Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Saksan armeijan perunavarasto oli jatkosodassa eteläpohjalaiskylässä – venäläisten sotavankien rakentamassa jättivarastossa keitettiin sotilaille perunaa vuosien ajan
Saksan armeijan perunavarasto toimi Härmässä 1941-1944. Jättimäisessä varastossa oli töissä paikallisia siviilejä ja työtä valvoivat saksalaiset sotilaat.
' /%3E%3C/svg%3E)
Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008
Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita
Sata vuotta sitten: Venäläisvaruskuntien aseistariisunta aloitti sotatoimet Etelä-Pohjanmaalla – Laihialla tuli ensimmäiset uhrit
Valkoisten sisällissota – tai vapaussota, joksi he itse sitä kutsuvat – alkoi Laihialta tammikuun viimeisenä sunnuntaina 1918. Silloin aloitettiin Pohjanmaalla sijaitsevien venäläisvaruskuntien aseistariisunta. Operaatio sujui pääosin ilman väkivaltaa, paitsi Laihialla.
Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta
Sodan nimi on valkopesty, lingottu ja silitetty. Joka sodan voittajalla on tarve selittää, miksi sotiminen oli oikein.
Emeritusprofessori Heikki Ylikangas: Vapaassa maassa historiasta pitääkin olla erilaisia tulkintoja
Itsenäisen Suomen historiaan mahtuu monta kipeää kohtaa. Väittely esimerkiksi vuoden 1918 sodasta jatkuu, vaikka tapahtumista on kulunut aikaa kohta sata vuotta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Mitkä ovat Suomen historian tabut? Natsikytkökset vai eläimiinsekaantumiset?
Sisällissota, talvisota, jatkosota vai suomettumisen aika? Eläimiin sekaantuminen, seksuaalirikokset vai terroriteot? Mitkä ovat Suomen historian tabuaiheita? Strada otti selvää.
Isonvihan draama innoitti ensimmäisen pitkän elokuvan tekoon
Isokyröläinen Juha Rinnekari sai valmiiksi Isoviha-dokumenttielokuvan sopivasti Napuen 300-vuotismuistovuoden kunniaksi, vaikka vähän kiire tulikin. Dokumentin ensi-ilta on sunnuntaina Ylistarossa. Toiveissa on, että elokuva esitetään myös Ylen televisiokanavilla.
Historioitsija Ylikankaalle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto
Yle Radio 1:llä kuultavan Aristoteleen kantapää -ohjelman tekijät saivat palkinnon esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta.
"Nuijasodan taistelupaikkoja voisi tutkia"
Ilmajoen Koskenkorvalla käytiin 1500-luvun lopulla kuuluisan talonpoikaiskapinan eli Nuijasodan viimeiset taistelut. Nyt taistelupaikkojen läheisyyteen ollaan rakentamassa ja kyläläisillä on huoli historiallisten paikkojen säilymisestä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti
Puukkojunkkarit rellestivät 1800-luvun lopulla Pohjanmaalla.
' /%3E%3C/svg%3E)
Elämmekö oikeusvaltiossa?
Oikeusvaltio ja sen perusperiaatteet ovat viime vuosina nousseet keskustelun polttopisteeseen. Puheenvuoroissa vuodelta 1982 tarkastellaan eri tieteenalojen edustajien näkökulmista oikeusvaltion historiaa, silloista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.
Vallattomuuden aika - puheenvuoroja vallankäytöstä Suomessa
Puheenvuoroja vallankäytöstä Suomessa
' /%3E%3C/svg%3E)
Musta murha, valkoinen totuus – tapaus Onni Happonen
Onni Happonen surmattiin 1.9.1930.
Timo Malmi ja Ari Järvelä: Tampere tulessa 1918
Timo Malmin ja Ari Järvelän kirjassa Tampere tulessa 1918 konkretisoituu millaisen verilöylyn tamperelaiset kokivat runsaan kahden viikon aikana. Tampereen ydinkeskustassa, pienellä alueella, taisteluihin osallistui noin 30 000 sotilasta. Nykypäivänä tuntuu ihmeelliseltä, miten kaupungissa mahduttiin taistelemaan massiivisesti ja miten siellä ylipäätään pystyttiin elämään.
Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?
Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Laman kuva: Valta, voima ja markkinavoima
Timo-Erkki Heino selvittää 1990-luvun laman taustoja.
Ylikankaan näytelmä tuo punaisten ja valkoisten kamppailun Seinäjoen teatteriin
Heikki Ylikankaan uusin historiallinen näytelmä Sopusointu saa ensi-iltansa lauantaina Seinäjoen kaupunginteatterissa. Perinteikkäästi pohjalaiseen elämänpiiriin sovitettu teos kuvaa voimakkaan persoonan kamppailua punaisten ja valkoisten sodan keskellä.
Merkkivuotta 1809 juhlitaan näkyvästi kulttuuritapahtumissa
Suomen autonomisen ajan alkaminen vuonna 1809 on näkyvästi esillä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Yksi päätapahtumista pidetään maaliskuun lopulla Porvoon tuomiokirkossa, jossa 200 vuoden takaiset Porvoon valtiopäivät esitetään uudestaan.
Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä
Professori Heikki Ylikangas arvostelee kovin sanoin kotimaista historian tutkimuksen ilmapiiriä. Tutkimukseen on jäänyt suuria aukkoja, sillä aroissa aiheissa tutkijat pelkäävät kollegojen rajua kritiikkiä. Tästä syystä tutkijat syventyvät toisarvoisiin aiheisiin.
' /%3E%3C/svg%3E)
Voiko sisällissota toistua?
Vuoden 1918 tapahtumia arvioi mm. Heikki Ylikangas.
Tietokirjailijapalkinnot neljälle
Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnot on myönnetty tänä vuonna neljälle kirjailijalle. Palkinnot jaettiin Helsingin kirjamessuilla Jaakko Kianderille, Anna Kortelaiselle, Kirsti Mäkiselle ja Erkki Pulliaiselle.
"Rintamakarkureita teloitettiin uskottua enemmän"
Emeritusprofessori Heikki Ylikankaan tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan jatkosodan aikana teloitettiin enemmän karkureita kuin virallisesti tiedetään.
1950-luku oli sodasta toipumisen ja uudelleenarvioinnin aikaa
Viisikymmenluvun virstanpylväitä olivat Tuntematon sotilas ja yöpakkaset, toteaa maisteri Eino S. Repo toimittaja Unto Miettisen johtamassa keskustelussa. Mukana on joukko historiantutkijoitaja 1950-luvun poliittisia ja kulttuurivaikuttajia.
Debate over War Deaths
A researcher has examined the demographical background of Finland's casualties during World War II. He says units from left-leaning localities suffered the greatest casualties.
Sotien miestappiot puhuttavat
Emeritusprofessori Heikki Ylikangas kannattaa viime sotien miestappioiden perusteellisempaa tutkintaa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jukka Kemppinen vaati Helsingin Sanomissa selvitystä siitä, miksi sisällisodan vasemmistopitäjien sotilaat kaatuivat talvi- ja jatkosodassa muita useammin.
Krohn vaatii selvitystä inkeriläisistä
Inkeri-keskuksen hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Irina Krohn perää ripeää selvitystä siitä, mitä tapahtui Suomesta Neuvostoliittoon luovutetuille inkeriläisille.