Moskovan rauha - uusimmat sisällöt

Suomalaisia sotilaita takaisin vallatun Viipurin rautatieaseman ratapihalla 1941.

Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi pitkään jatkosotaan – tältä kriisiaika 1941–1944 näytti ja tuntui

Katsele ja kuuntele, millaista sota oli aikalaisilleen.

suomalaisia ja venäläisiä rajankävijöitä tupakalla

Uusi tutkimus: Välirauhan rajasta tuli suomalaisille surmanloukku – ihmisiä siepattiin ja tapettiin rauhasta huolimatta

Suomen uusi itäraja vedettiin talvisodan jälkeen Moskovassa karttaan leveällä kynällä, mutta maastossa kyse oli kilometreistä. Dosentti Juha Pohjosen mukaan epämääräisen rajan väärälle puolelle joutui yli 200 ihmistä, joista vain harva palasi hengissä.

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Raja-alueen puomi nostettiin 26. tammikuuta 1956.

presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen.

Välirauhan aika

Välirauha on ajanjakso talvisodan ja jatkosodan välillä.

Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

Poikkeuksellinen julistus jatkosodan alkumetreillä.

Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

Suomalaisia sotavankeja neuvostodokumentissa (1944).

Neuvostodokumentti "Läpimurto Kannaksella" kertoi jatkosodan vaiheet voittajan näkökulmasta

Näin jatkosota esitettiin neuvostopropagandassa.

Tuntematon nainen, Ernst von Born ja maisteri Schildt Sarvilahden kartanon portailla. Maisteri Schildt haastattelee Ernst von Bornia.

Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

Lotta Svärd -järjestön valonheitinkoulutusta lotille jatkosodassa 1944.

Rintamalotan tarina – Sipi Tilus kertoo työntäyteisistä vuosista, joissa oli huolen ja surun lisäksi myös iloa

Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

Jäähyväiset aseveljille

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

Miinanraivausta Suomenlahdella

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Uusi luku teloitettujen määrästä kohahdutti vuonna 2007.

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Suomi hyökkää yli vanhan rajan

Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.

Rukajärvi vallattu

Martti Jukolan raportti Rukajärveltä 1941

Jatkosota. Karhumäki, Itä-Karjala. Karhumäen rautatieasema. Eino Nurmi (oikealla) asemarakennuksen edustalla. Sotilaita ja lähdössä oleva sotilasjuna asemalla.

Karhumäen valtaus 1941

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

Vanha raja ylitettiin heinäkuun lopulla 1941.

Karjalankadun ja Äyräpäänkadun risteyksessä Viipurissa 1941.

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

Jatkosodan pohjoisrintama 1941

Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa.

Etulinjan miehiä korsunsa ovella aselevon aamuna 4.9.1944

Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon

Radiohaastatteluja jatkosodan ratkaisuvaiheesta kesällä 1944

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Huhtiniemen mysteeri

Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.

Naisia tekemässä käsitöitä talkoovoimin.

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Suomi nousee tuhkasta

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Gerda Rytin puhe jatkosodan alussa

Rouva Ryti kannusti suomalaisia auttamaan toisiaan.

Suursaaren valtaus 1942

Suomalaiset palauttivat Suursaaren itselleen 1942.

Ote Suursaarella vuonna 1936 kuvatusta filmistä.

Ennen sotia Suursaarelle tehtiin kesäretkiä - Sodan jälkeen saaresta tuli suljettu sotilasalue

Suursaari oli ennen matkailun helmi

Sokeutunut sotilas ja opaskoira ylittävät katua.

Opaskoirat sodassa sokeutuneiden apuna

Näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin opaskoiria.

Naisia seuraamassa itsenäisyyspäivän paraatia 1940 Helsngissä

Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

Sota-Helsingin kasvot

Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Väinö Tanner osallistui maaottelumarssille sikaria tuprutellen

Maaottelumarssilla vuonna 1941 nähtiin koko kansa

Väinö Tanner marssi sikaria tuprutellen

Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

Suomi hyökkää Saksan rinnalla

Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys

Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

Suomi siirtyy rauhan kauteen

Autenttisia äänikuvia keväältä 1940.

Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

Kyösti Kallio puhui siirtoväelle 12.4.1940

Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan

Pekka Tiilikaisen haastattelu vuodelta 1940

Suomalaisvangit eivät viihtyneet naapurin leireillä

Neuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja.

Aihe: Moskovan rauha

Uusimmat artikkelit