Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kirjastoauton käytävällä seisoo kaksi miestä. Käytävän laidoilla on paljon kirjoja hyllyissä, takaosassa on punainen sohva.

Suomussalmen uusi kirjastoauto Ranstakka aloitti liikennöinnin – myöhästyi heti puoli tuntia, koska kiinnostus oli niin kovaa

Ranstakka-nimensä uusi kirjastoauto sai nimikilpailun kautta. Auto on nimetty suomussalmelaisen korpikirjailija Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaanissa esiintyneen kissan mukaan.

Herra Oblomov (Tarmo Manni) makaa sängyllä.

Pieni katsaus Televisioteatterin historiaan

Televisioteatterin perustamisesta 60 vuotta.

Kianta-laiva lipuu eteenpäin järvellä.

Kianta-laivan kesä on vilkas – kautta takana kuukausi, viime kesän kävijämäärät on jo saavutettu

Yli satavuotiaan Kianta-laivan risteilykausi jatkuu elokuun puoliväliin saakka. Korpikirjailija Ilmari Kiannon kotitalolle suunnattujen risteilyjen lisäksi kiinnostusta ovat herättäneet teemaristeilyt talvisodasta ja kotiseudusta.

Hyrynsalmen Hakokylän metsää syyskuussa 2020.

Nälkämaan laulusta uusi sovitus laivaston soittokunnan Youtube-kanavalla – kapellimestari pitää Kainuun maakuntalaulua yhtenä hienoimmista

Kainuun maakuntalaulun uudesta sovituksesta vastaa Club for five yhtyeestä tuttu laulaja Eeppi Ursin. Laulun alkuperäisteoksen on säveltänyt Oskar Merikanto ja sanoittanut Ilmari Kianto.

Kilu (Ville Turtiainen) ja Pertsa (Joona Mielonen) salaisuuksia tutkimassa.

Elävän arkiston toukokuu vie Pertsan ja Kilun uusiin seikkailuihin

Vinkkejä Elävän arkiston sisältöön toukokuulle.

Baari Suomussalmella.

Korpikirjailija Ilmari Kiannon kantakuppila Suomussalmella sykkii elämää edelleen

Wanhan Kalevan Baarin ulkoasu on kuin suoraan 1960-luvulta.

Ensimmäinen runo ja Kalevala kirjoja.

Kalevalasta Kainuun kirjallisuusmatkailun kärki: "Se on suunnaton aarre"

Kainuuseen kehitetään kirjallisuuteen pohjautuvia matkailutuotteita pohjoiseurooppalaisessa pilottiohjelmassa.

Villimies

Ylen lahja juhlivalle kaupungille: huikea Lappeenranta-sarja nyt kokonaan Yle Areenassa

Aimo Vuorisen käsikirjoittama Villimiehen jalanjäljissä -sarja on nyt ikuisesti kaikkien kuunneltavana.

Kuvassa Tiina Raevaara, Niina Repo, Laura Gustafsson ja Antti Nylén.

Eeva Kilven Animalia on ollut ajankohtainen 30 vuotta

Kurjimman köyhälistön alapuolella ovat vielä nämä ei-ihmiset

Zin ja Mike, eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama Kiannon maisemissa.

Red Nose Companyn Punainen viiva uskoo unelmien voimaan

Mike ja Zin kertovat ankaran tarinan ja ovat silti hauskoja.

Lasse Lyytikäinen lukee kotisohvallaan

Musiikki luo tunnelman yksinäisen jouluun – "Jouluna se on kiistatta hieman haikeaa"

Kulttuuripersoona muutti Ristijärvelle oman rauhan perässä. Jouluna yksinäisyys korostuu ja saa mielen haikeaksi.

Punainen viiva -elokuvan kansikuva (2016).

Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan perustava kokous.

Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta yhdistysten poistolistalla: "Emme ole lopettamassa"

Moni nykyään jo huvittavaltakin kuulostava yhdistys uhkaavat poistua yhdistysrekisteristä ensi tammikuussa, ellei yhdistys aktivoidu ennen sitä. Korpikirjailija Ilmari Kiannon perinneyhdistys Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta yllättyi tiedosta, että yhdistys uhataan poistaa rekisteristä.

Zin (Timo Ruuskanen) ja Mike (Tuukka Vasama)

Video: Suomea kiertävät klovnit vitsailevat vihapuheesta

Red Nose Company-ryhmän teatteriklovnit eli Zin ja Mike eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama kertovat Yle Uutisten haastattelussa ajatuksiaan vihapuheesta.

Teinitytöillä on jaloissaan tennarit, nilkkurit ja karvasaappaat.

Suomalainen on luottamuksen maailmanmestari, mutta usko poliitikkoihin heittelee

Suomalainen luottaa melkein mihin vain. Luottamus poliitikkoja kohtaan voi välillä mennä sahalaitaa, mutta me luotamme edelleen tuntemattomiin ihmisiin ja yhteiskunnan toimivuuteen.

Volvo-Markkasena tunnettu Martin Edholm, Mikkelin vankila 1950-luvun lopulla ja apulaisjohtaja Arto Räsänen.

Volvo-Markkasen pako, Ilmari Kiannon kirjeet ja punavankien ahtaus – Mikkelin vankilalla hurja historia

Suomen historian vaiheet näkyvät vuonna 1843 perustetun vankilan menneisyydessä. Nykyisellään vankila on yksi moderneimmista.

Oluttuoppi pöydällä.

Raittiusväki ei paheksu kohtuullisen alkoholinkäytön sanansaattajia

Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. ry pyrkii toiminnallaan levittämään kohtuullisuuden aatetta alkoholin nauttimisen suhteen valitsemalla muun muassa Ottopoikia.

Kolme miestä esittää Rämsänrannan Runoruhtinas draamakonsertin kohtausta.

Ilmari Kiannon elämäntyö on helmikuussa esillä monin tavoin, teatterissa ja näköispainoksena

Juonnettu draamakonsertti Ilmari Kiannon elämästä nähdään helmikuussa Pulkkilassa ja Helsingissä. Rämsänrannan Runoruhtinas ei ole kuitenkaan ainut asia, joka on pinnalla Kiannon tuotoksiin liittyen.

Sormi puhelinluettelolla

Suomen yleisin sukunimi tarkoittaa pientä huonokuuloista

Sukunimet ovat muotoutuneet aikoinaan muun muassa asuinpaikoista tai ulkonäöstä. Toimittaja Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen käsittelevät ihmisen kehitystä, kommunikointia ja tapakulttuuria Menneisyyden reppu -sarjassaan.

Hossan retkeilyalueen maisemaa, metsää ja vesistöä, jonka takana häämöttää Värikallio.

"Itselläkin oli korvat punaisena, kun kuulin kappaleen ensimmäisen kerran"

Kainuun maakuntalaulusta, Nälkämaan laulusta, on tehty uusi tulkinta. Sen esittää kajaanilainen Antti Matikainen.

Nälkätalvena-romaanin kannet

Kirjailija kadotti tekstin yli sata vuotta sitten – kirja julki torstaina

Nälkätalvena - Katovuoden kuvaus on Väinö Katajan toista sataa vuotta kadoksissa ollut oikea esikoisteos, joka julkaistaan nyt uutena painoksena Ylitorniolla. Aikaisemmin suositun kirjailijan esikoisteoksena on pidetty vuonna 1901 ilmestynyttä Irja-romaania.

Kaksi miestä istuu veneessä.

Kainuun rumalla rasvalla tervattiin kuningattaren laivat

Terva toi leipää Kainuuseen ja vaurautta Oulun porvareille.

Martti Niskanen, Esa Ruuttunen ja Seppo Kämäräinen poseeraavat iloisina ulkosalla.

Korpikirjailija Kianto sytyttää edelleen – draamakonsertti uudistaa Nälkämaan laulun sävelen

Ilmari Kianto ja Ryysyrannan Jooseppi heräävät henkiin, kun korpikirjailijan syntymästä tulee kuluneeksi 140 vuotta. "Rämsänrannan runoruhtinas" -draamakonsertti on koottu Kiannon tutuista ja tuntemattomammista runoista, jotka ovat saaneet uudet sävelet.

Meri-Anne Rossander ja Heimo Vattulainen katselevat joululehteä.

Unholaan painuneissa joululehdissä taidetta ja kauhua

Koristeelliset, tunnelmalliset joululehdet ovat jo harvinaisuuksia. Nurmeslaisessa museossa voi kuitenkin tutustua yli 100-vuotiaisiinkin lehtiin, joiden kuvista ja teksteistä monet ovat suomalaisen taiteen kärkinimien tekemiä. Lehtien keräilijä toivoo, että joululehtiperinne elpyisi ja joululehdistä tulisi näytön paikka nuorille taiteilijoille.

Historioitsija Teemu Keskisarja.

Raaka tie Raatteeseen Kainuun kirjallisuuspalkinnon saaja

Kaunokirjallinen ja historian tutkijan kirjoitustyyli sekä uudet näkemykset siviiliväestön ja syrjäisten rajakylien ihmisistä vakuuttivat Kainuun kirjallisuuspalkinnon kolmihenkisen raadin, joka valitsi voittajan.

Joululehtien kansia.

Joululehdet kurkistavat menneisyyteen

Kaarinalainen Tauno Hurri on kerännyt joululehtiä yli kolmekymmentä vuotta. Tuloksena on ikkuna sekä menneiden aikojen arkeen että taidehistoriaan.

Ihmisiä Alkon myymälässä 1970-luvulla.

Ensimmäiset Alkon myymälät avattiin 80 vuotta sitten

Alko täyttää tänään torstaina 80 vuotta. Ensimmäiset Alkon myymälät avattiin 5. huhtikuuta 1932, jolloin uusi väkijuomalaki tuli voimaan. Tuolloin avattiin 48 myymälää, joista 47 kaupunkeihin ja yksi Rovaniemen maalaiskuntaan.

ristikko

Aatra, aspi, Elis Ask - sanaristikot hepreaa nykyihmiselle?

Sanaristikoiden ratkominen on hyvää jumppaa aivoille, mutta nuorempi kansanosa tarttuu nykyään mieluummin sudokuun kuin sanaristikkoon. Syytä on etsitty ristisanojen vanhakantaisuudesta. Ristikonlaatija Tuuli Rauvola puhuu mieluummin yleissivistyksestä.

Korpimetsästä lauletaan Kainuun maakuntalaulussa.

Maakuntalaulut luovat vahvaa identiteettiä

Kainuun maakuntalaulu, Nälkämään laulu täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kaikkiaan maassamme on 15 maakuntalaulua, joista vanhin on 1852 sävelletty Savolaisten laulu.

Suomenkielisen ylioppilaslakki

Valkolakki muuttui eliitin tunnuksesta tuikitavalliseksi vappupäähineeksi

Ylioppilaslakin painaa tänä vappuna ensi kertaa päähänsä runsaat 30 000 viime vuoden ylioppilasta. Valkolakista on tullut vapun vakiovaruste, joka liittää tulokkaat muiden juhlijoiden isoon joukkoon. Alkujaan lakilla kuitenkin korostettiin ylioppilaiden erilaisuutta.

Vanha demokratia valmistautuu vaaleihin

Suomessa on saanut äänestää 1900-luvun alkuvuosista lähtien. Ilmari Kiannon Punaisessa Viivassa Topi oli vakuuttunut siitä, että vetämällä punaisen viivan äänestyslipukkeeseen ja antamalla äänen ”solisalirattijärjestelmälle” köyhälistön olot paranisivat.

Eero Marttiselle Kajaanin kulttuuripalkinto

Kajaanin kaupungin tämänvuotinen kulttuuripalkinto on myönnetty kirjailija-toimittaja Eero Marttiselle. Palkinto myönnettiin Marttiselle pitkästä kirjallisesta urasta.

Eija ja kirjat

Käytetyistä lukiokirjoista on pulaa

Kajaanissa Suomalainen kirjakauppa on myynyt käytettyjä lukiokirjoja viime keväästä lähtien. Kauppa on ollut vilkasta ja myyntiin kaivataan lisää kirjoja. Lukiokirjoissa kysyntä on kovempi kuin tarjonta.

Suomussalmen kulttuuripolku palkittiin

Kotiseutuliitto on valinnut Suomussalmen Ämmänsaaren kulttuurikävelyn vuoden kotiseutupoluksi. Palkinnon jakaneen raadin mukaan kulttuurikävely sisältää runsaasti kaskuja, tarinoita ja muisteluita alueen henkilöistä, rakennuksista ja tapahtumista.

Vuoden kotiseutupolku -palkinto Suomussalmelle

Suomen Kotiseutuliitto on palkinnut Suomussalmen Ämmänsaaren kulttuurikävelyn vuoden kotiseutupolkuna.

Kajaanissa kuristetaan jälleen kulttuuria

Kajaanin kaupungin suunnittelemat säästöt uhkaavat lopettaa kulttuuriosuuskunta G-voiman ja tanssiryhmä Roudan. Kajaanin kaupunginteatterinkaan näkymät eivät ole ruusuiset. Teatterin tämän syksyn ensi-ilta näytelmä on Ryysyrannan Jooseppi, joka heijastaa Kajaanin kulttuurin kurjaa tilaa.

Lähikuva kirjan kannesta.

Iki-Kiannon päiväkirja julkaistaan

Kainuulaista köyhälistöä kuvanneelta kirjailija Ilmari Kiannolta on julkaistu sota-ajanpäiväkirja. Siviilimiehen sotapäiväkirja -niminen teos tuo esiin Kiannon näkökulman talvisodan taisteluihin.

Ryysyrannan Jooseppi valtaa Kajaanin kaupunginteatterin näyttämön

Kajaanissa lauantaina ensi-iltansa saava Ryysyrannan Jooseppi on säilynyt uskollisena Ilmari Kiannon romaanille.

Punainen viiva on väkevää draamaa

Aulis Sallisen ooppera Punainen viiva saa tänään ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterissa. Ilmari Kiannon tarina sijoittuu Suomen ensimmäisten vaalien aikaan. Oopperan on ohjannut Leena Salonen.

"Kajaanin teatteri on maan paras"

Ohjaaja-kirjailja Juha Hurme on tehnyt teatteria jo neljännesvuosisadan. Kajaanin kaupunginteatterissa työnteon meininki on Hurmeen mielestä aivan omassa luokassaan.

Kohtaus Oulun kaupunginteatterin esityksestä Naistenhurmaajat.

Oulun kaupunginteatterin syyskauden liput myynnissä

Oulun kaupunginteatterin ensi syksyn liput ovat nyt myynnissä. Syksyn ohjelmistossa uusia näytelmiä ovat Naistenhurmaajat, Punainen viiva -ooppera, Kaaos sekä Sotaturistit.

Huippu-urheilijoille vuorotteluvapaa!

Olen aina välillä ihmetellyt toimittajien ”vimmaa” kysyä jo vähän ainakin urallaan varttuneemmalta urheilijalta milloin tämä aikoo kenties lopettaa huippu-urheilun? Toki taustalla on aina osin uutisen metsästys, mutta silti. Tosiasiassa vain harva ihminen pystyy suunnitellusti tekemään päätöksiä, joita voisi tavallaan verrata vaikkapa ”pikku kuolemaksi”.

Huippu-urheilijoille vuorotteluvapaa!

Olen aina välillä ihmetellyt toimittajien ”vimmaa” kysyä jo vähän ainakin urallaan varttuneemmalta urheilijalta milloin tämä aikoo kenties lopettaa huippu-urheilun? Toki taustalla on aina osin uutisen metsästys, mutta silti. Tosiasiassa vain harva ihminen pystyy suunnitellusti tekemään päätöksiä, joita voisi tavallaan verrata vaikkapa ”pikku kuolemaksi”.

Kulttuurirahaston apurahat haussa

Apurahalla tuetaan kainuulaisia tieteen, taiteen ja kulttuurin harjoittajia. Apurahaa voi nyt hakea sähköisesti.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle