Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

20201127 Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen laskivat seppeleen J. K. Paasikiven haudalle Helsingin Hietaniemessä 27. marraskuuta 2020.

Presidentti Paasikiven syntymästä 150 vuotta – valtiojohto laski aamulla seppeleet Paasikiven haudalle, Niinistö: Paasikiven ajattelulle on taas kysyntää

Suomen tasavallan seitsemäs presidentti lähensi Suomea Neuvostoliittoon, mutta kritisoi itänaapuria päiväkirjoissaan.

Presidentti Paasikiven 1952 Cadillac

Paasikiven luksus-Cadillac vietiin pimeästi Suomesta – auton ostanut italialainen säikähti Suomen viranomaisia niin, että myi sen kiireesti takaisin

Autoharrastaja osti Italiasta presidentti Juho Kusti Paasikiven virka-autona toimineen vuoden 1952 Cadillacin ja tuo sen yleisön nähtäville.

Suomenlipulla varustettu auto presidentinlinnan edustalla

Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

President Paasikivi läser

Finnish president Paasikivi sends his Olympic greetings in English

English was not the multilingual statesman's forte

YYA-sopimuksen allekirjoitus

YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

Fiktiivinen Urho Kekkonen Presidentit -sarjassa, Fiktiiviset J.K. Paasikivi ja Risto Ryti Sodan ja rauhan miehet -sarjassa, presidentti Mauno Koivisto ja presidentti Tarja Halonen

Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä)

Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

Urho Kekkonen presidentinvala eduskunnassa.

Stalinin arkistot paljastavat: Neuvostoliitto kaavaili Paasikiven vaihtamista Kekkoseen jo 1950

Neuvostoliiton vaikutus Suomen politiikkaan saa uusia sävyjä tuoreessa teoksessa Varjo Suomen yllä. Myös kuva Kekkosesta täsmentyy.

Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

Paasikivi haudattiin Hietaniemeen joulukuussa 1956

On vaikea kuvitella erilaisempia ihmisiä kuin mitä Urho Kekkonen ja Nikita Hrushtshov olivat, silti heistä tuli mitä parhaita ystäviä.

Dokumenttiprojekti: Saunaliittolaiset Kekkonen ja Hruštšov

Miten Kekkosesta ja Hruštšovista tuli ystäviä?

Presidentti Sauli Niinistö

Tutkija: Poliitikkojen talouspuheissa syyllistetään kansaa

Poliittisten puheiden retoriikkaa tutkinut tutkijatohtori Jouni Tilli antaa erityistä kiitosta presidentti Sauli Niinistön puhetyylille.

Presidenttiehdokas Urho Kekkonen Yleisradion radion studiossa.

Presidentti Kekkosen käsiala muuttui selvästi iän myötä – katso täältä, miten nimikirjoituskin haurastui

Käsialatutkijan mukaan presidentti Urho Kekkosen vaikeaselkoinen ja nauhamainen käsiala kertoi nopeasta ajattelijasta, jonka käsiala ei pysynyt ajatusten perässä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö -taidemitalin kipsimallit.

Presidentti Niinistön taidemitalissa näkyvät kohtaamisen jäljet

Paasikivi-seura julkisti tänään presidentti Sauli Niinistön kunniaksi painettavan taidemitalin. Kuvanveistäjä Tapio Kettusen suunnittelemasta mitalista teetetään 300 kappaleen painos.

Matti Vanhanen

Matti Vanhanen presidenttiehdokkaaksi

Vanhanen haluaa tarjota kansalle mahdollisuuden perusteelliseen keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Leonid Brezhnev ja politbyroon (1973) jäsen Andrei Gromyko.

7.6. Teeman Elävä arkisto: Neuvostoliitto tutuksi

Miten rakennettiin hyvät naapurisuhteet NL:ään

Paavo Väyrynen

Väyrynen A-studiossa: Kansalaispuolue neljän suurimman puolueen joukkoon

A-studiossa vieraillut europarlamentaarikko Paavo Väyrynen uskoo, että hänen perustamallaan Kansalaispuolueella on mahdollisuus seuraavissa eduskuntavaaleissa nousta neljän suurimman puolueen joukkoon. Väyrysen mukaan Kansalaispuolueen tavoitteet ovat sellaiset, että ne nauttivat hyvin laajaa suomalaisten kannatusta.

Paavo Väyrynen

Paavo Väyrynen: presidenttipeliä

Keskustan varhaisen liikkeellelähdön vuoksi presidentinvaaleihin liittyvä julkinen keskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on käynnistymässä jo tänä keväänä ja ensi kesänä. Kansalaispuolue osallistuu siihen aktiivisesti. Pyrimme senkin kautta varmistamaan, että Suomi pysyttäytyy Paasikiven linjalla, kirjoittaa europarlamentaarikko Paavo Väyrynen kolumnissaan Yle Rovaniemelle.

Onni Lassila pelasti pienen veljensä hukkumiselta 60 vuotta sitten.

Sankaritarina ei unohdu: Onni sukelsi joen jään alle ja pelasti pienen veljensä

Onni Lassila sukelsi 60 vuotta sitten joen jään alle virtaavaan veteen pelastaakseen hukkumaisillaan olevan veljensä. Muistona tapahtumasta Lassilalla on presidentti Paasikiven myöntämä hengenpelastusmitali. Hengenpelastusmitaleja on myönnetty kohta sata vuotta eli vuodesta 1920 lähtien.

Suomalaisväestö sai palata Porkkalaan 60 vuotta sitten – katso videot

Vuokrasopimuksen oli alkujaan määrä kestää aina vuoteen 1994. Presidentti Juho Kusti Paasikiven iloksi Neuvostoliitto teki suurvaltapoliittisista syistä toisenlaisen päätöksen jo vuonna 1955.

Toimittajat Porkkalassa

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Raja-alueen puomi nostettiin 26. tammikuuta 1956.

Rakennus Porkkalassa

Varusmiehet saivat hirveän sotkun siivotakseen – Porkkalan palauttamisesta 60 vuotta

Kotkalainen Veikko Ryynänen oli yksi niistä varusmiehistä, joille annettiin tehtäväksi alkaa siivota Porkkalaa neuvostoliittolaisten jäljiltä. Ikävästä mutta tarpeellisesta urakasta on kulunut 60 vuotta.

Yle käy ensimmäiset Kekkos-vaalit uudelleen

Yle käy ensimmäiset Kekkos-vaalit uudelleen

Projekti on sukua #Sota39-projektille, jossa elettiin talvisodan vaiheita. #sota39 innosti seuraajat luomaan omia henkilöitään Twitteriin, samaa osallistumista toivotaan viriävän myös ensimmäisten "Kekkos-vaalien" yhteydessä.  

Suomen ja Neuvostoliiton johto nostaa Porkkalan palautusjuhlallisuudessa Moskovassa

Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia.

Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

Presidentti Sauli Niinistö.

Niinistön mahdolliset liikemiestukijat vaikenevat

Vain harva liike-elämän edustaja haluaa kommentoida mahdollista rooliaan presidentti Sauli Niinistön kampanjassa. Suursijoittaja Jari Paasikivi muistelee tukeneensa Niinistön vuoden 2006 kampanjaa 3 000–5 000 eurolla.

Suomen johtava puhekouluttaja Juhana Torkki.

Asiantuntija: Sipilä käyttää keinoa, johon edes Paasikiven ei tarvinnut turvautua

Pääministerin puhe suoraan kansalla on harvinainen keino. Sen takia puheeseen liittyy vahva viesti.

Kuningatar Elisabet ja Urho Kekkonen

Kiistelty Kekkonen hallitsi suvereenisti

Kekkonen oli presidenttinä ylivertainen.

Reijo Lindroos

Näkökulma: Presidentti Niinistö osoitti kaapin paikan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti suurlähettiläspäivällä puheen, jonka viesti meni perille. Puhe osoitti, että presidentti on Snellmaninsa lukenut, kirjoittaa erikoistoimittaja Reijo Lindroos.

J. K. Paasikivi pitämässä radiopuhetta 27.12.1949

Paasikivi puhui tunteikkaasti toisen maailmansodan painajaisen päättyessä

J. K. Paasikiven puhe toisen maailmansodan päättyessä 1945

Paasikiven vai Niinistön linjalla - Venäjän suhde on herkkä kysymys keskustalle

Paavo Väyrynen vaatii keskustaa vannomaan jo nyt, että puolue on Paasikiven linjalla myös eduskuntavaalien jälkeen. Kaikki puolueessa eivät halua tehdä asiasta isoa asiaa.

Juho Kusti Paasikivi

Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

Presidentti Urho Kekkonen

Kansan vihan ja ihastuksen kohde

Kekkosen asema sotienjälkeisessä Suomessa vertaansa vailla.

Kaadettuja lehmuksien runkoja

Sibeliuksen, Paasikiven ja Eino Leinon nähneet yli satavuotiaat lehmukset kaadettiin Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan kaupunki on kaatanut pitkän rivin ikivanhoja lehmuksia kuuluisan Lyseon tontilta. Perinteikkään oppilaitoksen tontilla kasvaneet vanhat puut olivat kukaties paikalla jo silloin, kun tuleva säveltäjä, presidentti ja runoilija kävivät opintietään Hämeenlinnassa. Lehmukset tulivat kuitenkin lopulta tiensä päähän.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Tutkijat: Venäjä-pakotteet ovat käänne Suomen ja Venäjän suhteissa

Suomi ei hoida suhteita enää yksin – vaan yhdessä EU:n kanssa. Kylmän sodan aikana Suomi varoi visusti ottamasta kantaa suurvaltioiden suhteisiin. Muutos alkoi, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Arkkipiispa Leo vihkii kalastusmajan uudet tilat käyttöön

Nyysikö Suomen valtionjohto keisarilliset kalusteet ja pöytähopeat?

125-vuotias Langinkosken keisarillinen kalastusmaja rakennettiin Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri III:n käyttöön. Myöhemmin sieltä katosi runsaasti irtaimistoa. Tavarat löytyivät Kultarannasta ja valtioneuvoston tiloista. Presidentti Paasikivi ei suostunut palauttamaan sänkyjä ja tuoleja takaisin.

Vladimir Putin pitää puhettaan Kremlissä 28. maaliskuuta 2014.

Tutkija: Putin puhuu kuin tsaari – suomalaispresidenttien puheissa korostuu kansan yhtenäisyys

Suomea hallinneiden tsaarien ja presidenttien puheita tutkineen Anneli Portmanin mukaan Aleksanteri I:n ja presidentti Putinin puheet muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan. Suomen presidenttien puheet puolestaan korostavat kansan sivistystä ja yhtenäisyyttä.

Ministeri Virolaisen matkassa 1950- ja 1960-luvuilla

Arvovaltaista ulkopolitiikkaa, maanläheistä sisäpolitiikkaa

Poika pöydän ääressä

"Kekkonen on mukava, koska hän on kalju"

Lasten arvioita suurmiehistä

Paasikiven patsas Lahdessa

Paasikivi aloitti uransa laulunopettajana Lahdessa

Juho Kusti Paasikivi on piirtänyt nimensä Lahden historiaan. Lahti oli hänen varhaisten vuosiensa koti. Politiikkaan hän meni mukaan jo silloisessa Lahden kauppalassa ja jätti jälkensä myös Lahden koulumaailmaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Ykkösaamussa 1. kesäkuuta 2013.

Ketä Suomen tasavallan presidenteistä arvostat eniten?

Itsenäisellä Suomella on ollut 12 presidenttiä. Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan tasavallan presidentin toimeen

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle