Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Metsäinen kumpare, jossa on suuaukko luolaan.

Siperialaisesta luolasta löytyi entistäkin vanhempia muistoja serkkulajistamme – luunsirpaleet kertovat lisää denisovanihmisistä

Ihmisluiden aminohappojen tutkimus on avannut uuden ikkunan kaukaisimpaan kivikauteen. Riistaluulöydöt puolestaan kertovat, ettei leppeä Siperia ollut serkuillemme hullumpi asuinpaikka.

Kasvokuva miehestä, jolla on pitkät harmaantuneet hiukset, parta ja tuuheat kulmakavat, joiden alta katsovat tiukasti ruskeat silmät.

Perhepotretti uusiksi? Tuoreiden tutkimusten mukaan meillä nykyihmisillä oli neandertalilaisiakin läheisempi sukulainen

Ihmislajeista on jäljellä enää Homo sapiens, nykyihminen, mutta ihmisten sukupuun menneet haarat tuottavat tutkijoille yhä enemmän yllätyksiä. Yksi tutkimus kyseenalaistaa jopa käsityksen Euroopasta neandertalilaisten alkukotina.

Neandertalinihmisen malleja.

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

Ikkunan läpi kuvattu näkymä sairaalaan. Maskia pitävä nainen istuu vuoteella ja puhuu puhelimeen.

Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Neandertalilaisilta esivanhemmilta saatu geeniperintö on voinut olla etu mutta näyttää ajan myötä kääntyneen haitaksi. Mutaatio on yleisin Etelä-Aasiassa.

Suihkussa voi turvallisesti kajauttaa lauluja ilmaan

Laulamalla voi purkaa mielipahaa pois – Olemmeko unohtamassa taidon, jonka jopa neandertalinihmiset osasivat 40 000 vuotta sitten?

Unohda koulun musiikkitunnilla saatu kritiikki ja nauti laulamisesta, vaikka suihkussa. Laulaminen aktivoi aivoja sekä voi purkaa stressiä ja mielipahaa.

Telineellä kyyköttäjä tutkija kaivaa näytettä luolan pohjaan kaivetun kuopan seinämästä.

Muinaista hyeenankakkaa ja nuotioiden tuhkaa – ihmiset ja eläimet pitivät majaa Denisovanluolassa yli 300 000 vuotta

Uusin tutkimus kertoo lisää luolasta, jossa 90 000 vuotta sitten asuneella Denny-tytöllä oli ainutlaatuinen perhetausta.

Piirroskuva nuoresta tummahiuksisesta ja -ihoisesta tytöstä.

Ainutlaatuinen kuva sukualbumiin: Tältä näytti 70 000 vuotta sitten elänyt serkkumme

Nuoren denisovalaistytön ulkonäkö on sananmukaisesti näppituntumaa. Sormiluusta saatu DNA-näyte kykeni kertomaan paljon.

 Amud-luolasta Israelista löydetty neandertalilaisen pääkallo esillä saksalaismuseossa Bonnissa marraskuussa 2016.

Geeneissämme piilottelee tuntemattomia esi-isiä – tutkijoiden mukaan niitä voi löytyä useita

Toistaiseksi tiedetään, että geeneistämme löytyy jälkiä neandertalin- ja denisovanihmisistä. Perimäämme on silti piiloutunut muitakin menneisyyden haamuja.

Kaksi pientä luunpalaa, joissa on reikiä.

Lintu söi lapsen – ei kohuotsikko vaan totta kivikauden Euroopassa

Puolalaisesta luolasta löytyneet lapsen sormiluut olivat kulkeneet linnun lävitse.

luunpalasia

Rakkaus ei tuntenut rajoja 90 000 vuotta sittenkään: Tutkijat tunnistivat kahden ihmislajin risteymän, "hybridi-ihmisen"

Eri ihmislajit näyttävät tulleen hyvin toimeen keskenään kymmeniä vuosituhansia sitten. Ainakin päätellen luunkappaleesta, joka on peräisin kahden lajin risteymältä. Aiemmin tällaisesta "hybridi-ihmisestä" ei ole löytynyt suoria todisteita.

Brasilialaisia jalkapallofaneja.

Nirsoilivatko muut ihmislajit itsensä hengiltä? Tutkijoilla on uusi selitys Homo sapiensin voitokkuudelle

Esivanhempiemme paras ase eivät ehkä olleetkaan terävät aivot tai kirves, vaan kyky sietää ja sopeutua.

Piirroskuva täpläkauriista, sen lonkkaan isketystä keihäästä ja iskun rata.

Yhteistyö oli voimaa myös neandertalilaisille – ovela metsästäminen ei ole vain nykyihmisten taito

Tutkijat selvittivät kahden 120 000 vuotta sitten kaadetun peuran vammoista, miten neandertalilaiset saivat saalista.

Koiranpentu kaluaa isoa luuta.

Tutkimus: Koiran sukulainen murskasi luita yhdellä puraisulla

Pari miljoonaa vuotta sitten eläneet koirat jättivät tutkijoiden iloksi kakkakasoja, jotka todistavat valtavasta puruvoimasta.

Nuotion liekit.

Euroopan ensimmäinen nuotio roihusi jo yli 800 000 vuotta sitten

Nuotion iän vahvisti liekkeihin päätynyt pieneläin. Samasta paikasta löytyi myös Euroopan vanhin tunnettu käsikirves.

Pääkallo, jonka puuttuvat palaset on  korvattu sinisellä massalla.

Neandertalilaisista tutkituimmalla on aina vain kerrottavaa – tarkentuneet menetelmät paljastavat yhä enemmän

Neandertalilaiset eivät huolehtineet toisistaan vain yhteisön hyödyn vuoksi vaan myös myötätunnosta, kertoo yksi tuoreista tutkimuksista.

Kalliomaalaus kädestä.

Tutkimus tuotti jättiyllätyksen: Neandertalinihminen harrasti taidetta

Neandertalin luolamaalauksia ja koristeltuja simpukankuoria löytyi luolista eri puolilta Espanjaa.

Kuvassa vasemmalta lukien simpanssi, Australopithecus afarensis, Homo habilis, Homo erectus, Homo neanderthalis ja nykyihminen.

Uusi teoria: Nykyihmisen edeltäjä Homo erectus taisi merenkulun ja osasi puhua

Tutkijan mukaan merellä liikkuminen edellytti puhekykyä.

Lapsen luurangon palasia asetultuna pöydälle.

Kuva neandertalilaisista muuttuu tutkimus tutkimukselta – nykyihmiseltä meni taas yksi valtti

Neandertalilaisen aivot kasvoivat täyteen kokoonsa vielä hitaammin kuin nykyihmislapsella. Hitaus antaa aikaa älylliselle kehitykselle.

Hominidilajin varjokuva pilvistä taivasta vasten.

Nykyihmisen syljestä löytyi häivähdys muinaisesta sukulaislajista

Havainto antaa lisätukea sille yleistyneelle oletukselle, että meidän lajimme ja muinoin eläneiden muiden hominidilajien yhteiset lapset saattoivat olla varsin yleisiä.

Piirroskuva viidestä nahkoihin pukeutuneesta ihmisestä ruokailemassa sienillä ja pinjansiemenillä.

Neandertalilaisilla oli aikansa aspiriinia ja penisilliiniä kymmeniä tuhansia vuosia sitten

Mikrobitutkimus kertoo myös, että välit Euroopan tulokkaisiin, meidän esivanhempiimme, olivat intiimit.

 Amud-luolasta Israelista löydetty neandertalilaisen pääkallo esillä saksalaismuseossa Bonnissa marraskuussa 2016.

Belgialaisluolan luut osoittavat, että neandertalilaiset olivat kannibaaleja

Neandertalinihmiset söivät toisiaan ainakin joskus, tutkijat sanovat. Kannibalismin syy on yhä mysteeri.

BBC:n kolmiosainen dokumenttisarja selvittää, millaisia eläimiä Pohjois-Amerikassa asui jääkauden aikoihin.

Prisma: Jääkauden jättiläiset

Millaisia eläimiä Pohjois-Amerikassa asui jääkauden aikoihin

Kuvakaappaus nettisivustosta.

Luolasta löytyi 50 000 vuotta vanha neula – "Täysin käyttökelpoinen"

Siperian vuoristossa sijaitseva luola on tutkijoiden aarreaitta. Aiemmin luolan asukkaiden joukosta on löytynyt aivan erillinen ihmisen alalaji. Nyt kaivauksissa paljastui neula, joka rikkoo käsityksiä esi-ihmisten teknisestä osaamisesta.

Kuvakollaasi viikon aiheista.

Viikko tieteessä: Halvaantunut käytti kättään ja tiikerien pelastumisesta saatiin uutta toivoa

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

epa04591498 An unidentified scientist explains the differences between a modern human skull (L) and a Neanderthal skull (R) as he speaks outside the Manot stalactite cave in northern Israel, 28 January 2015 about the 55,000-year-old skull's discovery mark

Ihmistaudit vauhdittivat neandertalilaisen tuhoa

Neandertalilaisilla ei ollut vastustuskykyä ihmistaudeille.

Pölyttäjä omenankukassa

Viikko tieteessä: Esi-isien geenit paljastuivat, vyötärön venyminen vaikuttaa muistiin, pölyttäjähyönteisten tuho

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari.

Metsästäjäkeräilijä muuttuu kohta kyborgiksi – historioitsija: tulevaisuudessa vain köyhät kuolevat

Kansainvälisessä menestysteoksessaan israelilainen historian tohtori Yuval Noah Harari käy läpi ihmiskunnan suuret muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät. Maailman hallitsemisen kannalta tärkeitä askelia ovat olleet kielitaito, sitten maanviljelys ja lopulta tiede. Tulevaisuuden suurin muutos on, kun ihmisestä tulee kyborgi ja ruumiinosia korvataan laitteilla. Hararin mukaan muutos tapahtuu jopa 50 vuoden aikana.

Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Metmannin museossa.

"Näppärämpi voitti" – Keksinnöt korvasivat ihmiseltä puuttuvan karvapeitteen

Jääkauden ihmisen arki oli metsästystä ja keräilyä, mutta myös tarinoita kerrottiin. Geneettisesti emme ole juuri muuttuneet noista ajoista. Likinäköisetkin jäivät henkiin tekniikan kehittymisen ansiosta, kertoo tutkija.

Mammutti näyttelyhallissa

Kuinka suuri oli mammuttivauva? Museon vallanneet jääkauden jätit innostivat koululaisia Tampereella

Mammutti, sapelihammaskissa ja villasarvikuono esittäytyvät aidon kokoisina hahmoina Tampereella lähikuukausina. Perjantaina museokeskus Vapriikissa avautuva näyttely on sekoitus luonnontiedettä, arkeologiaa ja historiaa. Se johdattaa katsojan jääkauden maisemiin 20 000–30 000 vuoden taa.

Mies aivastaa.

Kivikauden sekaliitot suojelevat yhä nuhilta ja muilta tulehduksilta

Ihmisen aivastuksessa on kaikuja ajalta, jolloin Eurooppaan tulleet nykyihmiset ja siellä jo eläneet neandertalinihmiset saivat yhteisiä jälkeläisiä.

Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Metmannin museossa.

Yli 100 000 vuoden takaisia työkaluja löytyi – tekijä on mysteeri

Työkalujen valmistajaa on mahdotonta selvittää ilman DNA-aineistoa, mutta mahdollisuudet geneettisten johtolankojen löytymiselle trooppisesta Indonesiasta ovat hyvin vähäiset.

Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Metmannin museossa.

Neandertalilainen oli raakalaismainen luolaolento, vai oliko? – tarkista tietosi

Vieläkin monille tulee neandertalilaisesta mieleen väkivaltainen luolassa asuva olento, joka söi raakaa lihaa.

A replica of a Neanderthal man has been dressed in modern clothes at the Neanderthal Museum in Mettmann, Germany, 03 May 2012.

Neandertalilaiset olivat raakalaisia – ja 9 muuta väärinkäsitystä heistä

Juha Valste kertoo neandertalilaisista kirjansa pohjalta.

Homo sapiensin ja Neanderthalin kallot pöydällä

Tutkimus: Ensimmäiset ihmiset lähtivät Afrikasta paljon luultua aiemmin – kylmä Eurooppa ei kelvannut

Daoxianista Kiinasta löydetyt hampaat aientavat kymmenillätuhansilla vuosilla arviota siitä, milloin ihminen alkoi levittäytyä Afrikan ulkopuolelle.

Nobel-viikko käynnistyy – tänään selviää lääketieteen palkinnon saaja

Ruotsissa uskotaan, että tänään myönnettävän lääketieteen Nobelin voi saada neanderthalinihmisen perimän selvittänyt Svante Pääbo.

DNA-näyte otettiin noin 40 000 vuotta sitten eläneen miehen leukaluusta.

Romaniasta löydetty leukaluu paljasti: Yhteys neandertalilaisiin luultua myöhäisempi

Tutkijoiden mukaan noin 40 000 vuotta sitten eläneen miehen leukaluu sisältää enemmän neandertalinihmisen DNA:ta kuin mikään muu tutkittu nykyihmisen jäännös.

paleogeneetikko Svante Pääbo, Max Plant -instituutti, Liepzig, Saksa

Neandertalinihminen elää meissä – mutta puhuiko hän?

Muinaisen perimän eli genomin kokoonsaattaminen vaati vuosien esityön ja lopuksi apuun tuli uusi tekniikka, jolla pystyttiin monistamaan miljoonia sekvenssejä neandertalinihmisen DNA:ta nopeasti. Näiden palasten yhdistäminen kokonaiseksi neandertalilaisen perimän sisältäväksi ketjuksi onnistui monien vaiheiden jälkeen. Tieteellinen sensaatio saatiin aikaan Leipzigissä geneetikko Svante Pääbon tutkimusryhmän sitkeä työn tuloksena.

Mahdollisesti maailman ensimmäisen henkirikoksen uhrin kallo rekonstruoituna.

Tutkijat saattoivat löytää tähän mennessä vanhimman murhan uhrin

Tutkijat ovat mahdollisesti löytäneet tunnetun maailmanhistorian ensimmäisen murhan uhrin. Tutkijaryhmä löysi espanjalaisesta luolasta 430 000 vuotta vanhan neandertalinihmisen kallon, jonka etuosassa on kaksi saman esineen aiheuttamaa reikää.

Metsästäjiä Kalaharilla

Juokseminen teki meistä ihmisiä - olemme kaikki juoksijakoneita!

Juokseminen synnytti mielikuvituksemme ja symbolisen taiteen

Harri Nousiainen eläytyy neandertalinihmisen rooliin.

Meissä kaikissa on himpun verran neandertalia, mutta mihin olemme menossa?

Ihminen ei ole muuttunut ulkoisesti kovinkaan paljon viimeisen 30 000 vuoden aikana. Toimittaja Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen käsittelevät ihmisen kehitystä, kommunikointia ja tapakulttuuria nettisarjassaan Menneisyyden reppu.

Luolan suuaukko.

Ekologikin hihkaisee innosta, kun löytää luonnon muovaaman harvinaisen kiviluolan suomalaismaisemasta

Meissä jokaisessa asuu pieni luolaihminen, sanoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta Lahden Kiveriössä kiviluolan suulla. Hän on kolunnut luolia monissa maissa.

Tiibetiläiset perivät muinaiselta ihmislajilta kyvyn oleskella korkeassa ilmanalassa

Tutkijoiden teoria on, että Afrikasta lähteneet nykyihmiset hankkivat jälkeläisiä Euraasiaa asuttaneiden denisovanihmisten kanssa.

Rekonstruktio neanderthalilaisesta miehestä ja naisesta saksalaisessa museossa.

Ulostelöytö paljastaa: Neandertalinihmiset söivät myös kasviksia

Tutkijat havaitsivat neandertalinihmiset sekasyöjiksi analysoidessaan Espanjasta löytyneet vanhimmat 50 000 vanhat ulostefossiilit.

Neandertalit-näyttely Satakunnan Museossa Porissa.

Kiistelty Neandertalin ihminen esillä Porissa

Satakunnan Museossa avautuu Suomen ensimmäinen Neandertalit-näyttely, joka pyrkii poistamaan neandertalinihmiseen liitettyjä harhakuvia ja stereotypioita.

Arkeologit työskentelemässä rannalla.

Brittirannalle jäi jälkiä perheen askelista 800 000 vuotta sitten

Yhtä vanhoja jälkiä eurooppalaisista ihmisistä ei ole löydetty koskaan ennen. Eroosio toi painaumat esille, ja aallot huuhtoivat ne pois, mutta tutkijat ehtivät ottaa niista tarkat kuvat

Rekonstruktio neanderthalilaisesta miehestä ja naisesta saksalaisessa museossa.

Nykyihmisessä on paikoitellen paljon neandertalilaista, ihossa jopa 70 prosenttia

Vaikka kukin meistä on perinyt neandertalilaisilta vain enintään neljä prosenttia DNA:staan, niin yhteensä meissä on säilynyt viidennes Euroopan edellisten asuttajien perimästä, kertovat tuoreet tutkimukset.

Rekonstruktio neanderthalilaisesta miehestä ja naisesta saksalaisessa museossa.

Luukuopasta löytyi vanhin ihmis-DNA – esi-isät 400 000 vuoden takaa yllättivät tutkijat

Pohjoisespanjalaisen luolan varhaisihmisen reisiluusta otettu näyte kantoi sisällään yllätyksen: yhteiset esi-isät löytyivät tuhansien kilometrien päästä. Näin vanhaa DNA:ta ei ole aiemmin pystytty erottelemaan.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle