Aihe: Inkerinmaa

Tutkimus: Inkeriläisten autonomiatoive säikäytti presidentti Koiviston ja hän keksi kutsua heidät paluumuuttajina Suomeen

Tuore väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa inkeriläisten paluumuuton taustoista. Presidentti Mauno Koivisto kutsui inkeriläiset Suomeen, jotta hänen ei tarvinnut ottaa kantaa ulkopoliittisesta arkaan inkeriläisten autonomiatoiveeseen.

Matka inkerinsuomalaisuuteen palkittiin vuoden historiateoksena

Lea ja Santerin Pakkasen teoksen ajankohtaisuutta lisää käynnissä oleva historiaprojekti suomalaisten kohtaloista Stalinin vainoissa.

Näkemiin Neuvostoliitto on ihastuttava uutuuselokuva – kukaan ei vain tiedä, missä ja koska sen voi nähdä

Koronakaranteeni sulki elokuvateatterit. Vielä ei tiedetä, mitä nyt valmistuneille elokuville tapahtuu.

Inkerinmaalta Auschwitziin ja Siperiaan – Lea ja Lauri kertovat sukunsa vaietut tarinat

Neuvostoliiton lapset tämän päivän Suomessa.

Presidentti Koiviston lupauksesta 30 vuotta: Inkeriläisten karusta kohtalosta uskalletaan viimein kertoa

Toimittaja Lea Pakkanen kulki inkeriläisten jäljillä eri puolilla Venäjää yhdessä isänsä, toimittaja Santeri Pakkasen sekä valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa.

Inkeriläisyys pakotti pienen Eila Nikitinan työleireille Neuvostoliittoon – "Nyt ihmettelen, miksi olen lykännyt kysymyksiä"

Kun Kim Suponin kuuli vihdoin inkerinsuomalaisen mummonsa tarinan karjavaunuista ja pakkosiirroista Neuvostoliitossa, hän järkyttyi.

Venäläisiä Suomessa, suomalaisia Venäjällä – inkeriläiset haluaisivat tulla tunnustetuksi osaksi Suomen historiaa

Suomen historiassa inkeriläiset olivat pitkään vaiettu asia.

Pietarin Suomi-talo aloittaa puhtain paperein – Kaupan viimeinenkin juridinen silaus viimeistelty

Pietarin Suomi-talosta kaavaillaan vilkasta elinkeinoelämän, tieteen ja kulttuurin kohtaamispistettä.

Pietarissa pidätettiin autollinen "aseistettuja inkerinmaalaisia terroristeja" – kuuluvat Vapaa Ingria -ryhmittymään

Suomalaistaustaisten inkeriläisten mukaan Vapaa Ingria -ryhmittymällä ei ole yhteyttä oikeisiin inkeriläisiin.

Joukkohaudat piilottivat pienen kylän vaietun historian itärajalla – Suomen ainoalle keskitysleirille vietiin 2000 ihmistä

Miehikkälän keskitysleirissä säilytettiin jatkosodan aikana neuvostoliittolaisia naisia, lapsia ja vanhuksia.

Lauantai 13.5.2017 (radio)

Suomen entinen presidentti Mauno Koivisto on kuollut. Koivisto oli Suomen presidentti 12 vuotta. Presidenttinä Koivisto päätti inkerinsuomalaisten paluumuutosta. Mauno Koivistoa on muistettu monella tavalla.

Venäläismedia uutisoi presidentti Koiviston kuolemasta: "Vältti konflikteja Neuvostoliiton kanssa"

Venäjällä Koivistoa muistellaan presidentti Urho Kekkosen ulkopolitiikan jatkajana ja inkeriläisten paluumuuton aloittajana, kertoo Ylen Venäjän-toimittaja Erkka Mikkonen.

Eila jäi Karjalaan, kun naapurit muuttivat Suomeen – ja on valintaansa tyytyväinen

Pikkukylään jäänyt inkeriläinen iloitsee eläkevuosinaan suurperheestään ja elintason noususta. Hän on niin tyytyväinen oloonsa Karjalassa, että aikoo pitkästä aikaa jopa äänestää sunnuntaina Venäjän parlamenttivaaleissa.

Vaiettu kansanmurha – Jari Tervo kiinnostui inkeriläisten kohtalosta

Kirjailija Jari Tervon Matriarkka on tarina Aamu Karitsantyttärestä, joka selvisi Siperiasta ja inkeriläisten kansanmurhasta. Suomessa Karitsantytär törmää Suojelupoliisiin ja perussuomalaisiin.

Päivän uutistärpit: Trendikäs ryhmärakennuttaminen yleistyy, Merkel ja Hollande tapaavat EU-huippukokouksen alla

Hallitus julkaisee tänään torstaina etuajassa esityksensä ensi vuoden talousarvioksi. Kerromme myös kirjailija Jari Tervon uudesta romaanista.

Venäjälle matkaava piispa Häkkinen: Venäjän tilanteesta huolestuttu liikaakin

Suomalais-ugrilainen pappeinkokous järjestetään ensimmäistä kertaa Venäjällä. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen varoittaa tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä Venäjän terrorisminvastaisesta lainsäädännöstä.

Torstai 30.6.2016 (tv)

Harva nuori jatkaa ammattikoulusta yliopistoon. Inkerinsuomalaisten paluumuutto loppuu. Britannian pääministerikilpa alkaa. Maailman suurin timantti ei mennyt kaupaksi. Sää on lämmintä.

Keskiviikko 29.6.2016 (radio)

Istanbulin lentokentälle tehtiin terrori-isku. Pääministeri Cameron arvioi Britannian kansanäänestystä EU-johtajille. Ruotsi sai paikan YK:n turvallisuusneuvostossa. Inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen loppuu. Suomalaiset suhtautuvat yksinhuoltajiin myönteisemmin kuin ennen.

Inkeriläisten paluumuutto päättyy perjantaina – "Lähdimme tuntemattomaan, otimme riskin"

Kun inkeriläinen Aili Mehiläinen muutti Suomeen lähes kolmekymmentä vuotta sitten, se oli kuin matka "pystymetsästä pystymetsään". Perhe otti riskin, koska halusi kasvattaa lapsensa suomalaisiksi. Heinäkuun alusta inkerinsuomalaisten oleskeluluvan hakeminen Suomesta muuttuu.

Maahanmuuttoviraston tutkija: Suomi on selviytynyt nykyistä suuremmistakin pakolaismääristä

Maahanmuuttoviraston tutkijan Antero Leitzingerin mukaan Suomessa ei ole osattu historian saatossa varautua mahdollisiin pakolaiskriiseihin. Siitä huolimatta niistä on selvitty.

Verkkopankkitunnusten saaminen voi tyssätä heikkoon suomen kielen taitoon – pankeilla ei yhtenäistä ohjeistusta

Voimassaoleva luottolaitoslaki ei määrittele verkkopankkitunnuksia peruspankkipalveluiksi. Tilanteesta johtuen pankeilla ei ole yhtenäistä ohjeistusta siitä, mikä on riittävä kielitaso verkkopankkitunnusten myöntämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston mukaan menettelyjä tulisi selkeyttää, koska verkkopankkitunnusten avulla käytetään pankkipalveluiden lisäksi myös lukuisia muita yhteiskunnan palveluita.

Imatran Inkeri Mirja Borgström: "Imatra Spirit elää ja voi hyvin"

Imatran 46. Inkeri on kulttuurin monitoiminainen ja yrittäjä Mirja Borgström. Hän kehuu imatralaisia rohkeiksi ja innostuviksi ihmisiksi, jotka pistävät tuulemaan eivätkä vain suunnittele.

Tuesday’s papers: Ingrian worry, Nordic co-op report, election spurt, student agents

Many of the stories in Finland’s dailies this Tuesday involve concerns over Russian policy. Other headlines include a look at the neck-and-neck parties in the elections and students teaching teachers in Uusimaa.

Inkerinsuomalaisten identiteetissä kieli on tärkeässä osassa

Entisen Neuvostoliiton maista tulleiden inkerinsuomalaisten identiteetti on hyvin moninainen ja usein riippuvainen suomen kielen taidosta. Kielitaito auttaa tulemaan hyväksytyksi uudessa ympäristössä ja sopeutumaan siihen. Samalla se vahvistaa muuttajien suomalaista identiteettiä. Jos kielitaito on heikompi ja muuton jälkeiset odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, voi seurata sisäinen ristiriita, joka usein johtaa suomalaisuuden kokemuksen heikkenemiseen.

Inkeriläisten paluumuutto muutti Suomea monella tavalla

Tuhansille inkeriläisille ja heidän perheenjäsenilleen muutto Suomeen oli elämän käännekohta, mutta sitä se oli myös koko Suomelle. Vaikka 30 000 maahanmuuttajaa runsaan viiden miljoonan asukkaan valtiossa saattaa tuntua olemattomalta, tällä ryhmällä on ollut merkittävä rooli maan kehityksessä viime vuosikymmeninä.

Presidentti Mauno Koivisto piti kuuluisan inkeriläispuheensa vuonna 1990. Siihen johtaneet tapahtumat Neuvostoliiton puolella alkoivat pari vuotta aiemmin Petroskoissa Punalippu-lehden toimituksessa.

Perjantai 10.4.2015

Pohjoismaat lisäävät puolustusyhteistyötä. Suomi on yksi maailman parhaista hyvinvointimaista. Inkerinsuomalaisia muuttaa Venäjältä Suomeen enää vähän. Spede Pasasen syntymästä on kulunut 85 vuotta.

Koiviston inkeriläislausunto avasi ovet kaikille Neuvostoliiton etnisille suomalaisille

Sodan aikana siirtoväkenä Suomeen otettiin kaikki Inkerin asukkaat, niin luterilaiset suomalaiset kuin ortodoksiuskoiset inkerikot. 1990-luvulla alkanut paluumuutto koski kuitenkin vain etnisiä suomalaisia. Heidän joukossaan oli muitakin kuin inkerinsuomalaisia, muun muassa suomalaisten loikkareiden jälkeläisiä.

Inkeriläisten kohtalo oli kipeä asia presidentti Koivistolle

Paluumuuton sallimisessa ei Koiviston mukaan ollut kysymys "kunniavelan" maksusta, vaan päätöksen takana oli "huono omatunto". Koivisto pohti, olisiko Suomi voinut historian murroskohdissa toimia toisin ja estää Inkerin kansan kärsimykset.

Väite KGB:n roolista paluumuutossa hämmentää inkerinsuomalaisia

Mauno Koivisto torjui väitteen, että Neuvostoliiton viranomaiset olisivat olleet aloitteellisia paluumuuttoasiassa. Monet inkerinsuomalaiset kuitenkin uskovat, että neuvostojohto suhtautui epäluuloisesti inkeriläisten kansalliseen heräämiseen ja saattoi keskustella asiasta tässä hengessä Suomen johdon kanssa.

Suomen lupaviranomaiset yllättyivät Koiviston inkeriläislausunnosta

Paluumuuton alkuaikoina valtiovallan edustajilla ei ollut selkeää kuvaa siitä, keitä Koiviston inkeriläislausunto koskettaa ja ketkä ovat sen perusteella oikeutettuja muuttamaan Suomeen. Vähitellen paluumuuton ehtoja tiukennettiin, ja vuonna 2011 paluumuuttojono päätettiin sulkea kokonaan.

Inkerinsuomalaiset saivat tietää paluumuutto-oikeudesta epävirallisia kanavia pitkin

Inkerin liitolla oli läheiset suhteet muun muassa ulkosuomalaisten etujärjestöön Suomi-Seuraan, joka välitti inkerinsuomalaisille tietoa Suomen viranomaisten päätöksistä. Puskaradio hoiti loput tiedonvälityksestä. Tieto paluumuutto-oikeudesta asetti inkerinsuomalaiset vaikean ratkaisun eteen: lähteä vai jäädä?

Pietarin alkuperäiskansan kulttuuri vaarassa kuolla vanhan sukupolven mukana

Nykyisen Pietarin alueella asuneiden inkerinsuomalaisten kulttuuri perustuu luterilaiseen uskoon ja suomen kieleen. Vielä nykyään inkerinsuomalaiset kerääntyvät vuosittain kesäjuhliin. Tänä päivänä inkeriläismurretta taitavat vain jotkut vanhemman sukupolven inkerinsuomalaiset.

Inkerinsuomalaisten tie Suomeen kulki Siperian kautta

Venäjältä Suomeen muuttaneiden inkerinsuomalaisten perheiden tarinoiden kautta saa hyvän käsityksen siitä, mitä oli olla suomalainen Neuvostoliitossa ja mitkä syyt toivat heidät Suomeen. Presidentti Mauno Koivisto avasi 10.4.1990 Neuvostoliiton etnisille suomalaisille paluumuuttomahdollisuuden Suomeen.

Video: Inkeriläinen paluumuuttaja säästi rahaa syömällä samaa soppaa monta päivää

Inkeriläiset saivat paluumuutto-oikeuden 25 vuotta sitten. Virosta Lappeenrantaan muuttanut Tamara Jalonen on elänyt Suomessa säästäväisesti mutta onnellisena.

Ingrian migration programme winding down as interest wanes

The flow of Ingrian migrants returning to Finland has slowed somewhat, with some preparatory language courses cancelled recently due to lack of demand. The right of return ends in 2016, 26 years after President Mauno Koivisto promised Ingrians they could resettle in Finland if they liked.

Lappeenrannassa inkeriläisvanhuksille rakennettiin oma talo – "Voisimmeko auttaa tiilien kantamisessa?"

Inkeriläisten paluumuutto Suomeen käynnistyi 25 vuotta sitten, kun presidentti Mauno Koivisto antoi suomensukuiselle kansalle paluuoikeuden. Lappeenrannassa paluumuuttajille ryhdyttiin järjestämään koteja, kieliopetusta ja tutusmiskäyntejä tärkeisiin virastoihin.

Inkerinsuomalaisten kiinnostus paluumuuttoon vähenee – osa kielikursseista peruttu

Inkerinsuomalaisten muuttoon valmentavia kursseja on jouduttu perumaan Pietarissa ja Hatsinassa, koska entistä useampi inkeriläinen on päättänyt jäädä asumaan Pietariin. Paluumuutto-oikeus päättyy ensi vuonna. Paluumuutto Suomeen alkoi 25 vuotta sitten.

Porvoo tylynä maahanmuuttajan ruotsinopinnoille: "Opiskelkoon suomea"

Andrei Erokhin halusi opiskella ruotsia, mutta Porvoolta ei tähän tukea herunut. Kaksikielisen kaupungin virkamies vastasi tukipyyntöön, että opiskelkoon suomea.

Naapurista töihin – venäläisen muutto Suomeen on monesti paluu juurille

Suomessa asuu määritelmästä riippuen jopa 70 000 venäläistä. Karkeasti arvioiden yhden keskisuuren suomalaiskaupungin verran siis. Arviolta puolella heistä on Venäjän kansalaisuus. Pohjois-Karjalassa venäläisiä on kolmisen tuhatta. Suomeen on tultu monesta syystä, useasti leveämmän leivän perässä. Rakkaus ei sekään ole millään lailla erikoinen syy maahanmuutolle naapurista.

Vihreiden Haapanen ja keskustan Kerola huolissaan ammattioppilaitosten ja lukioiden rahoituksesta

Yle Oulun nettistudiossa tänään vierailleet kansanedustajat vihreiden Satu Haapanen ja keskustan Inkeri Kerola ovat huolestuneita valtiovallan säästötoimenpiteiden vaikutuksista ympäristöhallinnon alueelliseen toimintaan ja ammattioppilaitosten ja lukioiden rahoitukseen. Johtopäätökset molemmilla toki ovat erilaiset.

Näin tehdään tuohihuilu

Kansansoittaja Teppo Repo teki tuohesta huilun.

Inkerinsuomalaisilta orvoilta riistettiin äidinrakkaus

Jatkosodan aikana Suomeen saapui yli 60 000 inkerinsuomalaista, joiden joukossa oli satoja orpolapsia. Lapset saivat uuden kodin ja vanhemmat suomalaisista perheistä. Sodan jälkeen suurin osa heistä palautettiin vastoin tahtoaan Neuvostoliittoon.

Inkerin kirkko voitti kiistan oikeudessa Viipurin seurakuntatalosta

Asia voi edetä vielä korkeimpaan oikeusasteeseen.

Kaksinkertainen maahanmuuttaja Nina Mullonen Karjalasta

Inkerinsuomalainen Nina Mullonen muutti Petroskoista Savonlinnaan pari vuotta sitten. Se oli jo toinen kerta, kun hän tuli Suomeen. Ensimmäisestä kerrasta on yli 70 vuotta

Uusi tie kotoutumiseen - kielikaverit oppivat toisiltaan

Maahanmuuttajia ja kantaväestöä lähennetään toisiinsa monin paikoin laittamalla heidät keskustelemaan keskenään kaveripareina. Suomessa Vaasasta alkanutta kielikaveritoimintaa on harjoitettu Mikkelin kansalaisopiston piirissä vuoden verran ja nyt se on alkamassa myös Savonlinnassa, Linnalan opistossa.

Matkoja menneeseen Suomeen

Yleisradion ääniauto kiersi 1930-luvulla monissa paikoissa.

Hevosmiehiä, kalavaleita ja tositarinoita Hankasalmelta

Hankasalmelta löytyvät muun muassa Suomen parhaat tuulastuskalastajat. Paikkakunnan erikoisuus on myös edelleen liikennöivä lossi, joka kuljettaa väkeä Paanalansaaren. Radio kylässä -kiertue perehtyi hankasalmelaiseen elämänmenoon 11. lokakuuta 2013.

Inkerin kirkko taistelee Viipurin seurakuntatalosta - käynnissä jo kolmas oikeusjuttu

Viipurin evankelisluterilainen seurakunta haluaa saada Viipurin entisen tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalon omistukseensa. Talon omistus on siirretty jo kaksi kertaa ennen päätöstä.

Inkerin kirkko käräjöi Viipurin seurakuntatalosta

Viipurin piiri ei halua luvuttaa entisen Viipurin tuomioseurakunnan taloa Inkerin kirkolle.