Uusimmat artikkelit
Kirjailija Sylvi Kekkosen syntymästä 120 vuotta – juhlallisuudet Pieksämäen Kulttuuripappilassa
Juhlallisuudet jatkuvat lauantaina kulttuurikeskus Poleenissa.
Elokuvan Helene Schjerfbeck on vimmainen taiteilija, kipakka tytär ja lojaali ystävä: "Hänelle tärkeintä oli maalaaminen, muu oli turhaa"
Ohjaaja Antti J.Jokinen ei tee elokuvia naisista, vaan ihmisistä, joiden tarina kiinnostaa. Helene saa ensi-iltansa perjantaina.
Tiistai 22.10.2019 (radio)
Postissa alkaa ehkä lakko ensi kuussa. Työllisyys on taas hieman parantunut. Maahanmuuttajia koulutetaan Pohjois-Savossa suoraan firmojen tarpeisiin. Kirjailija ja runoilija Aila Meriluoto on kuollut.
' /%3E%3C/svg%3E)
Runoilija Aila Meriluoto on kuollut
Meriluoto muistetaan pitkästä ja palkitusta urastaan.
"Äidin mielestä minusta tuli runoilija, kun löin pääni vauvana" – Aila Meriluoto
Henkilökuvassa sodan kokeneen sukupolven ääni.
' /%3E%3C/svg%3E)
Matti Kassila in memoriam Kino Suomessa tammikuussa 2019
Teema, TV1 ja Areena esittävät elokuvia ohjaajan muistoksi.
Lauri Viita sai duunariäijät lausumaan runoja
Kirjailijan syntymästä tulee lauantaina kuluneeksi sata vuotta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lauri Viidan Kukunor – saturunoelma peikoista ja luovuuden lähteestä
Sakari Katajamäki kertoo Lauri Viidan Kukunor-teoksesta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lauri Viidan tuntemattomat runot
Sakari Katajamäki löysi Viidan runoja arkistojen kätköistä
' /%3E%3C/svg%3E)
Putoavia enkeleitä
Kahden taiteilijan voimakas rakkaustarina.
' /%3E%3C/svg%3E)
Vanhat Karhut Sirkka Turkasta Maria Matinmikkoon
Tanssivan karhun aiemmat runopalkinnon voittajat.
' /%3E%3C/svg%3E)
Päivän mietelause tanssii kesäkuussa
Mietelauseina kuullaan runokilpailun voittajateoksista.
' /%3E%3C/svg%3E)
Aila Meriluoto – runoilija ja vähän muusakin
Aila Meriluoto
' /%3E%3C/svg%3E)
Suomalaisen nykyrunouden pitkä linja näkyy ja kuuluu Runoraadissa
Loppuvuonna 2002 käynnistynyt Runoraati-ohjelma on kymmenen vuoden aikana tuottanut noin sata runovideota, joissa runoilija itse lukee runonsa valitsemassaan paikassa. Tässä kuudentoista runovideon valikoimassa edetään 1940-luvun modernisteista viimeiseen suureen boheemiin.
180 metriä merenpinnan yläpuolella
Pieksämäen kaupungin kiinteistöpäällikkö Reijo Raitio toivoo, että kaikki kaupunkilaiset tulisivat ainakin kerran vuodessa ihailemaan maisemia 180 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevaan vesitorniin. Huipulle nouseminen vaatii hissittömässä tornissa 180 rappusen selvittämistä.
WSOY:n säätiö palkitsi Matti Klingen elämäntyöstään
WSOY:n kirjallisuussäätiö on palkinnut professori Matti Klingen elämäntyöstään historian ja kirjallisuuden parissa. Säätiö palkitsi samansuuruisella 10 000 euron tunnustuspalkinnolla myös yhdeksän muuta kirjailijaa, kääntäjää ja kuvittajaa.
Kirjailija Aila Meriluoto haluaa rikkoa vanhuuden tabut
Kirjailija Aila Meriluodon torstaina julkaistut uudet päiväkirjat nostavat esiin vanhuuden vaiettuja aiheita. Vanheneminen on Meriluodon mukaan Suomessa yhä tabu. Tältä kohtaa -teoksessa Meriluoto kirjoittaa elämästään 30 vuoden ajalta.
Aila Meriluoto, ylistetty ja väheksytty runoilija
86-vuotiaan runoilija Aila Meriluodon arvostus on ollut äärimmäisen vaihtelevaa. Miltei 70 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana häntä on niin palvottu kuin halveksittukin. Tämä selviää fil.tri Panu Rajalan torstaina julkaistavasta Aila Meriluodon elämää ja tuotantoa kuvaavasta elämäkerrasta nimeltä Lasinkirkas, hullunrohkea.
Elämäkertakirjoittaja tarvitsee kiinnostusta ja kriittistä korvaa
Elämäkertojen kirjoittajakonkari Panu Rajala rohkaisee oman suvun ja perheen vaiheista kiinnostuneita pistämään tarinat kansiin. Luonteva lähtökohta on tutustua omien vanhempien historiaan.
Bo Carpelan: Lapsuus (suom. Caj Westerberg)
Bo Carpelan on kirjoittanut hienon, herkän ja viisaan romaanin lapsuudesta, joka päättyy sotaan. Kirjan päähenkilö Davi varttuu kuusivuotiaasta 13-vuotiaaksi Helsingissä 1930-luvulla. Vaikka Davi elää poikkeuksellista vuosikymmentä, hänen lapsuutensa tuntuu myös valoisalta ja onnelliselta.
Pieksämäellä on hyvä kirjailijaonni
Sylvi Kekkonen ja Aila Meriluoto ovat nimiä, joilla pieksämäkeläiset voivat rehvastella. Kun sivujäsenenä porukkaan liitetään myös Meriluodon puoliso Lauri Viita, muut kulttuurikaupungit saavat vapaasti kadehtia. Kekkosen ja Meriluodon kaltaisten kivijalkojen varassa Pieksämäellä on vankat perusteet pitää vauhdissa Sylvi Symposiumia.
Tietokirjailijoille liki puoli miljoonaa apurahoja
Suomen tietokirjailijat ry on jakanut liki puoli miljoonaa euroa apurahoina. Suurimpia apurahoja, 10 000 ja 9 000 euroa, jaettiin 34 hankkeelle.
Aila Meriluodon ja Lauri Viidan rakkaustarina siirtyy valkokankaalle
Kahden suomalaiskirjailijan rakkaudesta kertova näytelmä Putoavia enkeleitä on sovitettu elokuvaksi. Lauri Viidan ja Aila Meriluodon tarinan päärooleissa nähdään joulukuussa valkokankailla Tommi Korpela ja Elina Knihtilä.
Runoilijat äänessä
Aale Tynni, Oiva Paloheimo, Eila Kivikkaho, Sirkka Selja, Aila Meriluoto, Lauri Viita ja Kirsi Kunnas lausuvat runojaan.
Aila Meriluodon lipsahdus lyriikkaan
Sodanjälkeinen suuri kulttuurin nälkä toi julkisuuteen monia tuoreita runoilijoita. Yksi heistä oli Aila Meriluoto.
' /%3E%3C/svg%3E)
"Betonimylläri" Lauri Viita oli luonnonmullistus
Lauri Viita puolisonsa Aila Meriluodon silmin.
Pikku Prinssi muutti suomalaista lastenkirjallisuutta
Antoine de Saint-Exupéryn klassikkoromaani Pikku Prinssi on vaikuttanut suomalaiseen lastenkirjallisuuteen selvästi, arvioi kirjailija, tutkija ja Onnimanni-lehden päätoimittaja Tuula Korolainen. Hänen mukaansa modernin sadun rantautuminen Suomeen oli osittain Pikku Prinssin ansiota.