Juho Kusti Paasikivi - uusimmat sisällöt

20201127 Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen laskivat seppeleen J. K. Paasikiven haudalle Helsingin Hietaniemessä 27. marraskuuta 2020.

Presidentti Paasikiven syntymästä 150 vuotta – valtiojohto laski aamulla seppeleet Paasikiven haudalle, Niinistö: Paasikiven ajattelulle on taas kysyntää

Suomen tasavallan seitsemäs presidentti lähensi Suomea Neuvostoliittoon, mutta kritisoi itänaapuria päiväkirjoissaan.

Laivassa matkalla Tarton rauhanneuvotteluihin vuonna 1920. Kuvassa vasemmalta Väinö Tanner, Väinö Voionmaa, Väinö Kivilinna ja Rudolf Walden. Äärimmäisenä oikealla Juho Vennola, jonka vasemmalla puolella Alexander Frey. Kolmantena oikealta J

Tarton rauha oli tiukan neuvottelun takana - eikä kestänyt kauan

Tie Tarton rauhaan ei ollut helppo.

Suurlähettiläs Mikko Hautala kättelee presidentti Vladimir Putinin kanssa.

“Latautunut suhde” pakottaa Suomen Moskovan-suurlähettilään tasapainoilemaan julkisuudessa – Tutkija: kommunikointi äärimmäisen varovaista

Suomen väistyvä Moskovan-suurlähettiläs puhui venäläiselle, mutta ei suomalaiselle medialle.

Kuvassa Stalin ja Hitler ja hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja

Päivä jolloin maailma muuttui - Hitlerin ja Stalinin sopimus määritti Suomenkin kohtalon

Suurvaltapeli sotien taustalla

Paasikiven luksus-Cadillac vietiin pimeästi Suomesta – auton ostanut italialainen säikähti Suomen viranomaisia niin, että myi sen kiireesti takaisin

Autoharrastaja osti Italiasta presidentti Juho Kusti Paasikiven virka-autona toimineen vuoden 1952 Cadillacin ja tuo sen yleisön nähtäville.

Suomenlipulla varustettu auto presidentinlinnan edustalla

Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

Finnish president Paasikivi sends his Olympic greetings in English

English was not the multilingual statesman's forte

YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

Fiktiivinen Urho Kekkonen Presidentit -sarjassa, Fiktiiviset J.K. Paasikivi ja Risto Ryti Sodan ja rauhan miehet -sarjassa, presidentti Mauno Koivisto ja presidentti Tarja Halonen

Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa.

Keskellä J. K. Paasikivi (Keijo Komppa), Risto Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä)

Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista.

Urho Kekkonen presidentinvala eduskunnassa.

Stalinin arkistot paljastavat: Neuvostoliitto kaavaili Paasikiven vaihtamista Kekkoseen jo 1950

Neuvostoliiton vaikutus Suomen politiikkaan saa uusia sävyjä tuoreessa teoksessa Varjo Suomen yllä. Myös kuva Kekkosesta täsmentyy.

Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

Paasikivi haudattiin Hietaniemeen joulukuussa 1956

On vaikea kuvitella erilaisempia ihmisiä kuin mitä Urho Kekkonen ja Nikita Hrushtshov olivat, silti heistä tuli mitä parhaita ystäviä.

Dokumenttiprojekti: Saunaliittolaiset Kekkonen ja Hruštšov

Miten Kekkosesta ja Hruštšovista tuli ystäviä?

Tutkija: Poliitikkojen talouspuheissa syyllistetään kansaa

Poliittisten puheiden retoriikkaa tutkinut tutkijatohtori Jouni Tilli antaa erityistä kiitosta presidentti Sauli Niinistön puhetyylille.

vanhat osakekirjat, motti, yhtyneet paperitehtaat, erik bruun, eliel saarinen,

Alvar Aalto, Eliel Saarinen ja Hugo Simberg - vanhoista osakekirjoista paljastuu kiehtovaa taidehistoriaa

Alvar Aalto, Eliel Saarinen ja Hugo Simberg

Presidenttiehdokas Urho Kekkonen Yleisradion radion studiossa.

Presidentti Kekkosen käsiala muuttui selvästi iän myötä – katso täältä, miten nimikirjoituskin haurastui

Käsialatutkijan mukaan presidentti Urho Kekkosen vaikeaselkoinen ja nauhamainen käsiala kertoi nopeasta ajattelijasta, jonka käsiala ei pysynyt ajatusten perässä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö -taidemitalin kipsimallit.

Presidentti Niinistön taidemitalissa näkyvät kohtaamisen jäljet

Paasikivi-seura julkisti tänään presidentti Sauli Niinistön kunniaksi painettavan taidemitalin. Kuvanveistäjä Tapio Kettusen suunnittelemasta mitalista teetetään 300 kappaleen painos.

Matti Vanhanen presidenttiehdokkaaksi

Vanhanen haluaa tarjota kansalle mahdollisuuden perusteelliseen keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Leonid Brezhnev ja politbyroon (1973) jäsen Andrei Gromyko.

7.6. Teeman Elävä arkisto: Neuvostoliitto tutuksi

Miten rakennettiin hyvät naapurisuhteet NL:ään

Väyrynen A-studiossa: Kansalaispuolue neljän suurimman puolueen joukkoon

A-studiossa vieraillut europarlamentaarikko Paavo Väyrynen uskoo, että hänen perustamallaan Kansalaispuolueella on mahdollisuus seuraavissa eduskuntavaaleissa nousta neljän suurimman puolueen joukkoon. Väyrysen mukaan Kansalaispuolueen tavoitteet ovat sellaiset, että ne nauttivat hyvin laajaa suomalaisten kannatusta.

Paavo Väyrynen: presidenttipeliä

Keskustan varhaisen liikkeellelähdön vuoksi presidentinvaaleihin liittyvä julkinen keskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on käynnistymässä jo tänä keväänä ja ensi kesänä. Kansalaispuolue osallistuu siihen aktiivisesti. Pyrimme senkin kautta varmistamaan, että Suomi pysyttäytyy Paasikiven linjalla, kirjoittaa europarlamentaarikko Paavo Väyrynen kolumnissaan Yle Rovaniemelle.

Onni Lassila pelasti pienen veljensä hukkumiselta 60 vuotta sitten.

Sankaritarina ei unohdu: Onni sukelsi joen jään alle ja pelasti pienen veljensä

Onni Lassila sukelsi 60 vuotta sitten joen jään alle virtaavaan veteen pelastaakseen hukkumaisillaan olevan veljensä. Muistona tapahtumasta Lassilalla on presidentti Paasikiven myöntämä hengenpelastusmitali. Hengenpelastusmitaleja on myönnetty kohta sata vuotta eli vuodesta 1920 lähtien.

Suomalaisväestö sai palata Porkkalaan 60 vuotta sitten – katso videot

Vuokrasopimuksen oli alkujaan määrä kestää aina vuoteen 1994. Presidentti Juho Kusti Paasikiven iloksi Neuvostoliitto teki suurvaltapoliittisista syistä toisenlaisen päätöksen jo vuonna 1955.

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Raja-alueen puomi nostettiin 26. tammikuuta 1956.

Varusmiehet saivat hirveän sotkun siivotakseen – Porkkalan palauttamisesta 60 vuotta

Kotkalainen Veikko Ryynänen oli yksi niistä varusmiehistä, joille annettiin tehtäväksi alkaa siivota Porkkalaa neuvostoliittolaisten jäljiltä. Ikävästä mutta tarpeellisesta urakasta on kulunut 60 vuotta.

Yle käy ensimmäiset Kekkos-vaalit uudelleen

Projekti on sukua #Sota39-projektille, jossa elettiin talvisodan vaiheita. #sota39 innosti seuraajat luomaan omia henkilöitään Twitteriin, samaa osallistumista toivotaan viriävän myös ensimmäisten "Kekkos-vaalien" yhteydessä.

Suomen ja Neuvostoliiton johto nostaa Porkkalan palautusjuhlallisuudessa Moskovassa

Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia.

Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

Pieneksi ja köyhäksi on turha Suomea surkutella, todisti vaalifilmi vuonna 1956

Suomi on vauras, kunhan kansa olisi yksituumaista.

Niinistön mahdolliset liikemiestukijat vaikenevat

Vain harva liike-elämän edustaja haluaa kommentoida mahdollista rooliaan presidentti Sauli Niinistön kampanjassa. Suursijoittaja Jari Paasikivi muistelee tukeneensa Niinistön vuoden 2006 kampanjaa 3 000–5 000 eurolla.

Suomen johtava puhekouluttaja Juhana Torkki.

Asiantuntija: Sipilä käyttää keinoa, johon edes Paasikiven ei tarvinnut turvautua

Pääministerin puhe suoraan kansalla on harvinainen keino. Sen takia puheeseen liittyy vahva viesti.

Kiistelty Kekkonen hallitsi suvereenisti

Kekkonen oli presidenttinä ylivertainen.

Näkökulma: Presidentti Niinistö osoitti kaapin paikan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti suurlähettiläspäivällä puheen, jonka viesti meni perille. Puhe osoitti, että presidentti on Snellmaninsa lukenut, kirjoittaa erikoistoimittaja Reijo Lindroos.

J. K. Paasikivi pitämässä radiopuhetta 27.12.1949

Paasikivi puhui tunteikkaasti toisen maailmansodan painajaisen päättyessä

J. K. Paasikiven puhe toisen maailmansodan päättyessä 1945

Paasikiven vai Niinistön linjalla - Venäjän suhde on herkkä kysymys keskustalle

Paavo Väyrynen vaatii keskustaa vannomaan jo nyt, että puolue on Paasikiven linjalla myös eduskuntavaalien jälkeen. Kaikki puolueessa eivät halua tehdä asiasta isoa asiaa.

Kapteeni Ivan Belovin ruumiinavauspaperi

Suomen tutkituin murhajuttu täytti 70 vuotta

  Marraskuussa 1944 neuvostoupseeri Ivan Mihailovitš Belov ammuttiin Helsingin Lauttasaaressa. Vaiettu murha, joka on asiaan perehtyneiden mielestä maamme tutkituin, on yhä selvittämättä. Joutuiko Belov pimeänä syysyönä 70 vuotta sitten omien koiriensa puremaksi vai humalaisen suomalaisen sotilaan ampumaksi?

Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

Haastajatrolleja, historioitsijoita ja muokattu isoisä - twiittaajat tekivät omia talvisotatilejä

#sota39 on mukana talvisodan vaiheissa päivä päivältä.

Kauna seurasi Kekkosta

Urho Kekkonen keräsi urallaan paljon niin ystäviä kuin vihollisiakin. Etenkin oikeiston ja armeijan piirissä Kekkosen toiminta herätti usein ärtymystä, kirjoittaa eversti evp. Pekka Visuri.

Kansan vihan ja ihastuksen kohde

Kekkosen asema sotienjälkeisessä Suomessa vertaansa vailla.

Mainila Ulkomaisia lehtimiehiä Mainilassa. 29-11-39.

Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

Sibeliuksen, Paasikiven ja Eino Leinon nähneet yli satavuotiaat lehmukset kaadettiin Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan kaupunki on kaatanut pitkän rivin ikivanhoja lehmuksia kuuluisan Lyseon tontilta. Perinteikkään oppilaitoksen tontilla kasvaneet vanhat puut olivat kukaties paikalla jo silloin, kun tuleva säveltäjä, presidentti ja runoilija kävivät opintietään Hämeenlinnassa. Lehmukset tulivat kuitenkin lopulta tiensä päähän.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Tutkijat: Venäjä-pakotteet ovat käänne Suomen ja Venäjän suhteissa

Suomi ei hoida suhteita enää yksin – vaan yhdessä EU:n kanssa. Kylmän sodan aikana Suomi varoi visusti ottamasta kantaa suurvaltioiden suhteisiin. Muutos alkoi, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Arkkipiispa Leo vihkii kalastusmajan uudet tilat käyttöön

Nyysikö Suomen valtionjohto keisarilliset kalusteet ja pöytähopeat?

125-vuotias Langinkosken keisarillinen kalastusmaja rakennettiin Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri III:n käyttöön. Myöhemmin sieltä katosi runsaasti irtaimistoa. Tavarat löytyivät Kultarannasta ja valtioneuvoston tiloista. Presidentti Paasikivi ei suostunut palauttamaan sänkyjä ja tuoleja takaisin.

Vladimir Putin pitää puhettaan Kremlissä 28. maaliskuuta 2014.

Tutkija: Putin puhuu kuin tsaari – suomalaispresidenttien puheissa korostuu kansan yhtenäisyys

Suomea hallinneiden tsaarien ja presidenttien puheita tutkineen Anneli Portmanin mukaan Aleksanteri I:n ja presidentti Putinin puheet muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan. Suomen presidenttien puheet puolestaan korostavat kansan sivistystä ja yhtenäisyyttä.

Aihe: Juho Kusti Paasikivi

Uusimmat artikkelit