Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

ilmakuva Haminan kaupungista

Haminan tähtikatu sai uudet tähdet – ne annettiin kahden taiteilijan ja kahden oppilaitoksen kunniaksi

Haminan omalla Walk of Famella on nyt kaikkiaan yhdeksän tähteä. Uusimmat tähdet paljastettiin perjantaina.

Markku Laakso, Sammon puolustus, Salon taidemuseo

Taideteoksen alkuperään suhtaudutaan tiukkapipoisesti, vaikka "aito" on usein liukuva käsite – museojohtaja: "Kopiointi kuuluu taidehistoriaan"

Taideväärennökset ovat rikollinen bisnes, mutta kaikki kopiot ja uudet versiot teoksista eivät ole väärennöksiä. Salon taidemuseon Aito vai ei? -näyttely tutkii aidon ja epäaidon taiteen välistä rajanvetoa, joka voi usein olla kapeaa ja keinotekoista.

Hugo Simbergin "Haavoittunut enkeli" esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1903.

Vertaa vanhoja maalauksia samoilta paikoilta ottamiimme valokuviin – Näet, miten Helsinki on muuttunut sadassa vuodessa

Haavoittunut enkeli on yksi Suomen tunnetuimmista maalauksista. Harva kuitenkaan tietää, mikä paikka maalauksen taustalla näkyy.

Cagnesin vuoristoa, Eemu Myntin akvarelli 1920-luvulta. Teos Erkki Fredriksonin kokoelmasta.

Mittava Eemu Myntti -taidekokoelma siirtymässä keräilijältä Ähtärin kaupungille

Eemu Myntin taideteokset rahoitetaan kaupungin kulttuuripalveluille osoitetuilla perintövaroilla.

Hugo Simberg sai tähden Haminan tähtikadulle

Uskoisitko, että sama pikkukaupunki yhdistää kymmeniä tunnettuja suomalaisia? Nyt sinne avattiin oma Walk of Fame

Poikkeuksellista on se, ettei kukaan Haminan Walk of Famelle oman tähden saaneista kuuluisuuksista ole tehnyt elämäntyötään viihdealalla.

@tussenkunstenquarantine , Instagram

Korona-ajan ilmiö: Ihmiset tekevät nyt kotikutoisia versioita taideklassikoista

Klassikkotaideteoksissa näytellään ja niistä tehdään toinen toistaan hulvattomampia versioita.

Simberg Tonttukuningas nukkuu

Thesleffin omakuva esillä ehkä viimeistä kertaa, Simbergiä ei mielellään lainata ulkomaille – Kansallisaarteita joudutaan säilyttämään varastossa etteivät ne tuhoutuisi

Osa Ateneumin kokoelman teoksista on niin hauraita, etteivät ne tahdo kestää ilmaa ja valoa. Esimerkiksi Thesleffin omakuva on vaarassa tuhoutua lopullisesti varotoimista huolimatta.

Kuva Helene Schjerfbeckin öljymaalauksesta Lukeva tyttö (1910-luku)

Helene Schjerfbeckin kaksi öljymaalausta huutokaupataan Tampereella, toinen teos on ollut piilossa 50 vuotta – "Nämä ovat sellaisia pieniä helmiä"

Satojen tuhansien eurojen arvoiset teokset ovat peräisin tamperelaisesta kuolinpesästä, jonka omaisuus on pääosin testamentattu hyväntekeväisyyteen.

Pekka Halonen, Madonna

Spiritualismin ja okkultismin pauloissa: Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Pekka Halonen etsivät totuutta salatieteistä, ja se näkyy myös heidän taiteessaan

Totuudenetsijät-kirja on ensimmäinen laaja tukimus esoteerisesta henkisyydestä kotimaisessa kultakauden ajan taiteessa.

Tietokirjallisuuden Finlandia -ehdokkaat. Kuvassa vasemmalta Seppo Aalto, Tuomas Aivelo, Kaisa Haatanen, Sanna-Mari Hovi, Mervi Vuorela, Risto Siilasmaa ja Ville Similä.

Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat on julkistettu. Palkinnosta kilpailee keskenään kuusi tietokirjaa.

Lähes jokainen suomalainen tuntee Hugo Simbergin maalauksen Haavoittunut enkeli, ja monella on siihen vahva side.

Dokumenttiprojekti: Pohjolan enkeli

Lähes jokainen tuntee maalauksen Haavoittunut enkeli.

Pekka ja Teija Isorättyän teos Nature morte.

Sairaalavälineitä, seksisymboli ja islanninhevonen – näihin voi törmätä Ars Fennica -näyttelyssä

Suomen suurimman kuvataidepalkinnon, Ars Fennican ehdokkaiden näyttely avautuu Kiasmassa perjantaina. Kysyimme ehdokkailta, mitä heidän teoksensa kertovat.

Hugo SImbergin muistomerkki paljastettiin Ähtärissä Peränteen kylällä sunnuntaina 11. kesäkuuta 2017.

Hugo Simbergin kuolemasta 100 vuotta – muistomerkki paljastettiin kuolinpaikalla Ähtärissä

Taiteilija Hugo Simberg kuoli Peränteen kylässä Ähtärissä kesällä 1917. Sarkolan talosta on jäljellä enää portaat, joiden viereen tänään paljastettiin taiteilijalle muistomerkki.

Ylen aamu-tv: Mitä pitäisi tietää kotimaisesta kuvataiteesta?

Eikö kotimainen kuvataide aukea? Katso museonjohtajan pikaperehdytys 

Museonjohtaja Susanna Petterssonin mukaan kuvataidetta katsottaessa ja puhuessa ei kannata asettaa itselleen valtavaa kynnystä.

Matkailujulisteita esillä Pietarsaaren tupakkamakasiinilla

Värivalokuvat tappoivat erikoisen taidemuodon – matkailujulisteita suunniteltiin Gallen-Kallelaa myöten

Nimekkäiden taiteilijoiden luomat värikkäät matkailujulisteet olivat pinnalla 30- ja 50-luvuilla, mutta 60-luvun kehitys teki trendistä lopun.

Hugo Simberg: Iltaa kohti (1913)

Ateneum niputti parin vuoden hankintamäärärahat ostaakseen Hugo Simbergin teoksen

Ateneumin hankintoihin käyttämä vuosibudjetti, joka on vajaat 200 000 euroa, ei yksin riittänyt uuden teoksen ostoon. Museonjohtaja vakuuttaa, että eteen tuli aarre.

Tampereen tuomiokirkko

Tässäkö on Tampereen kaunein rakennus? Kerro oma suosikkisi!

Mikä on Tampereen kaunein rakennus? Tampereen Arkkitehtuuriviikon kunniaksi haluamme kuulla mielipiteesi. Osallistu keskusteluun!

Caspar David Friedrich - Mondaufgang am Meer (1822)

Kuvataide on keino paeta melankoliaa ja tyhjyyden tunnetta

Melankoliaa on kuvattu taiteissa kautta historian

Hugo Simbergin värietsaus Juhannuskokkoja.

Keskikesän juhla neljän suomalaistaiteilijan silmin nähtynä

Kansallisgallerian kokoelmissa löytyy yhdeksän juhannusaiheista suomalaistaiteilijoiden teosta.

Tatuointi

Taidekuvat saavat uuden elämän iholla

Tatuointien suosio on kasvanut vauhdilla. Samalla myös tatuointien aiheiden kirjo on monipuolistunut. Ihmisen ihosta saattaa löytää vaikkapa Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheen tai Hugo Simbergin piruparan.

Piispa Arseni esittelee Mestarin jälki -näyttelyä

Mestarin jälki -näyttely toi yleisöryntäyksen Valamon luostariin

Mestarin jälki näyttelyn kestoa pidennettiin Valamossa, koska se toi yleisöryntäyksen luostariin. Osa kävijöistä kertoo käyneensä katsomassa näyttelyä kolme kertaa Heinävedellä.

Piispa Arseni esittelee Mestarin jälki -näyttelyä

Taiteen mestarit tuoneet Valamoon yleisöryntäyksen

Valamossa Heinävedellä kuukausi sitten avattu kristillisaiheisen taiteen suurnäyttely on yleisömenestys. Jo ensimmäisellä viikolla Mestarin jälki -näyttelyssä kävi lähes 600 ihmistä.

Suomen Kivikeskus Juuan Nunnanlahdessa.

Juuan kivikeskukseen kokoontuvat suomalaisten mestarien helmet

Juuan kivikeskukseen avataan maanantaina "Kultakauden mestareista nykypäivään"- näyttely. Näyttelyssä tulee olemaan esillä noin 200 teosta suomalaisilta huipputaiteilijoilta. Näyttelyn pystytys aloitettiin keskiviikkona 18. päivä aamulla, ja tarkoitus olisi päästää asiakkaat sisälle viimeistään juhannuksen jälkeen maanantaina.

maahanmuuttajien taidetyöpajassa painetaan kangasta

Kultakauden suomalaiset sankarit koskettavat myös maahanmuuttajia

Suomalaiset kultakauden taidemaalarit kuten Hugo Simberg ja Albert Edelfelt koskettavat myös maahanmuuttajia. Teosten selkeys puhuttelee yli rajojen, arvelee Laura Wiio- von Konow Hämeenlinnan taidemuseosta. Hän on esitellyt suomalaista taidetta maahanmuuttajille ja pitänyt heille työpajoja, jonka tulokset ovat nyt nähtävillä.

Juha Kangas lukee kirjaa

Bibliofiilille paljon ei ole kylliksi

Kapellimestari Juha Kankaan ruokapöydälle on levitetty iso kirjakokoelma. Kiveä ja Leinoa ja vähän muutakin. Kirjojen kansissa näkyy mestareiden kädenjälki: Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg, Väinö Hämäläinen, Pekka Halonen, Juho Rissanen tulevat tykö kuvittajina. Kokoelma ryydittyy yksittäisillä lehtisillä, joihin kuningas Leino on sipaissut runotekstin tai ohjeet tavaroiden kuljetuksista. Bibliofiilin tarina voi alkaa.

Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla -maalaus.

Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla äänestettiin Suomen merkittävimmäksi maalaukseksi

Suomen Monetan järjestämässä äänestyksessä toiseksi eniten ääniä sai Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli vuodelta 1903.

Taiteilija Stiina Saaristo Kissimirrit ja yksi petetty pupunen II -näyttelytilassa.

Kultakauden klassikoita ja kissimirrejä

Turun taidemuseon näyttelyiden teoksissa käsitellään mm. salasynnyttämistä suomalaisessa metsässä ja homoparaatin väkivaltaisuuksia Belgradin kadulla.

Hugo Simberg kruunaa Loviisan kirjaston kokoelmat

Loviisan 150-vuotiaan kirjaston varastoista löytyy suuri määrä oman aikansa ajankuvaa. Osa niteistä on jo ajan patinoimia eikä niitä edes halutessaan voi lainata.

Koulutaulut syntyivät mestarien siveltimistä

Koulutaulujen kulta-aika osuu 1900-luvun alkuun. Koulujen opetusvälineinä käytettäviä tauluja maalasivat aikansa huipputaiteilijat. Haapajärvellä on säilynyt harvinaisen kattava kokoelma muun muassa Martta Wendelinin, Rudolf Koivun ja Hugo Simbergin maalaamia opetustauluja.

Keskellä piirtämässä Lam Ngoc Chau (Minh) ja hänen vasemmalla puolellaan on Juulia Salonen (Aino).

Anteeksi Minh

Tv-näytelmä Vietnamin venepakolaispojasta Minhistä Suomessa.

Albert Edelfeltin öljyvärimaalaus Kööpenhaminan ankkuripaikalta I vuodelta 1890.

Kultakauden taidetta esillä Bukowskin huutokaupassa

Bukowskin keväthuutokaupassa on myynnissä useita Suomen kultakauden taiteilijoiden töitä. Kalleimmat lähtöhinnat ovat Albert Edelfeltin ja Helene Schjerfbeckin töillä. Huutokaupassa on myös useita Akseli Gallen-Kallelan, Hugo Simbergin ja Pekka Halosen töitä.

Summan tuulivoimalat nimettiin haminalaisjulkkisten mukaan

Haminan Summan uudet tuulivoimalat on nimetty. Tuulivoimaloiden nimet ovat Elli, Ester, Hugo ja Vepa.

Helene Schjerfbeckin tauluja.

Ateneumin helmet pääsi tavoitteeseensa

Joensuun taidemuseon Ateneum-lainanäyttely saavutti yleisötavoitteensa. Marraskuussa avattu ja hiljattain päättynyt Helmiä Ateneumista -näyttely houkutti arviolta 7 100 kävijää, kun tavoite oli 7 000.

Ferdinand von Wrightin Tappelevat kukot vuodelta 1872.

Turun taidemuseolle arvokas kultakauden lahjoitus

Turun taidemuseo on saanut lahjoituksena kolme merkittävää Suomen taiteen kultakauden teosta. Yksityishenkilöiden halu tehdä taidelahjoituksia on kasvanut. Tuorein lahja on kuitenkin harvinaisen arvokas.

Arvotöitä komeroista ja tuolien välistä

Kouvolan taidemuseossa on esillä kaupungin omistamia taideteoksia ympäri suurkuntaa.

Pohjanmaan museo ulkoa.

Hedmanin taidekokoelma viimein inventoitu

Pohjanmaan museossa esillä oleva taidekokoelma on ladottu yksiin kansiin. Hedmanin kokoelma on yksi Suomen merkittävimmistä vanhan taiteen kokoelmista.

Järvimaisema, jossa oikealla on saarisiluetti. Sinisellä taivaalla leijuu poutapilviä.

Pilvi inspiroi taiteilijoita

Pilvet ovat inspiroineet suomalaisia taiteilijoita kautta historian. Gallen-Kallelan Museon kesänäyttelyssä pääsee katsomaan, miten taiteilijat yhdistivät taiteellisen ja luonnontieteellisen näkökulman.

Biddell näyttää Schjerfbeckin Ruusuja-maalauksen kääntöpuolta.

Schjerfbeckin Ruusuja maksoi Lontoossa 175 000 euroa

Helene Schjerfbeckin maalaus Ruusuja myytiin keskiviikkona Lontoon Sotheby'sin huutokaupassa liki 175 000 euron hinnalla. Myyntihinta nousi selvästi lähtöhintaa korkeammaksi.

Mestarin jälki -taidenäyttely Lapinlahden taidemuseossa.

Lapinlahden taidemuseossa harvinainen näyttely

Lauantaina avautuvassa taidenäyttelyssä esitellään nimekkäiden taiteilijoiden kristillisaiheisia teoksia. Mukana on muun muassa Helene Schjerfbeckin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia.

Torniosta löytyi Hugo Simbergin taideteos

Grafiikkatyö löytyi Suensaaren lukiolta, kun kaupungin taidekokoelmaa kartoitettiin kesällä 2007. Työn löytyminen pidettiin kuitenkin salassa.

Järnefeltin Pyykkiranta-maalauksesta maksettiin huippuhinta

Eero Järnefeltin teos Pyykkiranta on myyty 630 000 eurolla Hagelstamin huutokaupassa Helsingissä. Teoksen osti kauppaneuvos Anders Wiklöf.

Helsingissä huutokaupataan Eero Järnefeltin mestariteos

Hagelstamin huutokaupassa Helsngissä on lauantaina myynnissä Eero Järnefeltin teos Pyykkiranta. Maalauksen lähtöhinta on 500 000 euroa. Suomalaisen maalaustaiteen kultakaudella tehty Pyykkiranta on Hagelstamin syyshuutokaupan päätyö.

Edelfeltin huippukallis teos jää Suomeen

Albert Edelfeltin huippukallis teos on myyty Suomeen Bukowskin kansainvälisessä huutokaupassa Helsingissä. Taiteilijan 1880-luvulla maalaamasta Leikkiviä poikia -öljyvärityöstä maksettiin 500 000 euroa.

Tampereen tuomiokirkkoon uudet tekstiilit

Satavuotias Tampereen tuomiokirkko on saanut uudet kirkkotekstiilit. Ne on suunnitellut tekstiilitaiteilija, professori Päikki Priha. Tekstiilit otetaan käyttöön kirkon satavuotisjuhlamessussa helluntaina.

Tampereen tuomiokirkko täyttää sata vuotta

Tampereen tuomiokirkko täytti lauantaina sata vuotta.

Tampereen tuomiokirkon lasimaalausten entisöinti loppusuoralla

Tampereen tuomiokirkon lasimaalausten konservointi on valmistumassa Iitissä. Kaikki Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin suunnittelemat lasi-ikkunat entistetään ensi kuun loppuun mennessä. Urakka liittyy ensi vuonna sata vuotta täyttävän tuomiokirkon peruskorjaukseen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle