Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

Kari Enqvistin kolumni: Unohtakaa arvojen siilipuolustus, unohtakaa loputon somekauhistelu ja nouskaa arkipäiväisen yläpuolelle

Millenniaalit on tällä hetkellä lukumäärältään ikäluokista suurin. Se sikisi toivosta, syntyi uskosta parempaan. Siksi sen moraalinen velvoite on tuoda kadonnut toivo takaisin, pohtii Enqvist.

 Presidentti Urho Kekkonen hiihtämässä lumituhoalueella Kiljavassa 19. helmikuuta 1959.

Yksi vatsatanssi, toinen hilkulla olympialaisiin, kolmas golfin pioneeri – näin Suomen presidentit harrastivat urheilua

75 vuotta täyttävä presidentti Sauli Niinistö haastaa suomalaiset liikkumaan kävelytempauksella. Suomen presidenteistä monet muutkin ovat olleet liikunnallisia ja jopa kilpaurheilijoita.

Svetogroskin tehdas metsän takana kuvattuna Mellunmäen hyppyrimäeltä Imaralta.

Toimittajat etsivät parasta paikkaa nähdä Suomesta Venäjälle – pian Venäjä oli ihan silmien edessä

Suomesta näkee helposti Venäjälle vain, jos tietää oikeat paikat. Lähde katsomaan, mistä Venäjälle näkee.

Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

Kari Enqvistin kolumni: On mahdotonta sanoa oliko Suomen puolueettomuus oikeasti menestystarina

On ilmeistä, millä suunnalla pahuuden määrä on ylivertainen. Sen tunnustaminen on sekä tärkeää että moraalista, kirjoittaa Enqvist.

Joonas Konstig, Helsinki, 05.06.2020

Joonas Konstigin kolumni: Niin kauan kuin olen elänyt, Suomi on ollut puolueeton maa – mutta nyt ei enää ole

Suomi on esittänyt puolueetonta sata vuotta, mutta naamio on Naton myötä historiallisesti riisuttu, kirjoittaa Konstig

Antero Jyränki.

Suomen poliittisen historian suurin tietovuotaja on nyt selvillä – professorin mukaan ei ole yllätys, että vuoto tuli Kekkosen lähipiiristä

Helsingin Sanomien mukaan Zavidovo-muistion vuotaja vuonna 1972 oli presidentin kansliapäällikkö Antero Jyränki. Salainen muistio sisälsi tietoa Kekkosen ja neuvostojohtajien välisistä keskusteluista.

Englannin kuningatar Elisabet II vierailulla Sibeliuksen puistossa. Vasemmalla  tunnistamaton mies, keskellä kuningatar Elisabet (silmät kiinni) ja Helsingin  kaupunginjohtaja Teuvo Aura ja oikealla prinssi Philip (nauraa).

Valokuvaajat tallensivat filmille kuningatar Elisabet II:n vierailun Suomessa vuonna 1976

Filmiä kului, kun kuvaajat tallensivat kuningatar Elisabet II:n ensimmäistä Suomen-vierailua herkeämättä. Ylen arkistosta löytyi valokuvanegatiiveja, jotka digitoitiin yleisön nähtäväksi.

Kolumnisti  "Rysky" Riiheläinen

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Uutta ulkopolitikkaa etsimässä

Pilareilla ulkopolitiikan perusteiden kuvaajana on perinteitä Kekkosesta asti. Nyt kun Niinistön mallin Venäjä-pilari romahti, on edessä uuden rakennelman suunnittelu. Ja sillä on kiire, kirjoittaa Riiheläinen.

Tuhatmäärin Kekkosia katsoo eteenpäin. Kekkosia on silmänkantamattomiin.

Kekkosen sotilaspalvelija kirjoitti poliittisen satiirin – Janne Kuusi vannoi aikanaan vaitiolovalansa "järjettömässä humalassa" olleelle kenraalille

Suomalaisen vahvan johtajan kaipuu huvittaa Kekkosesta poliittisen satiirin kirjoittanutta Janne Kuusta. Uudenlaisen äänikirjan luonut kirjailija antaa myös satikutia äänikirjojen bulkkituotannolle.

Matti Mörttinen

Matti Mörttisen kolumni: Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan

Rauhan puolesta puhujat ovat turhaan jääneet paitsioon Natoon pyrkivän Suomen julkisessa keskustelussa, kirjoittaa Mörttinen.

Konservaattori Sarah Lagrilliere entisöi vanhaa filmiä.

Nato ei ollut optio UKK:lle 1965 – katso kuvagalleria siitä, miten Yle restauroi kansakunnan historiaa jälkipolville

Presidentti Urho Kekkosen puolustuspoliittiinen kanta ei jäänyt epäselväksi vuonna 1965 filmatusta puheesta. "Suomi silloin muodostuisi Neuvostoliitolle vihamielisen suurvaltaryhmän eteentyönnetyksi tukikohdaksi, joka joutuisi aina taistelutantereeksi, milloin tahansa siitä riippumattomat suurpoliittiset ristiriidat johtavat sotaan." Puhe on vain yksi lukuisista arkistofilmeistä, joita Yle digitoi ennen kuin aika tuhoaa filmit.

Suuri joukko ihmisiä ryhmäkuvassa.

Naapurin ilmianto riitti passittamaan nuoren naisen työleirille jatkosodan aikana – tutkija: "Leireille määrättiin aika heppoisin perustein"

Suomessa oli vuosina 1942–1944 kymmeniä työleirejä, joille lähetettiin pääasiassa "työtä vieroksuvia" naisia.

Joonas Konstig, Helsinki, 05.06.2020

Joonas Konstigin kolumni: Onko Sanna Marin seuraava Kekkonen?

Johtajalle ulkomuoto on hyve, ja pääministeri Marin näyttää ymmärtävän sen poikkeuksellisella tavalla, kirjoittaa Konstig.

Gasgrid Finlandin maakaasuputkia Kouvolan toimipisteellä.

Venäjä päättää 48 vuoden pituisen aikakauden – katso, kuinka presidentti Kekkonen vihki kaasuhanan käyttöön "hyvien naapurisuhteiden kunniaksi"

Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu lauantaiaamuna. Energiatekniikan professori uskoo, että muutos antaa sysäyksen uusien vihreiden polttoaineiden yhä kannattavammalle toiminnalle.

Lauri Kontro

Lauri Kontron kolumni: Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi

Kun Moskova aivastaa, koko Eurooppa saa flunssan, kirjoittaa Kontro.

Matti Mörttinen

Matti Mörttisen kolumni: Somettuminen on uusi suomettuminen

Jokaisella aikakaudella on syntinsä, ja uusi sukupolvi avaa aina aiemmat synnit kaikkien kauhisteltavaksi, kirjoittaa Mörttinen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi medialle Afganistanin tilannetta eduskunnassa 18. elokuuta.

Suomesta Ety-järjestön puheenjohtajamaa juhlavuonna 2025 – ulkoministeri Haavisto vahvisti tiedotustilaisuudessa

Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista, joka loi pohjan nykyiselle Ety-järjestölle.

Kekkonen novosibirsk

60 vuotta sitten Siperiassa ratkaistiin kriisi, minkä ansiosta Kekkonen pysyi vallassa – selvitimme, mitä Novosibirskissä muistetaan noottikriisistä

Tasan 60 vuotta sitten presidentti Urho Kaleva Kekkonen matkusti Siperian “pääkaupunkiin” Novosibirskiin ratkomaan Suomen ja Neuvostoliiton välistä poliittista kriisiä. Novosti Ylen toimittaja vieraili kaupungissa ottamassa selvää, mitä siellä muistetaan Kekkosen vierailusta ja noottikriisistä.

henkilökuva - Jacob Wallenberg

Ruotsin mahtimies Jacob Wallenberg haluaisi lisää pohjoismaista yhteispeliä ja Ruotsille eurorahan

Sijoitusyhtiö Investorin hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg korostaa, että yritysten oikea kilpailukyky ei synny heikommalla valuutalla vaan paremmilla tuotteilla. Talouskasvua ja työpaikkoja syntyy hänen mukaansa parhaiten, jos yritykset saadaan investoimaan kotimaahan.

Puinen käymälä edestäpäin kuvattuna, kaksi ovea.

Metsähallitus kunnosti liitereitä, lintutorneja ja tupia Urho Kekkosen ja Lemmenjoen kansallispuistoissa

Kunnostustyöt ovat tarpeen, sillä kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat alkuvuonna. Lemmenjoen kansallispuistossa kävi puolet enemmän retkeilijöitä kuin edellisvuonna.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (vas) ja toimittaja Aarno Laitinen pelasivat shakkia eduskunnan kuppilassa perjantaina. Taustalla Jarkko Juselius ja Jaakko Hautamäki.

Tamminiemen pesänjakajien isä Aarno Laitinen oli journalismin jättiläinen, jolle feministit ja kasvissyöjät olivat punainen vaate

Paljastuskirja Tamminiemen pesänjakajat syntyi toimittaja Aarno Laitisen ideasta ja muutti poliittista journalismia. Päättäjät eivät enää saaneet olla rauhassa. Aarno Laitinen kuoli eilen 78-vuotiaana. Kolme henkilöä arvioi kirjan merkitystä.

Kekkonen, Koivisto ja Kekkosen seuraajaksi kaavailtu Ahti Karjalainen.

"Sellainen kirja pitäisi polttaa" – Paljastuskirja sekoitti Suomen politiikan 40 vuotta sitten, eikä päättäjien asema enää palautunut entiselleen

Tamminiemen pesänjakajat -kirja puki Suomen päättäjistä sanoiksi asioita, joita ei sanottu ääneen mutta joita aavisteltiin. Tuore Pesänlikaajat-dokumentti perkaa lennokkaasti sen, miksi kirja oli poliittinen skandaali 40 vuotta sitten.

Reservin vänrikki Kalle Lehmus (oik.), kapteeni Reino "Palle Palmroth ja reservin vänrikki J.O. Tallqvist valmistautuvat radiolähetykseen lokakuussa 1939

Kekkonen sai neuvon harkita ydinasetta Suomelle – uusi kirja piirtää uskomattoman kuvan sotilastiedustelusta sodan aikana ja sen jälkeen

Tiedustelua pyöritettiin kirjan mukaan yksityisellä säätiö- ja yritysrahalla. Rahaa toiminnan pyörittämiseen tuli myös ulkomailta.

Mauno Koiviston muistomerkki kilpailu.

"The Mediator" wins Koivisto memorial design contest

The Mauno Koivisto memorial is slated to be ready by autumn 2023.

Pohjanmaa-luokan sotalaivan havainnekuva

Kansanedustaja Mikko Kärnä: Yksi Rauman telakalla rakennettavista sotalaivoista kastettava Kekkoseksi

Keskustan kansanedustaja esittää sotalaivan nimeämistä kunnianosoituksena presidentti Urho Kekkoselle, jonka kuolemasta tulee tänään kuluneeksi 35 vuotta.

Vedenalainen kamera Siltapalkin juuressa.

Taimenlive tarjoaa näkymän presidentti Kekkosen luottokosken kuohuihin – "Pinnanalainen elämä tuntuu kiinnostavan ihmisiä"

Konnevedellä sijaitsevan Siikakosken vedenalaista elämää pystyy nyt tarkkailemaan Taimenliven kautta. Konneveden koskireitti on eteläisen Suomen merkittävin villin järvitaimenen lisääntymisalue.

Taulu, jossa on Urho ja Sylvi Kekkosen kuva

Vain harva tiesi, missä Urho ja Sylvi Kekkosen vanha maatila sijaitsi – Suomen puolelle jäi vain pieni kiila

Lappeenrannan Hiivaniemessä on kaivettu esiin Urho ja Sylvi Kekkosen omistaman maatilan Suomen puolelle jääneet rajat. Suurin osa tilasta piti luovuttaa sotien jälkeen Neuvostoliitolle.

Seppo Laatusen puuveistos, joka esittää Urho Kekkosta onki ja kala kädessä.

Kekkonen, Trump, Putin ja Ridge Forrester seisovat vieretysten metsässä – itseoppinut taiteilija pitää töitään Suomen suurimpana nykykansantaiteena

Seppo Laatusen ateljeessa Jaalassa on esillä kymmeniä suuria puuveistoksia, joista osa kuvaa julkisuuden henkilöitä. 20 vuotta veistoksia tehnyt Laatunen nimittää töitään maan suurimmiksi ITE-taideteoksiksi.

Sodankylän Kaitamaalla tehdään hyöntesikartoituksia.

Ǩiõcc videost, måkam teeuʹr käunnʼje puålddum mieʹccest – Sääʹmjânnmest kaartʼtet teuʹrršlaajid šeeʹllemneävvaivuiʹm

Meäʹcchalltõs tuejjad Salla da Suâlčiõʹlj vuuʹdin teuʹrrčiõlǥtõõzz šeeʹllemneävvaivuiʹm. Neävv lie Urho Kekkonen meersažmieʹcc saujjvueʹzzest, Kaitamaa-vuuʹdest, kååʹtt lij koʹrjjuum pueʹldeeʹl.

Kaksi miestä vetää soutuvenettä rantaan

Urho Kekkoselle tilattiin arvokas lahja, jota presidentti ei ikinä saapunut noutamaan – vuosikymmenten jälkeen se on vihdoin kunnostettu

Kekkosta varten teetetty vene jäi Imatran ilmailukerhon haltuun, ja nyt liki 60 vuotta myöhemmin se on vihdoin kunnostettu.

Viikattuja pinkkejä t-paitoja, joissa on Kekkosen kuva.

Urho Kekkonen olisi nykyaikana seurattu mies somessa

Kekkonen olisi aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Varkauden teatterin johtaja Kari Suhonen pukeutuneena ruskeaan 1960-luvun miesten pukuun.

Kekkonen putkahtaa puhelimen näytölle synnyinkotinsa pihalla – mobiilikierrokset herättävät henkiin yhä useamman matkakohteen

Pohjois-Savossa sijaitseva Pielavesi hakee uutta puhtia matkailuun uuden tekniikan avulla. Kunnassa avattiin AR-kierros, jonka pääosassa on presidentti Kekkonen.

Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

Kari Enqvistin kolumni: Rohkeus ajatella suuria on Suomessa menetetty

Jos poliitikko ei pysty seisomaan arvojensa takana, on parempi väistyä syrjään. Jos hän ei kykene piirtämään äänestäjilleen uskottavaa kokonaiskuvaa maailmasta, on parempi antaa tila niille, jotka siihen pystyvät, kirjoittaa Enqvist.

Kuvassa kolumnisti Pekka Seppänen.

Pekka Seppäsen kolumni: Maapallo kääntyi nurinpäin

Meillä olisi erilainen maailmankuva, jos maailman kuva olisi erilainen, pohtii Seppänen.

Kuva kirjassa Puskalan Putiikki

Tiedusteluelämäkerta paljastaa: Pääesikunta ulkoisti salaisen kommunistiurkinnan yksityiselle "Puskalan Putiikille"

Urkittujen kommunistipapereiden jakelun piirissä oli 1970-luvulla lähes 300 päättäjää. Puskalan raportit toimitettiin muun muassa presidentti Urho Kekkoselle. "Putiikin" rahoitus tuli osin Yhdysvalloista. Salaäänitykset paljastuivat vain kerran.

lukiolaisia

Kajaanin lukiokoulutuksen yli satavuotinen taival on ollut värikäs – Kekkonen tehtaili jälki-istuntoja, koronakevät muutti opiskelua

Koulunkäynti on keskeytynyt Kajaanissa kahdesti sotien takia. Viime vuonna koronaepidemia siirsi lukiolaiset etäopetukseen.

tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Yle sai presidentti Niinistön tuoreimman terveysselvityksen – ei sairauksia tai oireita, jotka vaikuttaisivat tehtävän hoitamiseen

Viimeksi tasavallan presidentin kanslia kertoi Niinistön terveydentilasta viime vuoden helmikuussa.

Urho Kekkonen

Mo presideanta Kekkonen oaččui sámegávtti? Dán ja eará muitalusaid Inger-Mari Aikio čohkkii bearpmaid sisa Buolbmátjávrri gilis

Inger-Mari Aikio ovttas eará buolbmatjávrelaččaiguin čohkkii gillái ja gili olbmuide guoskevaš muitalusaid girjin.

Toni Viljanmaa

Toni Viljanmaan kolumni: Identiteettien väliset riidat pitää reilusti tunnustaa, jotta niitä voidaan ratkoa

Suomi tarvitsee aitoa kilpailua ajatuksista. Rosoisia ääniä ei pidä pelätä, vaan myös niiden pitää kuulua, kirjoittaa Toni Viljanmaa.

Väinö Linna työhuoneessaan 1974

Väinö Linnan tuotannossa on yksi asia, joka sotii mahtavan maineen kanssa – kansalliseksi ikoniksi nousseen kirjailijan syntymästä sata vuotta

Listaamme tässä jutussa kuusi asiaa, joita et ehkä tiennyt Väinö Linnasta. Listan kuudes kohta on ehkä yllättävin.

Jani Halme

Jani Halmeen kolumni: Suomessa ne hienoimmatkin juhlat ovat sangen tavalliset 

Linnan juhlissa on leppoisampaa ja tavallisempaa kuin moni kuvittelee. Suomi on Suomi ja suomalaiset suomalaisia korskeimmillaankin, kirjoittaa Jani Halme.

Jorma Uotinen istuu pallotuolissa.

Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle? Teema juhlii itsenäisyyspäivää koko viikon!

Linnan juhlien tunnelmaa takavuosilta sekä Jorma Uotinen 70!

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle