Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Elokuvan Helene Schjerfbeck on vimmainen taiteilija, kipakka tytär ja lojaali ystävä: "Hänelle tärkeintä oli maalaaminen, muu oli turhaa"

Ohjaaja Antti J.Jokinen ei tee elokuvia naisista, vaan ihmisistä, joiden tarina kiinnostaa. Helene saa ensi-iltansa perjantaina.

Tiistai 22.10.2019 (radio)

Postissa alkaa ehkä lakko ensi kuussa. Työllisyys on taas hieman parantunut. Maahanmuuttajia koulutetaan Pohjois-Savossa suoraan firmojen tarpeisiin. Kirjailija ja runoilija Aila Meriluoto on kuollut.

Runoilija Aila Meriluoto on kuollut

Meriluoto muistetaan pitkästä ja palkitusta urastaan.

Matti Kassila in memoriam Kino Suomessa tammikuussa 2019

Teema, TV1 ja Areena esittävät elokuvia ohjaajan muistoksi.

Lauri Viita sai duunariäijät lausumaan runoja

Kirjailijan syntymästä tulee lauantaina kuluneeksi sata vuotta.

Lauri Viidan Kukunor – saturunoelma peikoista ja luovuuden lähteestä

Sakari Katajamäki kertoo Lauri Viidan Kukunor-teoksesta.

Lauri Viidan tuntemattomat runot

Sakari Katajamäki löysi Viidan runoja arkistojen kätköistä

Putoavia enkeleitä

Kahden taiteilijan voimakas rakkaustarina.

180 metriä merenpinnan yläpuolella

Pieksämäen kaupungin kiinteistöpäällikkö Reijo Raitio toivoo, että kaikki kaupunkilaiset tulisivat ainakin kerran vuodessa ihailemaan maisemia 180 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevaan vesitorniin. Huipulle nouseminen vaatii hissittömässä tornissa 180 rappusen selvittämistä.

WSOY:n säätiö palkitsi Matti Klingen elämäntyöstään

WSOY:n kirjallisuussäätiö on palkinnut professori Matti Klingen elämäntyöstään historian ja kirjallisuuden parissa. Säätiö palkitsi samansuuruisella 10 000 euron tunnustuspalkinnolla myös yhdeksän muuta kirjailijaa, kääntäjää ja kuvittajaa.

Kirjailija Aila Meriluoto haluaa rikkoa vanhuuden tabut

Kirjailija Aila Meriluodon torstaina julkaistut uudet päiväkirjat nostavat esiin vanhuuden vaiettuja aiheita. Vanheneminen on Meriluodon mukaan Suomessa yhä tabu. Tältä kohtaa -teoksessa Meriluoto kirjoittaa elämästään 30 vuoden ajalta.

Aila Meriluoto, ylistetty ja väheksytty runoilija

86-vuotiaan runoilija Aila Meriluodon arvostus on ollut äärimmäisen vaihtelevaa. Miltei 70 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana häntä on niin palvottu kuin halveksittukin. Tämä selviää fil.tri Panu Rajalan torstaina julkaistavasta Aila Meriluodon elämää ja tuotantoa kuvaavasta elämäkerrasta nimeltä Lasinkirkas, hullunrohkea.

Elämäkertakirjoittaja tarvitsee kiinnostusta ja kriittistä korvaa

Elämäkertojen kirjoittajakonkari Panu Rajala rohkaisee oman suvun ja perheen vaiheista kiinnostuneita pistämään tarinat kansiin. Luonteva lähtökohta on tutustua omien vanhempien historiaan.

Bo Carpelan: Lapsuus (suom. Caj Westerberg)

Bo Carpelan on kirjoittanut hienon, herkän ja viisaan romaanin lapsuudesta, joka päättyy sotaan. Kirjan päähenkilö Davi varttuu kuusivuotiaasta 13-vuotiaaksi Helsingissä 1930-luvulla. Vaikka Davi elää poikkeuksellista vuosikymmentä, hänen lapsuutensa tuntuu myös valoisalta ja onnelliselta.

Pieksämäellä on hyvä kirjailijaonni

Sylvi Kekkonen ja Aila Meriluoto ovat nimiä, joilla pieksämäkeläiset voivat rehvastella. Kun sivujäsenenä porukkaan liitetään myös Meriluodon puoliso Lauri Viita, muut kulttuurikaupungit saavat vapaasti kadehtia. Kekkosen ja Meriluodon kaltaisten kivijalkojen varassa Pieksämäellä on vankat perusteet pitää vauhdissa Sylvi Symposiumia.

Tietokirjailijoille liki puoli miljoonaa apurahoja

Suomen tietokirjailijat ry on jakanut liki puoli miljoonaa euroa apurahoina. Suurimpia apurahoja, 10 000 ja 9 000 euroa, jaettiin 34 hankkeelle.

Aila Meriluodon ja Lauri Viidan rakkaustarina siirtyy valkokankaalle

Kahden suomalaiskirjailijan rakkaudesta kertova näytelmä Putoavia enkeleitä on sovitettu elokuvaksi. Lauri Viidan ja Aila Meriluodon tarinan päärooleissa nähdään joulukuussa valkokankailla Tommi Korpela ja Elina Knihtilä.

"Betonimylläri" Lauri Viita oli luonnonmullistus

Lauri Viita puolisonsa Aila Meriluodon silmin.

Pikku Prinssi muutti suomalaista lastenkirjallisuutta

Antoine de Saint-Exupéryn klassikkoromaani Pikku Prinssi on vaikuttanut suomalaiseen lastenkirjallisuuteen selvästi, arvioi kirjailija, tutkija ja Onnimanni-lehden päätoimittaja Tuula Korolainen. Hänen mukaansa modernin sadun rantautuminen Suomeen oli osittain Pikku Prinssin ansiota.