Uusimmat artikkelit
Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi pitkään jatkosotaan – tältä kriisiaika 1941–1944 näytti ja tuntui
Katsele ja kuuntele, millaista sota oli aikalaisilleen.

Uusi tutkimus: Välirauhan rajasta tuli suomalaisille surmanloukku – ihmisiä siepattiin ja tapettiin rauhasta huolimatta
Suomen uusi itäraja vedettiin talvisodan jälkeen Moskovassa karttaan leveällä kynällä, mutta maastossa kyse oli kilometreistä. Dosentti Juha Pohjosen mukaan epämääräisen rajan väärälle puolelle joutui yli 200 ihmistä, joista vain harva palasi hengissä.
Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen
Raja-alueen puomi nostettiin 26. tammikuuta 1956.
Välirauhan aika
Välirauha on ajanjakso talvisodan ja jatkosodan välillä.
Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea
Poikkeuksellinen julistus jatkosodan alkumetreillä.
Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille
Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.
Neuvostodokumentti "Läpimurto Kannaksella" kertoi jatkosodan vaiheet voittajan näkökulmasta
Näin jatkosota esitettiin neuvostopropagandassa.
Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944
Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.
Rintamalotan tarina – Sipi Tilus kertoo työntäyteisistä vuosista, joissa oli huolen ja surun lisäksi myös iloa
Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.
Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille
Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.
Jäähyväiset aseveljille
Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.
Miinanraivausta Suomenlahdella
Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.
Miinanraivausta merellä sodan jälkeen
Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa
Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?
Uusi luku teloitettujen määrästä kohahdutti vuonna 2007.
Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944
Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.
Suomi hyökkää yli vanhan rajan
Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.
Rukajärvi vallattu
Martti Jukolan raportti Rukajärveltä 1941
Karhumäen valtaus 1941
Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.
Asemasotaa 1942-1944
Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.
Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941
Vanha raja ylitettiin heinäkuun lopulla 1941.
Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella
Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista
Jatkosodan pohjoisrintama 1941
Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa.
Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon
Radiohaastatteluja jatkosodan ratkaisuvaiheesta kesällä 1944
Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen
Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.
Huhtiniemen mysteeri
Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.
Koko kansa talkoissa
Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.
Suomi nousee tuhkasta
Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.
Gerda Rytin puhe jatkosodan alussa
Rouva Ryti kannusti suomalaisia auttamaan toisiaan.
Suursaaren valtaus 1942
Suomalaiset palauttivat Suursaaren itselleen 1942.
Ennen sotia Suursaarelle tehtiin kesäretkiä - Sodan jälkeen saaresta tuli suljettu sotilasalue
Suursaari oli ennen matkailun helmi
Opaskoirat sodassa sokeutuneiden apuna
Näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin opaskoiria.
Itsenäisyyspäivä sodan varjossa
Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti
Sota-Helsingin kasvot
Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.
Maaottelumarssilla vuonna 1941 nähtiin koko kansa
Väinö Tanner marssi sikaria tuprutellen
Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus
Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta
Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti
Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.
Suomi hyökkää Saksan rinnalla
Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys
Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944
Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen
Suomi siirtyy rauhan kauteen
Autenttisia äänikuvia keväältä 1940.
Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia
Kyösti Kallio puhui siirtoväelle 12.4.1940
Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan
Pekka Tiilikaisen haastattelu vuodelta 1940
Suomalaisvangit eivät viihtyneet naapurin leireillä
Neuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja.
Sörkan pojat talvisodassa
Helsinkiläisistä pojista muodostettiin talvisodassa Ässärykmentti eli ns. Sörkan rykmentti. Talvisodan päätyttyä Martti Jukola vieraili Ässärykmenttiä tapaamassa huhtikuussa 1940.
Suomi kääntyy Saksan suuntaan vuoden 1940 aikana
Suomi kyseli aseapua Saksasta
Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa
"Jälleen on vihollinen tunkeutunut alueellemme"
Erillissota vai sotaliitto?
Suomi katsoi joutuneensa uuteen sotaan Neuvostoliiton pommitettua sen aluetta 25.6.1941. Mutta jo sitä ennen maa oli sitoutunut sodankäyntiin Saksan rinnalla. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset kuin liittolaisella.
Paavo Talvelan sotamuistelmat
Paavo Talvelan muistelmista odotettiin sensaatiota
Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia
”Ilman Mannerheimiä ei itsenäistä Suomea olisi.”
Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942
Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin salonkivaunussa.
Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa
Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.