Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Ihmisiä kiipeilee perunasäkkien päällä Saksan armeijan perunavarastolla Härmässä 1942.

Saksan armeijan perunavarasto oli jatkosodassa eteläpohjalaiskylässä – venäläisten sotavankien rakentamassa jättivarastossa keitettiin sotilaille perunaa vuosien ajan

Saksan armeijan perunavarasto toimi Härmässä 1941-1944. Jättimäisessä varastossa oli töissä paikallisia siviilejä ja työtä valvoivat saksalaiset sotilaat.

Vanha Vaasantie Laihian Hulmilla.

Sata vuotta sitten: Venäläisvaruskuntien aseistariisunta aloitti sotatoimet Etelä-Pohjanmaalla – Laihialla tuli ensimmäiset uhrit

Valkoisten sisällissota – tai vapaussota, joksi he itse sitä kutsuvat – alkoi Laihialta tammikuun viimeisenä sunnuntaina 1918. Silloin aloitettiin Pohjanmaalla sijaitsevien venäläisvaruskuntien aseistariisunta. Operaatio sujui pääosin ilman väkivaltaa, paitsi Laihialla.

Teloitettuja ja kaatuneita Näsilinnan itäpäädyssä.

Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta

Sodan nimi on valkopesty, lingottu ja silitetty. Joka sodan voittajalla on tarve selittää, miksi sotiminen oli oikein.

Heikki Ylikangas

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas: Vapaassa maassa historiasta pitääkin olla erilaisia tulkintoja

Itsenäisen Suomen historiaan mahtuu monta kipeää kohtaa. Väittely esimerkiksi vuoden 1918 sodasta jatkuu, vaikka tapahtumista on kulunut aikaa kohta sata vuotta.

Marjut Tervola ja Heikki Ylikangas

Mitkä ovat Suomen historian tabut? Natsikytkökset vai eläimiinsekaantumiset?

Sisällissota, talvisota, jatkosota vai suomettumisen aika? Eläimiin sekaantuminen, seksuaalirikokset vai terroriteot? Mitkä ovat Suomen historian tabuaiheita? Strada otti selvää.

kuva elokuvasta isoviha

Isonvihan draama innoitti ensimmäisen pitkän elokuvan tekoon

Isokyröläinen Juha Rinnekari sai valmiiksi Isoviha-dokumenttielokuvan sopivasti Napuen 300-vuotismuistovuoden kunniaksi, vaikka vähän kiire tulikin. Dokumentin ensi-ilta on sunnuntaina Ylistarossa. Toiveissa on, että elokuva esitetään myös Ylen televisiokanavilla.

Heikki Ylikangas.

Historioitsija Ylikankaalle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto

Yle Radio 1:llä kuultavan Aristoteleen kantapää -ohjelman tekijät saivat palkinnon esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta.

Martti Koskenkorva näyttää aluetta Kyrönjoen varrella, jossa nuijamiehet ehkä kokivat tiensä pään. Taustalla kaukana siintää Santavuori.

"Nuijasodan taistelupaikkoja voisi tutkia"

Ilmajoen Koskenkorvalla käytiin 1500-luvun lopulla kuuluisan talonpoikaiskapinan eli Nuijasodan viimeiset taistelut. Nyt taistelupaikkojen läheisyyteen ollaan rakentamassa ja kyläläisillä on huoli historiallisten paikkojen säilymisestä.

Harri Tirkkonen ja Kalevi Haapoja esittävät Antti Rannanjärveä ja Antti Isotaloa tv-elokuvassa Häjyt. Kuvassa istuvat pidätettyinä, paksut ketjut kaulassa.

Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti

Puukkojunkkarit rellestivät 1800-luvun lopulla Pohjanmaalla.

Yle Areena logo.

Elämmekö oikeusvaltiossa?

Oikeusvaltio ja sen perusperiaatteet ovat viime vuosina nousseet keskustelun polttopisteeseen. Puheenvuoroissa vuodelta 1982 tarkastellaan eri tieteenalojen edustajien näkökulmista oikeusvaltion historiaa, silloista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Timo Malmi ja Ari Järvelä: Tampere tulessa 1918

Timo Malmin ja Ari Järvelän kirjassa Tampere tulessa 1918 konkretisoituu millaisen verilöylyn tamperelaiset kokivat runsaan kahden viikon aikana. Tampereen ydinkeskustassa, pienellä alueella, taisteluihin osallistui noin 30 000 sotilasta. Nykypäivänä tuntuu ihmeelliseltä, miten kaupungissa mahduttiin taistelemaan massiivisesti ja miten siellä ylipäätään pystyttiin elämään.

Yle Areena logo.

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

Toimittaja Timo Erkki Heino side silmillään. Manipuloitu kuva, jossa punaisia numeroita.

Laman kuva: Valta, voima ja markkinavoima

Timo-Erkki Heino selvittää 1990-luvun laman taustoja.

Heikki Ylikankaan uusin historiallinen näytelmä Sopusointu saa ensi-iltansa lauantaina Seinäjoen kaupunginteatterissa.

Ylikankaan näytelmä tuo punaisten ja valkoisten kamppailun Seinäjoen teatteriin

Heikki Ylikankaan uusin historiallinen näytelmä Sopusointu saa ensi-iltansa lauantaina Seinäjoen kaupunginteatterissa. Perinteikkäästi pohjalaiseen elämänpiiriin sovitettu teos kuvaa voimakkaan persoonan kamppailua punaisten ja valkoisten sodan keskellä.

Keisari Aleksanteri I avaa Porvoon valtiopäivät 1809. Emanuel Thelningin maalaus.

Merkkivuotta 1809 juhlitaan näkyvästi kulttuuritapahtumissa

Suomen autonomisen ajan alkaminen vuonna 1809 on näkyvästi esillä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Yksi päätapahtumista pidetään maaliskuun lopulla Porvoon tuomiokirkossa, jossa 200 vuoden takaiset Porvoon valtiopäivät esitetään uudestaan.

Heikki Ylikangas

Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä

Professori Heikki Ylikangas arvostelee kovin sanoin kotimaista historian tutkimuksen ilmapiiriä. Tutkimukseen on jäänyt suuria aukkoja, sillä aroissa aiheissa tutkijat pelkäävät kollegojen rajua kritiikkiä. Tästä syystä tutkijat syventyvät toisarvoisiin aiheisiin.

Heikki Ylikangas (1998).

Voiko sisällissota toistua?

Vuoden 1918 tapahtumia arvioi mm. Heikki Ylikangas.

Tietokirjailijapalkinnot neljälle

Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnot on myönnetty tänä vuonna neljälle kirjailijalle. Palkinnot jaettiin Helsingin kirjamessuilla Jaakko Kianderille, Anna Kortelaiselle, Kirsti Mäkiselle ja Erkki Pulliaiselle.

"Rintamakarkureita teloitettiin uskottua enemmän"

Emeritusprofessori Heikki Ylikankaan tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan jatkosodan aikana teloitettiin enemmän karkureita kuin virallisesti tiedetään.

Yle Areena logo.

1950-luku oli sodasta toipumisen ja uudelleenarvioinnin aikaa

Viisikymmenluvun virstanpylväitä olivat Tuntematon sotilas ja yöpakkaset, toteaa maisteri Eino S. Repo toimittaja Unto Miettisen johtamassa keskustelussa. Mukana on joukko historiantutkijoitaja 1950-luvun poliittisia ja kulttuurivaikuttajia.

Debate over War Deaths

A researcher has examined the demographical background of Finland's casualties during World War II. He says units from left-leaning localities suffered the greatest casualties.

Sotien miestappiot puhuttavat

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas kannattaa viime sotien miestappioiden perusteellisempaa tutkintaa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jukka Kemppinen vaati Helsingin Sanomissa selvitystä siitä, miksi sisällisodan vasemmistopitäjien sotilaat kaatuivat talvi- ja jatkosodassa muita useammin.

Krohn vaatii selvitystä inkeriläisistä

Inkeri-keskuksen hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Irina Krohn perää ripeää selvitystä siitä, mitä tapahtui Suomesta Neuvostoliittoon luovutetuille inkeriläisille.