Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kansalaistieteen juhlaa: Lintuja pihabongataan jälleen tammikuun viimeisenä viikonloppuna

Joka vuodella on omat erityispiirteensä. Viime vuonna Pirkanmaalla nähtiin esimerkiksi valkoselkätikka ja lehtokerttu.

Yksi luottaa haukkaleijaan, toinen punaisiin vesisankoihin – millainen on toimiva linnunpelätin? Lähetä kuva

Marjapensaita, terasseja ja muuta omaisuutta suojataan linnuilta monella tavalla. Keräämme artikkeliin kuvia suomalaisten linnunpelättimistä.

Yle Areenassa seurattavat mustarastaat saivat renkaat nilkkoihinsa – ehdota nimeä Mintun ja Villen pesueelle

Pesänrakennusta, munimista, haudontaa ja poikasten kasvua on seurattu toukokuun puolestavälistä. Poikaset jättävät pesän noin viikon sisällä.

Leuto talvi teettää lintumaailmassa aikataulumuutoksia

Myös tavallista useammasta lajista on tehty talven aikana havaintoja.

Luonnonvaraiset eläimet kaipaavat kesällä vettä, eivät ruokaa – lintujen pullaruokinta voi johtaa kehityshäiriöihin

Lintuja ja muita luonnonvaraisia eläimiä voi auttaa tarjoamalla niille lämpimällä kesäsäällä raikasta vettä.

Yölaulajia tavanomaista vähemmän – liekö kylmä säärintama pysäyttänyt kevätmuuton Hämeeseen?

BirdLife Suomen mukaan hyönteissyöjälintujen muutto jatkui vielä kesäkuun alkupuolella.

Kevään merkkejä on jo ilmassa

Muuttolinnuista on runsaasti havaintoja eri puolilta maakuntaa.

Lintujen kevätmuutto on viriämässä normaalia aiemmin

Suotuisat olosuhteet ovat tuoneet Uudellemaalle hieman etuajassa muun muassa hanhia, kiuruja ja rastaita.

Kemin Kiikelin linnusto runsastui raivaustöiden ansiosta

Kiikelissä on nähty kevään, kesän ja syksyn aikana erittäin runsaasti eri lintulajeja – jopa harvinaisuuksia.

Lämmin sää pitää monia muuttolintuja aloillaan

Muuttolinnut ovat viihtyneet lämpimän sään ansiosta poikkeuksen pitkään Suomessa.

Pihlajanmarjasyksyä seurasi tilhitalvi: linnut viipyvät tavallista pidempään, sillä Etelä-Suomen sato on vielä syömättä

Tilhiä on tänä talvena Suomessa poikkeuksellisen runsaasti. Syynä on hyvä pihlajanmarjasato, joka pitää linnut ruuassa.

Norjasta löytynyt kivikauden rastas on kuin äsken kuollut

Ehjistä sisäelimistä otetuista näytteistä selvitetään, millaisissa luonnonoloissa lintu eli tuhansia vuosia sitten.

Harvinaiset linnut: Sepelrastas

Sepelrastas on mustarastaan kokoinen.

Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Pensastasku

Pensastasku on palleromainen ja talitiaista pienempi.

Kolme kovaa koota ja pari kikkakolmosta kotilon ja espanjansiruetanan luonnonmukaiseen torjuntaan

Biologi Leena Luoto kuvailee puutarhaluontoa isoksi pallomereksi, johon ihmisen ei pitäisi turhaan lähteä puuttumaan.

Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Kulorastas

Kulorastasräkättirastasta hieman isompi.

Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Kivitasku

Kivitaskulla on valkoinen vatsa ja kellertävä rinta.

Lintumaailman "harmaahiiret": Satakieli

Satakieli on päältä harmaanruskea ja alta likaisenvaalea.

Kuu kiurusta kesään... höpönlöpön – vedimme tutun lorun faktojen pohjalta uusiksi

Vanhan kansan loru kesän odotuksesta on melko lailla humpuukia.

Kevätaamun laulajia: Punarinta

Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.

Kevätaamun laulajia: Laulurastas

Laulurastason päältä ruskea ja alta valkoinen.

Komea vieras Siperiasta: Mustakaularastas vetää lintuharrastajia Hattulaan

Harvinainen lintuvieras kaukaa idästä on viihtynyt jo muutaman päivän pihlajanmarjaruokinnalla Parolassa.

Most birds fled at first cold snap

Many migratory birds were caught off guard by early winter weather last week and made a hasty retreat southward.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

Lapissa lintujen syysmuutto jatkuu vielä

Vaikka valtaosa hyönteissyöjistä, kahlaajista ja lokkilinnuista onkin jo siirtynyt etelään, ei syysmuutto ole suinkaan ohi. Itse asiassa luonnossa ovat nyt käsillä koko syksyn vilkkaimmat ajat, sillä nyt muuton pääosassa ovat päivämuuttajat.

Pönttöohjeita opettajille

Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä – runsas sato pitää marjalinnut pitkään Suomessa

Marjansyöjälinnuille riittää ruokaa tänä syksynä ja tulevana talvena. Runsaan metsämarjasadon lisäksi myös pihlajanmarjoja on kypsymässä parhaillaan paljon. Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersvedin mukaan pihlajanmarja on loppusyksystä lintujen tärkein marja.

Linnun laulu viestii monipuolisesti

Dosentti Esa Lehikoinen kertoo lintujen viestinnästä.

Pörröiset joutsenlapset ja nälkäiset pikkurastaat – Linnunpoikaset saivat kamerat räpsymään

Alkukesä on linnunpoikasten aikaa. Tämä näkyy myös yleisön lähettämissä sääkuvissa: yksi yleisimmistä aiheista näin kesäkuussa ovat linnunpoikaset.

Aikaisin heräävä kuulee parhaat laulut – nyt on lintukuorojen aika

Peipon laulu soi duurissa ja pajulinnun mollissa. Laulurastas puolestaan toistaa laulamansa säkeet. Lintujen äänien tunnistamiseen on monia ohjeita ja oppaita. Parhaiten niitä oppii kuitenkin tuntemaan luonnossa korvat höröllä ja kiikarit silmillä.

Lämmin vappu toi muuttolinnut Lappiin

Sulapaikkoihin alkoi saapua haapanoita, tukkasotkia ja uiveloita. Kuuluvimman muutoksen toivat kuitenkin rastaat. Räkättirastaiden räksytystä ja punakylkirastaiden laulua kuuluu nyt kaikkialla, kertoo kemijärveläinen lintuharrastaja Pirkka Aalto.

Tässä puutarhamuodissa rikkaruohot ja tuholaiset toimivat apureina – permabloggaaja esittelee erikoiset niksinsä

Hidasta elämää -bloggaaja Ulla-Maija Takkusen pihalla vallitsee päällisin puolin jopa pienoinen kaaos. Perunoita kasvaa siellä täällä ja rikkaruohojen annetaan monin paikoin rehottaa. Permakulttuurissa katsotaankin pintaa syvemmälle. Pohjoisen puutarhoissa -videosarjassa vieraillaan tällä kertaa Ulla-Maijan permapihalla.

Ovikranssi, traktori, pyöräilykypärä – katso lintujen erikoiset pesäpaikat

Lukijoiden kuvissa pesivät muun muassa kirjosiepot, västäräkit ja harmaasiepot. Monissa tilanteissa ihmisten on pitänyt siirtää askareitaan, jotta lintujen rauha ei häiriinny.

Poikaset seilasivat ja emo odotti laiturilla – lintu voi pesiä erikoiseen paikkaan

Ihmisten vinkkelistä erikoisiin paikkoihin pesivät erityisesti västäräkit, joita ei kaksijalkaisten läheisyys hetkauta. Vaikka pesä olisi hankalassakin paikassa, on sen tuhoaminen pesimäaikana laitonta.

Kalevalainen runolaulu kertoo juuristamme – Kuuntelemmeko?

Pelon ja nopeiden muutosten keskellä on aika kuunnella laulurastasta ja runolaulajaa. Viimeinen runolaulajamme, 92-vuotias Jussi Huovinen, laulaa nyt Lemminkäisestä, kuten hänen perheessään on aina laulettu.

Mansikoita uhkaava räkättirastas kelpaa ihmisen syötäväksi

Räkättirastaan voi kokata ruoaksi. Suomessa harva jaksaa pienehköjä lintuja varta vasten jahdata, mutta mansikkaviljelyksiltä niitä ammutaan satoaikana poikkeusluvalla jonkin verran.

Punaisia kiviä ja pyöriviä päitä – linnut eivät ahmi mansikoita, jos puutarhuri muistaa vaihdella karkotuskonsteja

Suomalainen marjakausi menee nopeasti ohi. Niin marjojen ammattimainen viljelijä kuin harrastajapuutarhurikin toivoo, että linnut söisivät sadosta mahdollisimman vähän. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kerrotaan, että tietoa ja kokemuksia erilaisista linnunpelättimistä kerätään jatkuvasti.

Mansikkatilan biologinen ase varkaita vastaan: tuulihaukkapariskunta Ritva ja Reino – video

Marjatilan pitäjä houkutteli tuulihaukan pellon laitaan karkottamaan marjoja varastelevat räkättirastaat. Riitti, että vanhan vajan seinään rakennettiin haukkaparille pesälaatikko. Uudet asukkaat muuttivat sisään heti ensimmäisenä keväänä.

Rastaat nokkivat marjanviljelijän tilipussia – hämeenkoskelaistilalla apuun tulee aseen sijaan haukka

Räkättirastaat piinaavat viljelijöitä erityisesti alkukesällä, kun ruokaa on luonnossa niukasti saatavilla. Lintuja koetetaan torjua ampumalla, verkoilla ja karkottimille. Hämeenkoskelaisella marjatilalla rastaita pitää kurissa niiden luonnollinen vihollinen.

Mansikkatuotannon kääntöpuoli: tuhansia lintuja ammutaan joka vuosi

Räkättirastas on epätoivottu vieras marjatiloilla. Pesimäajan rauhoitus suojaa periaatteessa näitä marjojen napsijoita, mutta poikkeusluvalla marjatilalliset myös hävittävät vuosittain tuhansia haittalintuja.

Varikset kurmuuttivat pöllön henkihieveriin – lenkkeilijä pelasti

Viirupöllölle olisi todennäköisesti käynyt kalpaten, jos lenkkeilijä ei olisi osunut paikalle. Pöllö oli pökertynyt törmättyään johonkin esteeseen, ja varikset sekä räkättirastaat käyttivät tilanteen hyödyksi käymällä petolinnun kimppuun.

Näinä päivinä puihin ilmestyy taidokkaita rakennelmia

Suomessa lintujen pesintä on alkanut. Yksi lintulaji tekee lähes kaksi metriä korkean pesän, toinen kutoo pienen ilmiömäisen taideteoksen. Kolmatta lajia ei kiinnosta rakentaa kummoista kotia, vaan pesä sutaistaan parissa päivässä. Aivan kuten ihmisissä, myös linnuissa on niitä, jotka hylkäävät kotinsa herkästi. Toisaalta on lintuja, jotka uhasta huolimatta pysyvät sinnikkäästi poikasten ja munien luona.

Windy April keeps temps down and migratory birds away

The weather people say it is ten degrees Celsius outside, but you still need a hat and down jacket if you venture out – this has been situation so far this spring in Finland. Exceptionally strong winds from the north and west have kept conditions cool despite a rise in the mercury.

Poikkeuksellisen tuulinen huhtikuu on viilentänyt ilmaa ja hidastanut muuttolintujen tuloa

Mittari näyttää kymmentä lämpöastetta, mutta ulkona ei tarkene ilman pipoa ja toppatakkia – tuttu tilanne tänä keväänä. Säätä on kylmentänyt poikkeuksellisen kova tuuli, joka on puhaltanut erityisesti pohjoisesta ja lännestä.

Muuttolinnut aikaisessa, mutta myös myöhässä

Kurjet ja hanhet tulivat kovien tuulten tuomina Pirkanmaankin pelloille. Västäräkkien pääjoukkoja odotellaan vielä.

Näin räkättirastaiden kauhun saa muuttamaan mansikkapellolle

Tuulihaukka voi olla apuna räkättirastaiden häätämisessä marjapelloilta. Haukka muuttaa helposti marjatiloille, kun sille rakentaa oikeanlaisen linnunpöntön. Tuulihaukalla ei ole paljon enää luontaisia pesäpaikkoja jäljellä.

Tuulihaukastako apu räkättituhojen kanssa taisteleville marjatiloille? "Kaikki keinot ovat tervetulleita"

Suomen merkittävimmässä marjanviljelymaakunnassa Pohjois-Savossa ammuttiin viime kesänä poikkeusluvilla lähes 10 000 räkättirastasta. Nyt tarkoituksena on etsiä tuhojen torjuntaan pehmeämpiä keinoja.

Lintujen kevätmuutto etenee Pohjois-Savossa: kiuruja ja pulmusia havaittu

Kuopion seudulla on raportoitu jo kiuru- ja pulmushavainnoista. Eteläisessä Suomessa on jo havaittu ns. seuraavan aallon muuttajia.

Lintumaailmassa lempi leiskuu jo – pesäpuuhat ja reviirikiistat käynnissä

Muuttolintuja laulujoutsenista töyhtöhyyppiin ja kiuruihin voi jo havaita Hämeessäkin. Myös kosiopuuhat ovat osalla linnuista alkaneet, kertoo lintuharrastaja Ari Lehtinen.

Poikkeusluvat mansikkasyöppöjen hävittämiseksi on haettava nyt

Suomessa haetaan vuosittain useita satoja poikkeuslupia esimerkiksi mansikanviljelijöitä kiusaavien räkättirastaiden hävittämiseksi. Kotitarveviljelijälle lupaa ei myönnetä, vaan toiminnan on oltava ammattimaista.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle