Aihe: Urho Kekkonen

Suomalaiset nuoret kuulivat radiosta Kennedyn kuolemasta – miksi Yhdysvaltojen presidentin salamurha oli niin valtava järkytys?

John Kennedyn salamurha järkytti maailmaa 60 vuotta sitten.

Kari Enqvistin kolumni: Unohtakaa arvojen siilipuolustus, unohtakaa loputon somekauhistelu ja nouskaa arkipäiväisen yläpuolelle

Millenniaalit on tällä hetkellä lukumäärältään ikäluokista suurin. Se sikisi toivosta, syntyi uskosta parempaan. Siksi sen moraalinen velvoite on tuoda kadonnut toivo takaisin, pohtii Enqvist.

Yksi vatsatanssi, toinen hilkulla olympialaisiin, kolmas golfin pioneeri – näin Suomen presidentit harrastivat urheilua

75 vuotta täyttävä presidentti Sauli Niinistö haastaa suomalaiset liikkumaan kävelytempauksella. Suomen presidenteistä monet muutkin ovat olleet liikunnallisia ja jopa kilpaurheilijoita.

Toimittajat etsivät parasta paikkaa nähdä Suomesta Venäjälle – pian Venäjä oli ihan silmien edessä

Suomesta näkee helposti Venäjälle vain, jos tietää oikeat paikat. Lähde katsomaan, mistä Venäjälle näkee.

Kari Enqvistin kolumni: On mahdotonta sanoa oliko Suomen puolueettomuus oikeasti menestystarina

On ilmeistä, millä suunnalla pahuuden määrä on ylivertainen. Sen tunnustaminen on sekä tärkeää että moraalista, kirjoittaa Enqvist.

Joonas Konstigin kolumni: Niin kauan kuin olen elänyt, Suomi on ollut puolueeton maa – mutta nyt ei enää ole

Suomi on esittänyt puolueetonta sata vuotta, mutta naamio on Naton myötä historiallisesti riisuttu, kirjoittaa Konstig

Suomen poliittisen historian suurin tietovuotaja on nyt selvillä – professorin mukaan ei ole yllätys, että vuoto tuli Kekkosen lähipiiristä

Helsingin Sanomien mukaan Zavidovo-muistion vuotaja vuonna 1972 oli presidentin kansliapäällikkö Antero Jyränki. Salainen muistio sisälsi tietoa Kekkosen ja neuvostojohtajien välisistä keskusteluista.

Valokuvaajat tallensivat filmille kuningatar Elisabet II:n vierailun Suomessa vuonna 1976

Filmiä kului, kun kuvaajat tallensivat kuningatar Elisabet II:n ensimmäistä Suomen-vierailua herkeämättä. Ylen arkistosta löytyi valokuvanegatiiveja, jotka digitoitiin yleisön nähtäväksi.

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Uutta ulkopolitikkaa etsimässä

Pilareilla ulkopolitiikan perusteiden kuvaajana on perinteitä Kekkosesta asti. Nyt kun Niinistön mallin Venäjä-pilari romahti, on edessä uuden rakennelman suunnittelu. Ja sillä on kiire, kirjoittaa Riiheläinen.

Kekkosen sotilaspalvelija kirjoitti poliittisen satiirin – Janne Kuusi vannoi aikanaan vaitiolovalansa "järjettömässä humalassa" olleelle kenraalille

Suomalaisen vahvan johtajan kaipuu huvittaa Kekkosesta poliittisen satiirin kirjoittanutta Janne Kuusta. Uudenlaisen äänikirjan luonut kirjailija antaa myös satikutia äänikirjojen bulkkituotannolle.

Matti Mörttisen kolumni: Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan

Rauhan puolesta puhujat ovat turhaan jääneet paitsioon Natoon pyrkivän Suomen julkisessa keskustelussa, kirjoittaa Mörttinen.

Nato ei ollut optio UKK:lle 1965 – katso kuvagalleria siitä, miten Yle restauroi kansakunnan historiaa jälkipolville

Presidentti Urho Kekkosen puolustuspoliittiinen kanta ei jäänyt epäselväksi vuonna 1965 filmatusta puheesta. "Suomi silloin muodostuisi Neuvostoliitolle vihamielisen suurvaltaryhmän eteentyönnetyksi tukikohdaksi, joka joutuisi aina taistelutantereeksi, milloin tahansa siitä riippumattomat suurpoliittiset ristiriidat johtavat sotaan." Puhe on vain yksi lukuisista arkistofilmeistä, joita Yle digitoi ennen kuin aika tuhoaa filmit.

Naapurin ilmianto riitti passittamaan nuoren naisen työleirille jatkosodan aikana – tutkija: "Leireille määrättiin aika heppoisin perustein"

Suomessa oli vuosina 1942–1944 kymmeniä työleirejä, joille lähetettiin pääasiassa "työtä vieroksuvia" naisia.

Joonas Konstigin kolumni: Onko Sanna Marin seuraava Kekkonen?

Johtajalle ulkomuoto on hyve, ja pääministeri Marin näyttää ymmärtävän sen poikkeuksellisella tavalla, kirjoittaa Konstig.

Venäjä päättää 48 vuoden pituisen aikakauden – katso, kuinka presidentti Kekkonen vihki kaasuhanan käyttöön "hyvien naapurisuhteiden kunniaksi"

Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu lauantaiaamuna. Energiatekniikan professori uskoo, että muutos antaa sysäyksen uusien vihreiden polttoaineiden yhä kannattavammalle toiminnalle.

Lauri Kontron kolumni: Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi

Kun Moskova aivastaa, koko Eurooppa saa flunssan, kirjoittaa Kontro.

Matti Mörttisen kolumni: Somettuminen on uusi suomettuminen

Jokaisella aikakaudella on syntinsä, ja uusi sukupolvi avaa aina aiemmat synnit kaikkien kauhisteltavaksi, kirjoittaa Mörttinen.

Suomesta Ety-järjestön puheenjohtajamaa juhlavuonna 2025 – ulkoministeri Haavisto vahvisti tiedotustilaisuudessa

Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista, joka loi pohjan nykyiselle Ety-järjestölle.

Noottikriisi vei Kekkosen Havaijilta Novosibirskiin 60 vuotta sitten – kuuntele Elävästä arkistosta, miltä kriisi kuulosti

Miltä noottikriisi kuulosti?

60 vuotta sitten Siperiassa ratkaistiin kriisi, minkä ansiosta Kekkonen pysyi vallassa – selvitimme, mitä Novosibirskissä muistetaan noottikriisistä

Tasan 60 vuotta sitten presidentti Urho Kaleva Kekkonen matkusti Siperian “pääkaupunkiin” Novosibirskiin ratkomaan Suomen ja Neuvostoliiton välistä poliittista kriisiä. Novosti Ylen toimittaja vieraili kaupungissa ottamassa selvää, mitä siellä muistetaan Kekkosen vierailusta ja noottikriisistä.

Ruotsin mahtimies Jacob Wallenberg haluaisi lisää pohjoismaista yhteispeliä ja Ruotsille eurorahan

Sijoitusyhtiö Investorin hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg korostaa, että yritysten oikea kilpailukyky ei synny heikommalla valuutalla vaan paremmilla tuotteilla. Talouskasvua ja työpaikkoja syntyy hänen mukaansa parhaiten, jos yritykset saadaan investoimaan kotimaahan.

Metsähallitus kunnosti liitereitä, lintutorneja ja tupia Urho Kekkosen ja Lemmenjoen kansallispuistoissa

Kunnostustyöt ovat tarpeen, sillä kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat alkuvuonna. Lemmenjoen kansallispuistossa kävi puolet enemmän retkeilijöitä kuin edellisvuonna.

Tämä testi pitäisi polttaa! En ole tosin vielä tehnyt sitä, mutta olen kuullut... – Uskallatko selvittää kuinka pärjäisit suomettumisen aikana?

Leikkimielisessä testissä 7 kysymystä.

Näin suomettuminen näkyi aikansa ohjelmissa ja elokuvissa – tunnetko ilmiön, joka laittoi toimittajat vaikeaan asemaan?

Mistä puhumme, kun puhumme suomettumisesta?

Tamminiemen pesänjakajien isä Aarno Laitinen oli journalismin jättiläinen, jolle feministit ja kasvissyöjät olivat punainen vaate

Paljastuskirja Tamminiemen pesänjakajat syntyi toimittaja Aarno Laitisen ideasta ja muutti poliittista journalismia. Päättäjät eivät enää saaneet olla rauhassa. Aarno Laitinen kuoli eilen 78-vuotiaana. Kolme henkilöä arvioi kirjan merkitystä.

Entä, jos Viipuri olisikin siirretty Pohjanmaalle? Anna Kortelainen kuvitteli sotavuosien historian uusiksi

"Ei olisi sitä kivuliasta haavaa, joka arpeutuu."

"Sellainen kirja pitäisi polttaa" – Paljastuskirja sekoitti Suomen politiikan 40 vuotta sitten, eikä päättäjien asema enää palautunut entiselleen

Tamminiemen pesänjakajat -kirja puki Suomen päättäjistä sanoiksi asioita, joita ei sanottu ääneen mutta joita aavisteltiin. Tuore Pesänlikaajat-dokumentti perkaa lennokkaasti sen, miksi kirja oli poliittinen skandaali 40 vuotta sitten.

Kekkonen sai neuvon harkita ydinasetta Suomelle – uusi kirja piirtää uskomattoman kuvan sotilastiedustelusta sodan aikana ja sen jälkeen

Tiedustelua pyöritettiin kirjan mukaan yksityisellä säätiö- ja yritysrahalla. Rahaa toiminnan pyörittämiseen tuli myös ulkomailta.

"The Mediator" wins Koivisto memorial design contest

The Mauno Koivisto memorial is slated to be ready by autumn 2023.

Kansanedustaja Mikko Kärnä: Yksi Rauman telakalla rakennettavista sotalaivoista kastettava Kekkoseksi

Keskustan kansanedustaja esittää sotalaivan nimeämistä kunnianosoituksena presidentti Urho Kekkoselle, jonka kuolemasta tulee tänään kuluneeksi 35 vuotta.

Taimenlive tarjoaa näkymän presidentti Kekkosen luottokosken kuohuihin – "Pinnanalainen elämä tuntuu kiinnostavan ihmisiä"

Konnevedellä sijaitsevan Siikakosken vedenalaista elämää pystyy nyt tarkkailemaan Taimenliven kautta. Konneveden koskireitti on eteläisen Suomen merkittävin villin järvitaimenen lisääntymisalue.

Vain harva tiesi, missä Urho ja Sylvi Kekkosen vanha maatila sijaitsi – Suomen puolelle jäi vain pieni kiila

Lappeenrannan Hiivaniemessä on kaivettu esiin Urho ja Sylvi Kekkosen omistaman maatilan Suomen puolelle jääneet rajat. Suurin osa tilasta piti luovuttaa sotien jälkeen Neuvostoliitolle.

Kekkonen, Trump, Putin ja Ridge Forrester seisovat vieretysten metsässä – itseoppinut taiteilija pitää töitään Suomen suurimpana nykykansantaiteena

Seppo Laatusen ateljeessa Jaalassa on esillä kymmeniä suuria puuveistoksia, joista osa kuvaa julkisuuden henkilöitä. 20 vuotta veistoksia tehnyt Laatunen nimittää töitään maan suurimmiksi ITE-taideteoksiksi.

Ǩiõcc videost, måkam teeuʹr käunnʼje puålddum mieʹccest – Sääʹmjânnmest kaartʼtet teuʹrršlaajid šeeʹllemneävvaivuiʹm

Meäʹcchalltõs tuejjad Salla da Suâlčiõʹlj vuuʹdin teuʹrrčiõlǥtõõzz šeeʹllemneävvaivuiʹm. Neävv lie Urho Kekkonen meersažmieʹcc saujjvueʹzzest, Kaitamaa-vuuʹdest, kååʹtt lij koʹrjjuum pueʹldeeʹl.

Urho Kekkoselle tilattiin arvokas lahja, jota presidentti ei ikinä saapunut noutamaan – vuosikymmenten jälkeen se on vihdoin kunnostettu

Kekkosta varten teetetty vene jäi Imatran ilmailukerhon haltuun, ja nyt liki 60 vuotta myöhemmin se on vihdoin kunnostettu.

Urho Kekkonen olisi nykyaikana seurattu mies somessa

Kekkonen olisi aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Kekkonen putkahtaa puhelimen näytölle synnyinkotinsa pihalla – mobiilikierrokset herättävät henkiin yhä useamman matkakohteen

Pohjois-Savossa sijaitseva Pielavesi hakee uutta puhtia matkailuun uuden tekniikan avulla. Kunnassa avattiin AR-kierros, jonka pääosassa on presidentti Kekkonen.

Kari Enqvistin kolumni: Rohkeus ajatella suuria on Suomessa menetetty

Jos poliitikko ei pysty seisomaan arvojensa takana, on parempi väistyä syrjään. Jos hän ei kykene piirtämään äänestäjilleen uskottavaa kokonaiskuvaa maailmasta, on parempi antaa tila niille, jotka siihen pystyvät, kirjoittaa Enqvist.

Pekka Seppäsen kolumni: Maapallo kääntyi nurinpäin

Meillä olisi erilainen maailmankuva, jos maailman kuva olisi erilainen, pohtii Seppänen.

Tiedusteluelämäkerta paljastaa: Pääesikunta ulkoisti salaisen kommunistiurkinnan yksityiselle "Puskalan Putiikille"

Urkittujen kommunistipapereiden jakelun piirissä oli 1970-luvulla lähes 300 päättäjää. Puskalan raportit toimitettiin muun muassa presidentti Urho Kekkoselle. "Putiikin" rahoitus tuli osin Yhdysvalloista. Salaäänitykset paljastuivat vain kerran.

Katsojien reaktio Kekkoseen teatterilavalla yllätti näyttelijä Janne Reinikaisen: "Yleisö käyttäytyi kuin lastennäytelmässä"

Näyttelijä-ohjaaja on muuntautunut Urho Kekkoseksi kaksikin kertaa.

Kajaanin lukiokoulutuksen yli satavuotinen taival on ollut värikäs – Kekkonen tehtaili jälki-istuntoja, koronakevät muutti opiskelua

Koulunkäynti on keskeytynyt Kajaanissa kahdesti sotien takia. Viime vuonna koronaepidemia siirsi lukiolaiset etäopetukseen.

Yle sai presidentti Niinistön tuoreimman terveysselvityksen – ei sairauksia tai oireita, jotka vaikuttaisivat tehtävän hoitamiseen

Viimeksi tasavallan presidentin kanslia kertoi Niinistön terveydentilasta viime vuoden helmikuussa.

"Ei Lappiin luonnon takia tulla, vaan ryyppäämään ja parittelemaan" – kansallispuistoja pidettiin aiemmin höpötyksenä ja metsäteollisuuden tuhona

Suomalaisten suhtautuminen kansallispuistoihin on tehnyt täyskäännöksen yhden sukupolven aikana.

Mo presideanta Kekkonen oaččui sámegávtti? Dán ja eará muitalusaid Inger-Mari Aikio čohkkii bearpmaid sisa Buolbmátjávrri gilis

Inger-Mari Aikio ovttas eará buolbmatjávrelaččaiguin čohkkii gillái ja gili olbmuide guoskevaš muitalusaid girjin.

Toni Viljanmaan kolumni: Identiteettien väliset riidat pitää reilusti tunnustaa, jotta niitä voidaan ratkoa

Suomi tarvitsee aitoa kilpailua ajatuksista. Rosoisia ääniä ei pidä pelätä, vaan myös niiden pitää kuulua, kirjoittaa Toni Viljanmaa.

Suomalainen soutuvaltias johti olympiavoittajien rynnistystä vuonna 1980 – kisakylän jääpaloista koitui ongelmia: "Tuli erilainen kisa kuin yleensä"

Pertti Karppinen hallitsi lajiaan kolmissa kesäolympialaisissa suvereenisti.

Väinö Linnan tuotannossa on yksi asia, joka sotii mahtavan maineen kanssa – kansalliseksi ikoniksi nousseen kirjailijan syntymästä sata vuotta

Listaamme tässä jutussa kuusi asiaa, joita et ehkä tiennyt Väinö Linnasta. Listan kuudes kohta on ehkä yllättävin.

Jani Halmeen kolumni: Suomessa ne hienoimmatkin juhlat ovat sangen tavalliset 

Linnan juhlissa on leppoisampaa ja tavallisempaa kuin moni kuvittelee. Suomi on Suomi ja suomalaiset suomalaisia korskeimmillaankin, kirjoittaa Jani Halme.

Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle? Teema juhlii itsenäisyyspäivää koko viikon!

Linnan juhlien tunnelmaa takavuosilta sekä Jorma Uotinen 70!