Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

suomalaisia ja venäläisiä rajankävijöitä tupakalla

Uusi tutkimus: Välirauhan rajasta tuli suomalaisille surmanloukku – ihmisiä siepattiin ja tapettiin rauhasta huolimatta

Suomen uusi itäraja vedettiin talvisodan jälkeen Moskovassa karttaan leveällä kynällä, mutta maastossa kyse oli kilometreistä. Dosentti Juha Pohjosen mukaan epämääräisen rajan väärälle puolelle joutui yli 200 ihmistä, joista vain harva palasi hengissä.

Toimittajat Porkkalassa

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Raja-alueen puomi nostettiin 26. tammikuuta 1956.

presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen.

Välirauhan aika

Välirauha on ajanjakso talvisodan ja jatkosodan välillä.

Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

Poikkeuksellinen julistus jatkosodan alkumetreillä.

Yle Areena logo.

Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

Kaksi lottaa sähköttäjinä jatkosodassa.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

Yle Areena logo.

Jäähyväiset aseveljille

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

Yle Areena logo.

Miinanraivausta Suomenlahdella

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Yle Areena logo.

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Heikki Ylikangas (2007).

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Uusi luku teloitettujen määrästä kohahdutti vuonna 2007.

Lentäjä Ilmari Juutilainen

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Suomi hyökkää yli vanhan rajan

Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.

Konekivääri valmiina.

Rukajärvi vallattu

Martti Jukolan raportti Rukajärveltä 1941

Jatkosota. Karhumäki, Itä-Karjala. Karhumäen rautatieasema. Eino Nurmi (oikealla) asemarakennuksen edustalla. Sotilaita ja lähdössä oleva sotilasjuna asemalla.

Karhumäen valtaus 1941

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

Vanha raja ylitettiin heinäkuun lopulla 1941.

Karjalankadun ja Äyräpäänkadun risteyksessä Viipurissa 1941.

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

Radioauto kapulasillalla 1941.08.01

Jatkosodan pohjoisrintama 1941

Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa.

Etulinjan miehiä korsunsa ovella aselevon aamuna 4.9.1944

Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon

Radiohaastatteluja jatkosodan ratkaisuvaiheesta kesällä 1944

Hanko 1960-luvulla.

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Yle Areena logo.

Huhtiniemen mysteeri

Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.

Naisia tekemässä käsitöitä talkoovoimin.

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Mies talon raunioilla välirauhan aikaan

Suomi nousee tuhkasta

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Gerda Rytin puhe jatkosodan alussa

Rouva Ryti kannusti suomalaisia auttamaan toisiaan.

Suursaaren valtaus 1942

Suomalaiset palauttivat Suursaaren itselleen 1942.

Sokeutunut sotilas ja opaskoira ylittävät katua.

Opaskoirat sodassa sokeutuneiden apuna

Näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin opaskoiria.

Naisia seuraamassa itsenäisyyspäivän paraatia 1940 Helsngissä

Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

Yle Areena logo.

Sota-Helsingin kasvot

Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Väinö Tanner osallistui maaottelumarssille sikaria tuprutellen

Maaottelumarssilla vuonna 1941 nähtiin koko kansa

Väinö Tanner marssi sikaria tuprutellen

Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus.

Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

Kyösti Kallion hautajaiset.

Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

Sotilas katsoo kiiikarilla

Suomi hyökkää Saksan rinnalla

Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys

Jatkosodan rintama murtuu

Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

Sotilaita radion äärellä.

Suomi siirtyy rauhan kauteen

Autenttisia äänikuvia keväältä 1940.

Yle Areena logo.

Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

Kyösti Kallio puhui siirtoväelle 12.4.1940

Yle Areena logo.

Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan

Pekka Tiilikaisen haastattelu vuodelta 1940

Yle Areena logo.

Suomalaisvangit eivät viihtyneet naapurin leireillä

Neuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja.

Yle Areena logo.

Sörkan pojat talvisodassa

Helsinkiläisistä pojista muodostettiin talvisodassa Ässärykmentti eli ns. Sörkan rykmentti. Talvisodan päätyttyä Martti Jukola vieraili Ässärykmenttiä tapaamassa huhtikuussa 1940.

Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua

Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa

"Jälleen on vihollinen tunkeutunut alueellemme"

Yle Areena logo.

Erillissota vai sotaliitto?

Suomi katsoi joutuneensa uuteen sotaan Neuvostoliiton pommitettua sen aluetta 25.6.1941. Mutta jo sitä ennen maa oli sitoutunut sodankäyntiin Saksan rinnalla. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset kuin liittolaisella.

 Kenraali Paavo Talvela istuu tuolilla Kulosaaren kodissaan.

Paavo Talvelan sotamuistelmat

Paavo Talvelan muistelmista odotettiin sensaatiota

Suomen armeijan ylintä johtoa Leppäsyrjän rautatieasemalla tarkastusmatkalla Aunukseen ja Syvärille. Asemalla mm ylipäällikkö, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, kenraaliluutnantti Karl Rudolf Walden (puolustusministeri), tykistönkenraali Vilho Petter

Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia

”Ilman Mannerheimiä ei itsenäistä Suomea olisi.”

Marsalkka Mannerheim pitää puhetta syntymäpäivävastaanotollaan, istumassa mm. Adolf Hitler ja Risto Ryti (1942).

Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942

Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin salonkivaunussa.

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Vas. marsalkka Wilhelm Keitel, Hitler, Mannerheim ja presidentti Risto Ryti (1942).

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle