun

Runebergin torttu on parin päivän pistotuote, mutta laskiaispulla myy monta päivää, kertoo kyselykierros pirkanmaalaisiin leipomoihin. Laskiaispullien sisäisen kamppailun voittaa taas selkeästi hillopulla.

Sydäntalvi on hiilariherkkujen aikaa

Monen hiilihydraatteja karttavan itsekuri joutuu koetukselle helmikuussa. Sydäntalven perinteisiin houkutuksiin kuuluvat Runebergin tortut ja laskiaspullat saavat varmasti veden kielelle kovimmallekin karppajalle. Ruokatrendit eivät juurikaan vaikuta kausiherkkujen myyntiin.

Porvoo tarjoaa kaupunkilaisille tuhansia Runebergin torttuja

Laman katkaisema Runebergin torttu -perinne saa Porvoossa jatkoa tänä vuonna. Kaupunki tarjoaa liki 11 000 Runebergin torttua lapsille ja vanhuksille.

Oikea runebergintorttu on korkea ja maistuu punssille

Oikea runebergintortun malli on korkea, matalat eivät kaupaksi mene. Runebergintortuistaan ylpeä luotolainen leipurimestari on kokeillut matalampaakin versiota huonolla menestyksellä. Vuosikymmeniä vanhasta reseptiä ei juuri muutella. Korkean herkkuleivonnaisen syöntitapoja on monia, kaikki yhtä oikeita.

Runebergintortut eivät vaadi runoilijan lahjoja

Tänä torstaina Etelä-Karjalan Radion koekeittiössä valmistettiin runebergintorttuja. Koekeittiössä myös todettiin, että torttujen teko on helpompaa kuin mitä moni luulee. Toimituksen tekemien laskujen mukaan yhden itse tehdyn tortun hinnaksi tuli vain 24 senttiä.

Kommentoi kysymystä

Runebergintorttu, öljysäiliö, tiilikasa. Rakkaalla, torstaina 25.11. 20 vuotta täyttävällä Turkuhallilla on monta nimeä. Minkälaisia ajatuksia monitoimiareena sinussa herättää? Kerro mielipiteesi Kommentoi-lomakkeella. Kommenttejasi luetaan myös lähetyksessä.

Kansallisrunoilijan koti saa uuden omistajan

Porvoon kaupunki on löytänyt Kansallisrunoilija J.L. Runebergin entiselle asuintalolle uuden omistajan. Kauppahinta oli 513 000 euroa.

Mahdollisuuksien ikkunat ja ovet

Elämässä tarjoituu mahdollisuuksia tehdä, uskaltaa ja luoda uutta aina silloin tällöin. Hetket ovat kuin avautuvia ovia tai ikkunoita uusine mahdollisuuksineen. Mahdollisuudet sulkeutuvat toisinaan niin, että tilaisuus on jäänyt käyttämättä. Suunvuorossaan Riitta Vesala pohtii elämässä tehtyjen valintojen merkitystä ja suuruutta. Menneeseen elämän risteyskohtaan kun ei voi koskaan enää palata.

Porvoon kaupunki myy kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokiinteistön Vanhassa Porvoossa. Kiinteistössä on asunut muun muassa kansallisrunoilija J.L. Runeberg 1800-luvulla.

Runebergintorttu on juhlapäivän herkku!

Moni juhlistaa J. L. Runebergin syntymäpäivää nauttimalla kansallisrunoilijan nimikkotorttua, kostutettuna tai ei-kostutettuna, valkoisella tai vaaleanpunaisella sokerikuorruterenkaalla.

Yli miljoona Runebergin torttua Jokioisilta

Jokioisilla Lounais-Hämeessä osataan tehdä kaikki Runebergin torttuvariaatiot. Sieltä on lähtenyt yli miljoonaa Runebergin torttua ympäri Suomea.

Runebergintorttuun ei tarvita karvasmantelia

Runebergintortun historiasta ei ole varmaa tietoa. Puhdasoppisesta reseptistäkin käydään keskustelua. Varmaa on vain se, että torttu maistuu hyvälle ja taikinassa pitää olla mantelirouhetta. Karvasmantelin aika jäi 80-luvulle.

J.L. Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta. Päivän kunniaksi siniristiliput nostetaan selkoihin ja nautitaan runebergintorttuja. Vanhan uskomuksen mukaan tortun kehitti Runebergin vaimo Fredrika. Todennäköisesti alkuperäisen runebergintortun reseptin on kuitenkin tehnyt porvoolainen kondiittorimestari Lars Astenius 1840-luvulla. Nykyisin runebergintorttuja on monenlaisia. Mikä on Sinun suosikkisi?

Porvoon valtiopäivähahmoista pelikortit

Porvoon valtiopäivähahmot on ikuistettu pelikorteiksi. Pelikorttien takana ovat Porvoon taidekoululaiset, jotka ovat osallistuneet innokkaasti valtiopäivien juhlavuoteen.

Tutkija-kirjailija Merete Mazzarella on saanut Vuoden tiedekirja -palkinnon Fredrika Runebergistä kertovasta elämäkerrastaan. Mazzarellan teos Fredrika Charlotta född Tengström käsittelee sekä Fredrika Runebergin kirjailijanuraa että hänen yksityiselämäänsä kansalliskirjailija J. L. Runebergin puolisona. Vuoden tiedekirja -palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Suomen ensimmäisiin naiskirjailijoihin kuuluvan Fredrika Runebergin syntymästä on tullut kuluneeksi 200 vuotta.

Fredrika Runeberg tunnetaan Suomen ensimmäisen historiallisen romaanin kirjoittajana. Tänä vuonna hänen syntymästään on kulunut 200 vuotta.

Suomalaisten naisten historiaa luotaavan kirjasarjan kolmas osa, Taiteen toinen puoli, on ilmestynyt. Kaari Utrion päätoimittama Suomen naisen vuosisadat -sarja on ensimmäinen yleisesitys suomalaisen naisen vaiheista. Neliosaisen sarjan kolmas osa kertoo naisista Suomen taiteen historiassa.